Gastroesofageaalinen refluksi: oireet ja hoito

Gastroesofageaalinen refluksi vaikuttaa selkeästi siitä kärsivien ihmisten elämänlaatuun. Jotta sitä voitaisiin kuitenkin pitää patologiana, oireiden on oltava riittävän merkittäviä joko niiden läsnäolon tai niiden voimakkuuden kannalta.

Tämän vuoksi gastroesofageaalinen refluksi on krooniseksi sairaudeksi kehittyvä refluksitauti, mutta sillä on onneksi hyvä ennuste. Myös gastroesofageaalisen refluksin oireiden intensiteetti vaihtelee potilaasta riippuen ja taudin remissioita esiintyy aika ajoin.

Gastroesofageaalisen refluksin syyt

Gastroesofageaalinen refluksi ilmenee ruokatorven sulkijalihaksen normaalista poikkeavan toiminnan häiriöstä, jonka tehtävänä on säädellä happamien nesteiden kulkua.

Taudin ilmeneminen riippuu monista eri tekijöistä. Tärkein näistä tekijöistä on kuitenkin alemman ruokatorven sulkijalihaksen toimintahäiriö. Lisäksi muihin tekijöihin, jotka suosivat gastroesofageaalisen refluksin syntyä kuuluvat muun muassa seuraavat:

• Ruokatorven liikkuvuus.
• Ylemmän ruokatorven sulkijalihas.
• Ruokatorven selvitysmekanismit ja vatsan sisältö.

Monissa tapauksissa myös palleatyrä on yhdistetty gastroesofageaaliseen refluksiin. Tämä johtuu siitä, että palleatyrä suosii refluksia.

Gastroesofageaalisen refluksin oireet

Gastroesofageaalinen refluksi saa potilaalla aikaa useita eri ​​oireita. Oireiden vakavuus voi vaihdella pelkistä oireiden esiintymisestä aina samanaikaiseen ja eri vaikeusasteen esofagiittin eli ruokatorven tulehdukseen.

Vain harvemmissa tapauksissa gastroesofageaalinen refluksi voi johtaa komplikaatioihin, kuten ruokatorven ahtaumaan eli stenoosiin, ruokatorven haavaumiin tai Barretin ruokatorveen.

Oireiden vaihtelevuus riippuu useista eri tekijöistä, kuten gastroesofageaalisen refluksin jaksojen kestosta sekä mahalaukusta ruokatorveen siirtyneen sisällön määrästä ja aggressiivisuudesta.

Lisäksi mahalaukusta ruokatorveen siirtyneen sisällön kosketusaika ruokatorven limakalvoon on otettava huomioon. Näistä yleisimpiä oireita ovat:

• Närästys: Närästys on tässä taudissa varsin tyypillinen oire. Närästyksen voi tuntea polttavana ja nousevana tunteena ruokatorven ja rinnan alueella.
• Happamat röyhtäykset: Happamat röyhtäykset ovat närästyksen jälkeen taudin toiseksi yleisin oire. Niitä muodostuu silloin, kun mahalaukun sisältö alkaa kulkeutua spontaanisti kohti suuta. Myös tietyt asennot tai lisääntynyt vatsan paine voivat suosia niiden esiintymistä.
• Rintakehän alueella tuntuva kipu: Rintakehän alueella tuntuva kipu ilmaantuu akuutisti ja äkillisesti ja johtuu ruokatorven kouristuksista. Siinä tapauksessa, jos kipu liittyy ruokailuun eikä muuhun ponnistukseen, voidaan gastroesofageaalisen refluksin mahdollisuutta epäillä.
• Dysfagia: Dysfagiassa potilas voi huomata vaikeuksia niellessä.
• Odinofagia: Odinofagiassa nieleminen aiheuttaa kipua, eikä se ole yleinen gastroesofageaalisen refluksin oire. Mutta niissä tapauksissa joissa tätä oiretta esiintyy, voi se mahdollisesti viitata myös esofagiittiin eli ruokatorven tulehdukseen.

Gastroesofageaalisen refluksin tyypillisillä oireilla on korkea diagnostinen luotettavuus. Diagnoosi voidaan määrittää niiden yksinkertaisella läsnäololla suhteellisen varmasti, jolloin lääkäri voi myös määrätä hoidon ilman, että taudin määrittämiseen tarvittaisiin täydentäviä diagnostisia testejä, kuten endoskopia eli mahalaukun tähystys.

Jos potilaalla kuitenkin esiintyy hälyttäviä oireita tai hän ei reagoi riittävästi tavanomaiseen hoitoon, on ylemmän ruoansulatuskanavan endoskopia näissä tapauksissa tärkeää suorittaa.

Gastroesofageaalisen refluksin oireiden hoito

Gastroesofageaalisen refluksin hoidolla pyritään sekä lievittämään oireita että parantamaan mahdollinen ruokatorven tulehdus. Lisäksi hoidon tarkoituksena on sekä parantaa että ehkäistä mahdollisia komplikaatioita.

Gastroesofageaalisen refluksin hoitoihin kuuluu sekä elämäntapamuutoksia, hygieniaan ja ruokavalioon liittyviä toimenpiteitä että lääkkeitä, ja joissain tapauksissa myös kirurgisia toimenpiteitä.

Hygieniaan ja ruokavalioon liittyvät toimenpiteet

Elämäntapaan, hygieniaan ja ruokavalioon liittyviä toimenpiteitä koskevien ohjeiden tulisi olla jokaiselle potilaalle yksilölliset ja ne tulisi määrittää kussakin tapauksessa potilaan riskitekijöiden mukaan. Potilaan kliiniset vastaukset tehtyihin muutoksiin on myös otettava huomioon.

Lisäksi on suositeltavaa lopettaa tupakanpoltto sekä vähentää alkoholin kulutusta. Ylipainoisilla tai liikalihavilla potilailla myös laihdutus on hyvin suositeltavaa.

Lisäksi on suositeltavaa:

• Välttää runsaita annoksia ja syödä vähemmän kerralla, mutta useammin pitkin päivää.
• Tunnistaa ja välttää sellaisia ruokia, jotka laukaisevat oireita.
• Hallita stressiä.
• Välttää äärimmäisen kovaa ja rankkaa liikuntaa.
• Pitää huolta, että ruoka pureskellaan kunnolla ennen nielemistä.

Lääkkeet

Farmakologinen hoito perustuu mahahapon sisällön erityksen estämiseen tai neutralointiin. Gastroesofageaalisen refluksin hoitoon käytetyistä kaikkein yleisimpien lääkkeiden joukosta löytyvät protonipumpun estäjät.

Nämä lääkkeet estävät mahalaukun sisällön erittymisen kokonaan. Ne myös lievittävät taudin oireita, hoitavat ruokatorven tulehduksia ja hallitsevat mahdollista taudin uusiutumista.

Lisäksi gastroesofageaalisen refluksin hoitoon käytetään myös mahahappoja neutraloivia valmisteita eli antasideja. Antasidit tai toiselta nimeltään happolääkkeet lievittävät tehokkaasti ja nopeasti närästyksen tuomaa epämiellyttävää tunnetta. Happamien röyhtäyksien tapauksessa sen sijaan taas prokineettiset lääkkeet ovat hyödyllisiä vaihtoehtoja.

Toisaalta myös H2-salpaajat auttavat ehkäisemään osittain mahalaukun sisällön eritystä. Sitä voidaan käyttää gastroesofageaalisen refluksin hoitoon silloin, kun potilas ei kärsi ruokatorven tulehduksesta.

Koskeeko tämä sairaus sinuakin? Kuten voit nähdä, on olemassa useita eri tekijöitä, jotka voivat sekä aiheuttaa että pahentaa tautia. Gastroesofageaalisen refluksin hallinnalle ja hoidolle on onneksi vuosien aikana löydetty useita eri vaihtoehtoja ja menetelmiä.