Aivoaneurysma: vaikuttaja ja kehonrakentaja Jo Lindnerin kuolinsyy
Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Leonardo Biolatto
Sosiaalisessa mediassa kuntoilu- ja ravitsemusneuvoistaan tunnettu Jo Lindner menehtyi 30-vuotiaana aivoaneurysman seurauksena, vahvisti hänen tyttöystävänsä Nicha Instagramissa. Aivoaneurysma on yleisempi kuin luulisi, mutta se ei aina oireile varhaisessa vaiheessa. On tärkeää tietää, miten se tunnistetaan, jotta sitä voidaan hoitaa ajoissa.
Kehonrakentaja Joe Lindner menehtyi aivoverenvuodon seurauksena
Vaikuttaja Joe Lindnerin tyttöystävä ja paras ystävä ilmoitti 1. heinäkuuta 2023 nuoren miehen kuolemasta:
Jo kuoli aneurysmaan. Olin hänen kanssaan huoneessa. Hän meni nukkumaan ja ehti mennä kuntosalille kello 16.00 ystävänsä Noelin kanssa. Hän oli sylissäni, ja kaikki tapahtui niin nopeasti.
Lindner oli 30-vuotias kehonrakentaja, joka oli syntynyt Saksassa, mutta asunut Thaimaassa parikymppisestä lähtien. Fyysisestä kunnostaan ja intensiivisestä harjoittelustaan huolimatta hän ei ollut vakiokävijä suurissa kehonrakennuskilpailuissa, kuten Mister Olympiassa. Pikemminkin hän omistautui tarjoamaan liikunta- ja ravitsemusneuvoja sosiaalisen median kautta.
Siellä hänet tunnettiin nimellä Joesthetics. Hänen profiilinsa oli kerännyt yli 8 miljoonaa seuraajaa Instagramissa ja lähes miljoona YouTubessa. Nichan mukaan kolme päivää ennen kuolemaansa nuori mies oli tuntenut kipua niskassaan. “Emme tajunneet sitä silloin, ja sitten oli liian myöhäistä”, hän valitteli.
Lue tämäkin: Aivojen hypoksia – tyypit ja aiheuttajat
Joe Lindnerin kuolinsyy: Mikä on aivoaneurysma?
Lindnerin kuoleman aiheuttanut aivoaneurysma on aivoissa olevan heikentyneen valtimon laajeneminen, mikä aiheuttaa pullistuman. Joskus tämä pullistuma on hyvin pieni eikä koskaan repeä. Joskus repeämä aiheuttaa vakavan verenvuodon, joka johtaa suureen kuolemanriskiin.
Tärkein oire on äkillinen, voimakas päänsärky. Aivoaneurysmoja on erityyppisiä. Joillakin niistä ei ole oireita, ja ne havaitaan vain muista syistä tehtävissä testeissä.
Riskitekijät ovat moninaisia, ja osa niistä on väistämättömiä. Esimerkiksi perinnöllisyys. On kuitenkin olemassa useita tapoja, jotka vähentävät aneurysmaan liittyviä riskejä. Siksi on suositeltavaa tietää syyt, oireet ja se, miten voit vähentää riskiä sairaudesta, joka on yleisempi kuin luuletkaan.
Brain Aneurysm Foundationin tutkimuksen mukaan yhdellä ihmisellä 50:stä on aivoaneurysma, mutta vain pieni osa aiheuttaa oireita tai repeää. Lisäksi saman raportin mukaan Yhdysvalloissa 3-6 miljoonalla ihmisellä on jonkinlainen aivoaneurysma.
Miten aivoaneurysma muodostuu?
Tämä tila tunnetaan myös nimellä “kallonsisäinen aneurysma”, ja se saa alkunsa heikosta aivovaltimosta. Ajan kuluessa ja verenvirtauksen myötä valtimon kyseinen osa ohenee ja alkaa pullistua. Tämä muodostaa marjamaisen pullistuman tai haarautuman.
Sitä voi esiintyä missä tahansa aivovaltimossa, vaikka se on yleisintä valtimoiden tyvessä, joka tunnetaan nimellä “Willisin monikulmio”. Jos tällainen aneurysma vuotaa tai repeää, syntyy verenvuoto ja verenvuotohalvaus. Näin tapahtuu kuitenkin vain pienimmässä prosentissa tapauksista.
Tyypit
Vaikka kallonsisäisten aneurysmien luokitteluun on olemassa erilaisia menetelmiä, yleisin perustuu niiden morfologiaan:
- Sakkulaarinen. Yleisin tyyppi. Esiintyy yleensä aivojen tyvessä olevissa valtimoissa ja on marjanmuotoinen.
- Fusiforminen. Tässä tapauksessa pullistuma ei ulotu valtimosta, vaan turvotusta tai pullistumaa esiintyy joka puolella.
- Mykoottinen. Tämä muunnos on seurausta aivovaltimoihin vaikuttavasta infektiosta, joka heikentää seinämää ja helpottaa aneurysman syntymistä.
Riskitekijät
Revista Chilena de Neuropsiquiatría -lehden tutkimuksen mukaan kallonsisäisen aneurysman todennäköisimmät riskiryhmät ovat naiset, yli 60 vuotta täyttäneet ja kroonisesta verenpaineesta kärsivät henkilöt. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat liiallinen alkoholinkäyttö, amfetamiinin ja kokaiinin käyttö sekä tupakointi.
Lisäksi aiemmat verenkiertoon vaikuttavat terveydelliset komplikaatiot ovat yhteydessä aneurysman kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi aivojen arteriovenoosinen epämuodostuma ja aortan ahtauma.
Lisäksi sukuhistoria on riskitekijä, erityisesti ensimmäisen asteen sukuhistoria. Jo Lindnerin tapauksessa hänen puolisonsa kertoi, että vaikuttajan täti kuoli neljä vuotta sitten vastaavaan syyhyn.
Muuta tiedossa olevaa historiaa mahdollisista riskitekijöistä kehonrakentajalla ei kuitenkaan ollut. Hän oli kuitenkin aiemmin käynyt leikkauksessa gynekomastian vuoksi, joka aiheuttaa suurentunutta rintakudosta. Anales del Sistema Sanitario de Navarra -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan tämä anomalia aiheuttaa esteettisen epämuodostuman, johon liittyy psykologisia muutoksia.
Oireet
Aivoaneurysman oireet vaihtelevat. Ne voidaan sekoittaa tavallisiin vaivoihin tai ne voivat jopa jäädä huomaamatta, mikä vaikeuttaa varhaista tunnistamista.
Hyvin pienet, enintään 3 millimetrin kokoiset ulokkeet eivät todennäköisesti koskaan repeä tai aiheuta oireita. Suuremmat voivat sen sijaan painaa aivokudosta ja hermoja aiheuttaen seuraavia vaivoja:
- Kipu silmän ylä- ja takaosassa.
- Pupillin laajentuminen.
- Kaksoisnäkö.
Kun aneurysma vuotaa tai repeää kokonaan, syntyy voimakas ja jatkuva päänsärky. Tämä oire tulee yhtäkkiä, ja se on selkein tapa tunnistaa se, ja henkilön on hakeuduttava ensiapuun.
Lisäksi siihen voi kuulua jokin seuraavista tuntemuksista:
- Pahoinvointi
- Oksentelu
- Jäykkä niska
- Kouristukset
- Roikkuvat silmäluomet
- Tajunnan menetys
Hoito
Aivoaneurysman hoitoon on olemassa kahdenlaisia toimenpiteitä. Jos ne ovat pieniä eivätkä ole revenneet, kumpaakaan ei voida tehdä. Tämä riippuu tilanteesta, koosta, sijainnista ja iästä. Aneurysmat tunnistetaan yleensä tietokonetomografialla.
Jos ne ovat puhjenneet tai vuotavat, ne ovat hengenvaarallisia, ja ne hoidetaan yleensä kirurgisella leikkauksella. Tällöin aneurysman verenkierto pysäytetään asettamalla pieni metallinen klipsi.
Endovaskulaarinen hoito on vähemmän invasiivista. Siinä asetetaan katetri ja stentti valtimon läpi.
Lue lisää: Mikä on subduraalihematooma?
Aivoaneurysmaa on vaikea ehkäistä
Vaikka kallonsisäisiä aneurysmia ei voi ehkäistä, on olemassa joitakin tapoja, joilla voidaan vähentää riskitekijöitä. Esimerkiksi tupakoinnin, huumeiden ja alkoholin käytön lopettaminen. On tärkeää, että korkeasta verenpaineesta kärsivät saavat asianmukaista hoitoa ja tukea.
Sosiaalisessa mediassa kuntoilu- ja ravitsemusneuvoistaan tunnettu Jo Lindner menehtyi 30-vuotiaana aivoaneurysman seurauksena, vahvisti hänen tyttöystävänsä Nicha Instagramissa. Aivoaneurysma on yleisempi kuin luulisi, mutta se ei aina oireile varhaisessa vaiheessa. On tärkeää tietää, miten se tunnistetaan, jotta sitä voidaan hoitaa ajoissa.
Kehonrakentaja Joe Lindner menehtyi aivoverenvuodon seurauksena
Vaikuttaja Joe Lindnerin tyttöystävä ja paras ystävä ilmoitti 1. heinäkuuta 2023 nuoren miehen kuolemasta:
Jo kuoli aneurysmaan. Olin hänen kanssaan huoneessa. Hän meni nukkumaan ja ehti mennä kuntosalille kello 16.00 ystävänsä Noelin kanssa. Hän oli sylissäni, ja kaikki tapahtui niin nopeasti.
Lindner oli 30-vuotias kehonrakentaja, joka oli syntynyt Saksassa, mutta asunut Thaimaassa parikymppisestä lähtien. Fyysisestä kunnostaan ja intensiivisestä harjoittelustaan huolimatta hän ei ollut vakiokävijä suurissa kehonrakennuskilpailuissa, kuten Mister Olympiassa. Pikemminkin hän omistautui tarjoamaan liikunta- ja ravitsemusneuvoja sosiaalisen median kautta.
Siellä hänet tunnettiin nimellä Joesthetics. Hänen profiilinsa oli kerännyt yli 8 miljoonaa seuraajaa Instagramissa ja lähes miljoona YouTubessa. Nichan mukaan kolme päivää ennen kuolemaansa nuori mies oli tuntenut kipua niskassaan. “Emme tajunneet sitä silloin, ja sitten oli liian myöhäistä”, hän valitteli.
Lue tämäkin: Aivojen hypoksia – tyypit ja aiheuttajat
Joe Lindnerin kuolinsyy: Mikä on aivoaneurysma?
Lindnerin kuoleman aiheuttanut aivoaneurysma on aivoissa olevan heikentyneen valtimon laajeneminen, mikä aiheuttaa pullistuman. Joskus tämä pullistuma on hyvin pieni eikä koskaan repeä. Joskus repeämä aiheuttaa vakavan verenvuodon, joka johtaa suureen kuolemanriskiin.
Tärkein oire on äkillinen, voimakas päänsärky. Aivoaneurysmoja on erityyppisiä. Joillakin niistä ei ole oireita, ja ne havaitaan vain muista syistä tehtävissä testeissä.
Riskitekijät ovat moninaisia, ja osa niistä on väistämättömiä. Esimerkiksi perinnöllisyys. On kuitenkin olemassa useita tapoja, jotka vähentävät aneurysmaan liittyviä riskejä. Siksi on suositeltavaa tietää syyt, oireet ja se, miten voit vähentää riskiä sairaudesta, joka on yleisempi kuin luuletkaan.
Brain Aneurysm Foundationin tutkimuksen mukaan yhdellä ihmisellä 50:stä on aivoaneurysma, mutta vain pieni osa aiheuttaa oireita tai repeää. Lisäksi saman raportin mukaan Yhdysvalloissa 3-6 miljoonalla ihmisellä on jonkinlainen aivoaneurysma.
Miten aivoaneurysma muodostuu?
Tämä tila tunnetaan myös nimellä “kallonsisäinen aneurysma”, ja se saa alkunsa heikosta aivovaltimosta. Ajan kuluessa ja verenvirtauksen myötä valtimon kyseinen osa ohenee ja alkaa pullistua. Tämä muodostaa marjamaisen pullistuman tai haarautuman.
Sitä voi esiintyä missä tahansa aivovaltimossa, vaikka se on yleisintä valtimoiden tyvessä, joka tunnetaan nimellä “Willisin monikulmio”. Jos tällainen aneurysma vuotaa tai repeää, syntyy verenvuoto ja verenvuotohalvaus. Näin tapahtuu kuitenkin vain pienimmässä prosentissa tapauksista.
Tyypit
Vaikka kallonsisäisten aneurysmien luokitteluun on olemassa erilaisia menetelmiä, yleisin perustuu niiden morfologiaan:
- Sakkulaarinen. Yleisin tyyppi. Esiintyy yleensä aivojen tyvessä olevissa valtimoissa ja on marjanmuotoinen.
- Fusiforminen. Tässä tapauksessa pullistuma ei ulotu valtimosta, vaan turvotusta tai pullistumaa esiintyy joka puolella.
- Mykoottinen. Tämä muunnos on seurausta aivovaltimoihin vaikuttavasta infektiosta, joka heikentää seinämää ja helpottaa aneurysman syntymistä.
Riskitekijät
Revista Chilena de Neuropsiquiatría -lehden tutkimuksen mukaan kallonsisäisen aneurysman todennäköisimmät riskiryhmät ovat naiset, yli 60 vuotta täyttäneet ja kroonisesta verenpaineesta kärsivät henkilöt. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat liiallinen alkoholinkäyttö, amfetamiinin ja kokaiinin käyttö sekä tupakointi.
Lisäksi aiemmat verenkiertoon vaikuttavat terveydelliset komplikaatiot ovat yhteydessä aneurysman kehittymiseen. Tällaisia ovat esimerkiksi aivojen arteriovenoosinen epämuodostuma ja aortan ahtauma.
Lisäksi sukuhistoria on riskitekijä, erityisesti ensimmäisen asteen sukuhistoria. Jo Lindnerin tapauksessa hänen puolisonsa kertoi, että vaikuttajan täti kuoli neljä vuotta sitten vastaavaan syyhyn.
Muuta tiedossa olevaa historiaa mahdollisista riskitekijöistä kehonrakentajalla ei kuitenkaan ollut. Hän oli kuitenkin aiemmin käynyt leikkauksessa gynekomastian vuoksi, joka aiheuttaa suurentunutta rintakudosta. Anales del Sistema Sanitario de Navarra -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan tämä anomalia aiheuttaa esteettisen epämuodostuman, johon liittyy psykologisia muutoksia.
Oireet
Aivoaneurysman oireet vaihtelevat. Ne voidaan sekoittaa tavallisiin vaivoihin tai ne voivat jopa jäädä huomaamatta, mikä vaikeuttaa varhaista tunnistamista.
Hyvin pienet, enintään 3 millimetrin kokoiset ulokkeet eivät todennäköisesti koskaan repeä tai aiheuta oireita. Suuremmat voivat sen sijaan painaa aivokudosta ja hermoja aiheuttaen seuraavia vaivoja:
- Kipu silmän ylä- ja takaosassa.
- Pupillin laajentuminen.
- Kaksoisnäkö.
Kun aneurysma vuotaa tai repeää kokonaan, syntyy voimakas ja jatkuva päänsärky. Tämä oire tulee yhtäkkiä, ja se on selkein tapa tunnistaa se, ja henkilön on hakeuduttava ensiapuun.
Lisäksi siihen voi kuulua jokin seuraavista tuntemuksista:
- Pahoinvointi
- Oksentelu
- Jäykkä niska
- Kouristukset
- Roikkuvat silmäluomet
- Tajunnan menetys
Hoito
Aivoaneurysman hoitoon on olemassa kahdenlaisia toimenpiteitä. Jos ne ovat pieniä eivätkä ole revenneet, kumpaakaan ei voida tehdä. Tämä riippuu tilanteesta, koosta, sijainnista ja iästä. Aneurysmat tunnistetaan yleensä tietokonetomografialla.
Jos ne ovat puhjenneet tai vuotavat, ne ovat hengenvaarallisia, ja ne hoidetaan yleensä kirurgisella leikkauksella. Tällöin aneurysman verenkierto pysäytetään asettamalla pieni metallinen klipsi.
Endovaskulaarinen hoito on vähemmän invasiivista. Siinä asetetaan katetri ja stentti valtimon läpi.
Lue lisää: Mikä on subduraalihematooma?
Aivoaneurysmaa on vaikea ehkäistä
Vaikka kallonsisäisiä aneurysmia ei voi ehkäistä, on olemassa joitakin tapoja, joilla voidaan vähentää riskitekijöitä. Esimerkiksi tupakoinnin, huumeiden ja alkoholin käytön lopettaminen. On tärkeää, että korkeasta verenpaineesta kärsivät saavat asianmukaista hoitoa ja tukea.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Brain Aneurysm Foundation. (2013). Introducción a los aneurismas cerebrales y sus tratamientos. Recuperado en 04 de julio de 2023. https://bafound.org/wp-content/uploads/2018/12/Detection-and-Treatment-Spanish.pdf
- Oroz, J., Pelay, M. J., & Roldán, P.. (2005). Ginecomastia: Tratamiento quirúrgico. Anales del Sistema Sanitario de Navarra, 28(Supl. 2), 109-116. Recuperado en 04 de julio de 2023, de http://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1137-66272005000400012&lng=es&tlng=es.
- Thompson, B. G., Brown, R. D., Jr, Amin-Hanjani, S., Broderick, J. P., Cockroft, K. M., Connolly, E. S., Jr, Duckwiler, G. R., Harris, C. C., Howard, V. J., Johnston, S. C., Meyers, P. M., Molyneux, A., Ogilvy, C. S., Ringer, A. J., Torner, J., American Heart Association Stroke Council, Council on Cardiovascular and Stroke Nursing, and Council on Epidemiology and Prevention, American Heart Association, & American Stroke Association (2015). Guidelines for the Management of Patients With Unruptured Intracranial Aneurysms: A Guideline for Healthcare Professionals From the American Heart Association/American Stroke Association. Stroke, 46(8), 2368–2400. Recuperado en 04 de julio de 2023. https://doi.org/10.1161/STR.0000000000000070
- Vigueras, Rogelio, Vigueras, Sebastián, & Luna, Francisco. (2003). Aneurismas Cerebrales: Caracterización de los datos encontrados en un protocolo de seguimiento de un Hospital Regional. Revista chilena de neuro-psiquiatría, 41(2), 111-116. https://dx.doi.org/10.4067/S0717-92272003000200004
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.
