Millainen on psykopaatti? 5 myyttiä psykopatiasta
Kuulemasi, lukemasi tai näkemäsi kuvaukset psykopaattisesta persoonallisuushäiriöstä eivät luultavastikaan ole totuudenmukaisia. Tällä kertaa haluammekin kertoa viidestä asiasta, joita yleisesti pidetään totuutena psykopatiaa koskien, mutta jotka ovat kuitenkin pelkkää fiktiota.
Monet mielenterveyshäiriöt, kuten maanis-depressiivisyys, anoreksia tai masennus, saavat usein osakseen kevyen kohtelun. “Olet niin maanis-depressiivinen!” ja “olet kauhean laiha, olet varmasti anorektikko!” ovat tavallisia lausahduksia.
Näitä termejä ei kuitenkaan tulisi käyttää niin huolettomasti. Suurimmaksi osaksi ihmiset ovat itse asiassa täysin väärässä puhuessaan mielenterveyden häiriöistä.
Seuraavassa kerromme viidestä myytistä koskien psykopaattista persoonallisuushäiriötä. Jatka lukemista, niin saat tietää mistä psykopatiassa oikeasti on kyse, ja millainen henkilö psykopaatti oikeastaan on – tai oikeastaan ei ole!
Lue aiheesta lisää: 14 outoa ja vähemmän tunnettua psykologista häiriötä
Myytit psykopaattisesta persoonallisuushäiriöstä
1. Näillä ihmisillä ei ole ollenkaan empatiakykyä
On yleinen luulo, että ihmiset joilla on psykopaattinen personallisuus, eivät omaa ollenkaan empatiakykyä. Tämä on kuitenkin väärä käsitys.
Psykopaatit manipuloivat, ja jotta he voisivat tehdä näin, heidän täytyy ymmärtää mitä toinen ihminen tuntee tietyllä hetkellä ja minkälainen hänen reaktionsa tulee sanoihin olemaan – näin psykopaatit saavat uhrinsa ansaan.
Empaattisuus tarkoittaa sitä, että ymmärtää toisen ihmisen mielialoja tai sen, miltä hänestä tuntuu. Tämä on kognitiivista empaattisuutta, ja psykopaateilla on sitä.
Se mitä heillä ei kuitenkaan ole, on tunnetason empatia. Mistä sitten on kyse, jos ihmisellä ei ole tunnetason empatiaa? Tällöin henkilö ei pysty tuntemaan katumusta, syyllisyyttä tai kipua siitä, että hän manipuloi toisia.
2. He ovat hulluja
Tämä termi on ehdottomasti kaikkein epäsopivin niistä, joilla psykopaattista persoonallisuutta usein kuvaillaan.
Lue aiheesta lisää: 3 tapaa opettaa lapsellesi tunneälyä
Psykopaatit eivät ole hulluja. Hulluus viittaa siihen, että ihmisellä ei ole kykyä hallintaan, ja että hän ei ole yhteydessä todellisuuteen sekä tekee asioita ilman, että ajattelee.
Psykopaatit ovat tietoisia siitä mitä he tekevät. Itse asiassa he käyttävät suurta määrää hallintaa, jotta he voisivat saada sen mitä he haluavat.
3. Psykopaatit ovat rikollisia
Psykopaatit eivät välttämättä riko lakia. Se ei ole heidän tavoitteensa. He haluavat saada asioita, mutta he eivät välttämättä tee tämän vuoksi rikoksia – he käyttävät toisia ihmisiä.
Jos ihminen, jolla on psykopaattinen persoonallisuushäiriö, lainaa sinulta jotakin esinettä käyttäen hyväksi kiltteyttäsi, eikä sitten palauta tätä esinettä, kyseessä ei ole rikos.
Sinä sallit esineen lainaamisen, ja psykopaatti ei käyttäydy kuten muut – hän ei tiedä, missä tulisi lopettaa, sillä hän ei ole tietoinen siitä, että hän ylittää jonkin rajan.
Voit siis hylätä käsityksen siitä, että psykopaatit varastavat, tappavat ja tekevät kauheita asioita. He eivät itse asiassa pidä siitä, kun he ovat huomion keskipisteenä.
4. He kasvoivat huonossa perheessä
Tämä suuri myytti psykopaattien perhetaustaa koskien saattaa olla olemassa siksi, että yleisesti ei tiedetä psykopaateista kovinkaan paljon. Psykopaatteja ei luoda, vaan heitä syntyy.
Psykopaatit ovat sellaisia kuin ovat siksi, että osat heidän aivoistaan ovat erilaisia tai ne eivät ole aktivoituina, ja tämä on heillä oleva biologinen ja synnynnäinen tila.
Kun jonkun aivot toimivat normaalilla tavalla, mutta hänellä ei ole niitä työkaluja joita tarvitaan toisten kanssa sosiaaliseen vuorovaikutukseen terveellä tavalla, kyseessä on ilmiö nimeltään sosiopatia.
Lue aiheesta lisää: 5 lapsuuden henkistä haavaa
Tässä tapauksessa ihminen on saatettu kasvattaa huonolla tavalla: seksuaalinen hyväksikäyttö, rakkauden puute ja muut vastaavat tilanteet ovat estäneet ihmistä kehittymästä kunnolla, ja tuloksena on siksi sosiopatia.
5. He vaikuttavat kylmiltä
Vaikka onkin monesti totta, että psykopaatilla ei ole tunteita, tämä ei tarkoita sitä, että he näyttäisivät tunteettomilta.
He vaikuttavat yleisesti ottaen mukavilta ja ystävällisiltä ihmisiltä. Tunnet olosi sellaiseksi, että voit luottaa heihin ja päästää heidät lähellesi turvallisesti.
Tämä on todellakin vain ulkokuorta. Mukavuus on ase, jota psykopaatti käyttää vetääkseen uhreja puoleensa, jotta hän voisi manipuloida heitä ja käyttää heitä oman henkilökohtaisen hyödyn saamiseksi.
Psykopaatti ei koskaan vaikuta kylmältä tai ylimieliseltä, eikä hän yritä erottua joukosta. Asia on päinvastoin, sillä psykopaatin täytyy vaikuttaa lämpimältä ja luotettavalta, jotta hän saisi ihmiset luottamaan itseensä.
On tärkeää, että nämä myytit psykopatiaa koskien jätetään sivuun, jotta voitaisiin paremmin ymmärtää, mistä tässä ilmiössä on kyse.
Mielenterveysongelmat tai -häiriöt eivät ole sama asia kuin hulluus, ja ei ole oikea tapa puhua näistä ilmiöistä viitaten niillä rikoksia tehneisiin tai “kummallisiin” ihmisiin.
Moni ihminen, jolla on psykopaattinen persoonallisuus, elää keskuudessamme, mutta emme ole tästä tietoisia. He ovat normaaleja ihmisiä, mutta näkevät maailman eri tavalla kuin muut.
Heille muut ihmiset eivät ole ihmisiä, vaan sen sijaan objekteja, joita he voivat käyttää saadakseen sen, mitä haluavat ja tarvitsevat.
Psykopatiaa ei voida parantaa, mutta sitä voidaan hoitaa.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Universidad de Alicante, Características de los Psicópatas. 2007 Departamento de Psicología de la Salud. rua.ua.es/dspace/bitstream/10045/4097/3/Microsoft%20PowerPoint%20-%20Tema%203.pdf
- Decety, J. & Jackson, P. H. (2004). The Functional Architecture of Human Empathy. Behavioural and Cognitive Neuroscience Review, 3(2), 71-100.
- Britton, P. C. & Fuendeling, J. M. (2005). The relations among varieties of adult attachment and the
components of empathy. J Soc Psychol., 145(5),519-530.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.