8 ruokaa, jotka aiheuttavat pahaa hajua kehossa
Tiesitkö, että jotkin ruoat aiheuttavat pahaa hajua kehossa? Selvitä tämän artikkelin avulla mitkä!
Nämä 8 ruokaa voivat olla syynä epämiellyttäviin kehon hajuihin:
1. Tomaatit
Brittiläisen tiedemiehen Charles Stewartin mukaan kehon hajujen ja tomaattien välillä on yhteys. Tomaatin varsien tuottama haju on hyvin samankaltainen hienhajun kanssa.
Miksi näin tapahtuu?
Koska ne haisevat aivan kuin hieltä, vaikuttaa se tomaateissa oleviin karotenoideihin ja terpeeniin.
Joten syömämme tomaattimäärän välillä on suora vastaavuus hikoilun aikana tulevaan hajuun terpeeniä sisältävien ruokatuotteiden lisäksi.
2. Maitotuotteet
Suuri osa Kaakkois-Aasian ja Yhdysvaltojen alkuperäiskansojen väestöstä ovat laktoosi-intolerantteja, mikä tarkoittaa sitä, että heiltä puuttuvat laktaasientsyymit.
Mitä tulee muun maailman väestöön, vaikka heillä ei olekaan laktoosi-intoleranssia, voivat he silti vähentää päivittäistä maidon kulutustaan ehkäistäkseen ilmavaivoja ja turvotusta.
Kun emme pysty sietämään maitoa sen juomisen jälkeen, alkaa hikemme haista aivan kaalilta.
Jos aineenvaihduntasi ei pysty sulattamaan maitotuotteiden sisältämiä leusiinia, isoleusiinia ja valiinia, alkavat kehon erittämät nesteet haista vaahterasiirappimaiselta.
Jos huomaat tällaista, saattaa sinulla olla laktoosi-intoleranssi.
3. Tietyt kalat
Jotkin kalalajit voivat aiheuttaa pahaa hajua kehossa, ja se ei johdu niihin koskemisesta ruoanlaiton yhteydessä. Asia on paljon monimutkaisempi.
Kalassa on runsaasti A-vitamiinia, mutta jotkin kalat, kuten taimen tai tonnikala, sisältävät myös koliinia (B4-vitamiinia). Tämä vitamiini tuo kalaista hajua luonnolliseen kehon tuoksuun.
Tuo kalaisuus voi olla syy siihen, että toisinaan joillekin ihmisille tulee “kalanhajutauti” eli trimetyyliaminuria. Se on tila, joka vaatii erityisen ruokavalion sen hoitamiseksi.
4. Eri kaalityypit
Parsakaali, kukkakaali ja kaali ovat kaikki täynnä kaliumia ja antioksidantteja, mutta ne sisältävät myös runsaasti rikkiä. Tämä aine voi aiheuttaa epämiellyttävää hajua hikoillessa.
Näin tapahtuu siksi, että rikki jakautuu eri ainesosiin, jotka saavat kehon haisemaan ja se voi kestää useita tunteja. Ne voivat myös aiheuttaa ilmavaivoja.
Voidaksesi ehkäistä sitä, sinun tarvitsee vain rajoittaa syömäsi kaalin määrää päivittäisessä ruokavaliossasi.
5. Mysli
Myslissä on esimerkiksi viljaa, leseitä, pähkinöitä ja kauraa.
Se on ruoka, joka auttaa ruoansulatusta etenemään ja se sisältää myös monia ravintoaineita. Jos syömme sitä kuitenkin liikaa, voi se aiheuttaa ilmavaivoja.
Voidaksesi ehkäistä sitä, kannattaa juoda nesteitä, sillä siten vähennät niitä negatiivisia vaikutuksia, joita liiallisen kuidun syönnillä voi olla epämiellyttävien hajujen suhteen.
6. Valkosipuli ja sipuli
Valkosipuli, sipuli ja chili ovat kaikki ruokia, jotka pyöristävät ainesosia, jotka keho poistaa jälkikäteen hien ja keuhkojen välityksellä.
Tämä kaikki saa kehon ja suun haisemaan voimakkaammin.
Tietenkin sinun pitäisi vältellä näitä ruokia illallisaikaan tai romanttisilla lounailla ja työtapaamisilla, sillä ne aiheuttavat pahanhajuista hengitystä ja pahaa hajua kehossa.
7. Parsa
Parsa on vähäkalorinen ja se on täynnä saponiinia ja kumariinia. Skleroosista tai peptisistä haavoista kärsiville ihmisille saponiini ja kumariini ovat todella hyödyllisiä.
Kumariinilla on positiivisia vaikutuksia sydän- ja verisuonijärjestelmään. Lisäksi parsa on mahtava luonnon antioksidantti ja tehokas lemmenrohto.
Sillä on kuitenkin myös haittapuolia.
Parsa voi muuttaa hien ja virtsan hajua. Se johtuu osittain sen sisältämästä metyylimerkaptaanikaasusta, jota muodostuu ruoansulatuksen aikana ja joka osallistuu aktiivisesti suolen kaasujen muodostumiseen.
8. Punainen liha
Punaisessa lihassa on paljon rautaa, fosfaattia, sinkkiä, vitamiineja ja kreatiinia. Se on kuitenkin ruoka, jota keho sulattaa hitaasti ja jota suoliston on vaikea imeä.
Jos syöt punaista lihaa enemmän kuin 2 kertaa viikossa, huomaat sillä olevan negatiivinen vaikutus kehon tuoksuun.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Barba, Lucía y Valerio, Irene. (2020). Halitosis: Principios básicos sobre su origen y tratamiento Revisión narrativa. Odovtos Revista Internacional de Ciencias Dentales , 22 (1), 47-59. https://dx.doi.org/10.15517/ijds.v0i0.32881
- Fleta, Z. J., & Bueno Lozano, M. (2018). Trastornos del olfato. Enfermedades que cursan con olor característico, especialmente en la infancia. Universidad de Zaragoza. https://zaguan.unizar.es/record/79595?ln=es
- Kindelán, D. P., Masó, J. F., Álvarez, J. G., Sánchez, D. M. R., Williams, D. V. G., Núñez, D. E. C., & de la Caridad Aguirre Ruiz, D. A. (2008). Fenilcetonuria. Aspectos clínico– epidemiológicos. Revista Información Científica, 58(2). http://revinfcientifica.sld.cu/index.php/ric/article/view/1349
- Stewart J. C. (2014). Tomatoes cause under-arm odour. Medical hypotheses, 82(5), 518–521. https://doi.org/10.1016/j.mehy.2014.02.001