Alzheimerin ja dementian väliset erot

Tiesitkö, että Alzheimerin tauti ja dementia ovat eri sairauksia? On kylläkin totta, että Alzheimerissa on dementian oireita. Tutkitaanpa siis Alzheimerin ja dementian välisiä eroja ja samankaltaisuuksia.

Dementia

Dementia on kognitiivisen toiminnon menetystä, muun muassa ajattelun, muistamisen ja järkeilyn.

Siihen sisältyy myös tiettyjen käyttäytymiskykyjen menetystä sellaiseen pisteeseen asti, että se häiritsee ihmisen päivittäistä elämää ja aktiviteetteja. Sellaisiin toimintoihin kuuluvat muisti, kielitaidot, visuaalinen havainnointikyky, ongelmanratkaisu, itsensä hallitsemiskyky sekä keskittymiskyky. Muita toimintoja, joihin dementia vaikuttaa, ovat tehtävien suunnittelu ja toteutus, abstrakti ajattelu, tunteiden säätely sekä väsymyksen vastustus.

Usein dementiaa sairastavat ihmiset eivät pysty enää hallitsemaan tunteitaan ja heidän luonteensa yleensä muuttuu. Heistä vain tulee eri ihmisiä.

Dementia vaihtelee vakavuudessaan lievästä tasosta – kun se on vasta alkamassa vaikuttaa ihmisen toimintakykyyn – vakavimpaan tasoon, kun ihminen on täysin riippuvainen muista selviytyäkseen päivittäisen elämän perusaktiviteeteista.

Dementiaa voivat aiheuttaa monet mahdolliset tekijät. Niiden joukossa ovat Alzheimer, verisuonisairaudet sekä muut keskushermostosairaudet.

Dementia vs. Alzheimer

Nyt jatkamme näiden kahden sairauden määrittelyä selvittääksemme Alzheimerin ja dementian väliset erot.

Dementia ei ole konkreettinen sairaus, vaan sarja oireita, joihin kuuluvat muistin heikentyminen sekä muut järkeilykyvyt. Nämä oireet ovat riittävän vakavia häiritäkseen ihmisen päivittäisiä rutiineja.

Dementia sellaisenaan voi johtua useista sairauksista. Se voi siis olla peräisin Alzheimerista tai verisuonisairaudesta tai keskushermostoon liittyvästä ongelmasta.

Dementiaa esiintyy pääosin vanhuksilla. Asiantuntijoiden mukaan dementia voi kuitenkin vaikuttaa minkä ikäisiin ihmisiin vain.

Sinua saattaa kiinnostaa: Masennuslääkkeet ja 5 tärkeää faktaa

Alzheimerin tauti

Alzheimerin taudille on ominaista neuronien menetys. Sen myötä siihen sisältyy synaptisen tiheyden menetystä (synapsilla viitataan kahden neuronin väliseen yhteyteen).

Lisäksi useat aineet majoittuvat hermokudokseen, kun ihminen kärsii Alzheimerista. Aivojen välittäjäaineiden muutoksia voi myös ilmetä ja ne aiheuttavat aivojen etuaivolohkon surkastumista.

Sairauden sijainti

Alzheimer on aivokuoreen liittyvä dementia. Se siis vaikuttaa harmaaseen aineeseen ja harmaan aineen hallitsemiin toimintoihin (aivokuori). Näihin kuuluvat oleellisesti arviointikyky, muisti, kielitaito, keskittymiskyky sekä huomiointi.

Dementia puolestaan voi olla aivokuoreen liittyvää tai aivokuorenalaista. Yllä oleviin toimintoihin vaikuttamisen lisäksi se voi myös vaikuttaa aivokuorenalaisiin kerroksiin. Näihin kuuluvat psykomotoriikka, tunteet, hitaus, apatia ja muistinmenetys.

On myös olemassa kaksi tapausta, jotka ovat aivokuorenalaiselle dementialle ominaisia:

• Apraksia: normaalin liikkumiskyvyn menetys
• Agnosia: ärsykkeiden tunnistamiskyvyn menetys

Lisäksi käytännössä katsoen kaikki dementian muodot muuttuvat kehittyessään.

Lue myös: Aivoille haitallisia aineita, joiden syöminen tulisi lopettaa

Alzheimerin kehitys

Alzheimerin kliininen kuva kehittyy noin 5-10 vuoden ajan.

Lisäksi se kehittyy vaiheittain:

• Ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu väsymyksen vastustuksen aleneminen ja tiettyihin aktiviteetteihin mukautuminen. Pientä unohteliaisuutta ja sairauden kieltämistä esiintyy yhdessä huolestuneisuuden ja ahdistuksen kanssa.
• Toisen vaiheen aikana on vaikea omaksua tiettyjä tehtäviä. Silloin saattaa myös esiintyä tarkkaavaisuuden, keskittymisen ja muistin puutetta sekä masennusoireita.
• Kolmannessa vaiheessa laskee kyky mukautua tavallisiin tehtäviin. Lisäksi ahdistetut ihmiset saattavat alkaa kokea henkisen säätelyn puutetta.
• Neljännen vaiheen aikana kyky mukautua tavallisiin tehtäviin on jo vakavasti heikentynyt. Ihminen ei ehkä ole enää tietoinen sairaudestaan ja luonteessaan tapahtuvista muutoksista.
• Viidennessä vaiheessa ihmiset kokevat vakavia kognitiivisia puutteita.
• Lopuksi kuudennen vaiheen aikana Alzheimerin taudista kärsivä ihminen ei pysty enää tunnistamaan sukulaisiaan ja on täysin riippuvainen heidän avustaan.

Dementian kehitys

Toisaalta, vaskulaarinen dementia kehittyy ohimenevän aivoverenkiertohäiriön (TIA) johdosta. Tämä tarkoittaa sitä, että vahinko on kumulatiivinen ja kehitys ajoittainen. Keskeytys alentaa aivojen ylempiä toimintoja, joita seuraavat vakauttamisjaksot.

Samaan aikaan muunlaiset dementiat johtuvat tietyistä hermostosairauksista. Niiden kehitys riippuu usein niiden aiheuttajasta.

Alzheimer on kaiken kaikkiaan sairaus, joka kehittyy hitaasti. Dementia voi kuitenkin kehittyä asteittain (mikäli se on juurikin Alzheimer), ajoittain (jos sen aiheuttaa vaskulaarinen dementia) tai tietystä hermostosairaudesta riippuen.

Epidemiologia

Alzheimerin kaltainen dementia on yleisempää naisilla kuin miehillä. Dementia voi kuitenkin vaikuttaa miehiin enemmän, jos se on vaskulaarinen.

Dementiaan tai Alzheimeriin ei tällä hetkellä ole parannusta. Oireisiin on kuitenkin hoitokeinoja. Tutkimukset jatkuvat. Vaikka Alzheimerin nykyiset hoitokeinot eivät voi estää sitä kehittymästä, voivat ne hidastaa oireita väliaikaisesti ja parantaa sairaudesta kärsivien ja heistä huolehtivien ihmisten elämänlaatua.

Onneksi tähän sairauteen etsitään parempia hoitokeinoja maailmanlaajuisesti, jotta sen syntymistä voitaisiin viivästyttää ja jopa ehkäistä kokonaan.