14 outoa ja vähemmän tunnettua psykologista häiriötä

Monet tunnistavat Tukholma-syndrooman tai Diogeneen syndrooman, mutta on olemassa monia kummallisempia ja harvinaisia psykologisia häiriöitä.

Ihmismieli on edelleen paljolti pimeän peitossa moderneista tutkimusmenetelmistä huolimatta. Houretilat, dissosiaatiohäiriöt, ihmisen psyykeä kuormittavat tapahtumat, aivojen toimintahäiriöt… Nämä voivat hämmentää kokeneitakin tutkijoita, eikä kaikkia tiloja pystytä kokonaan ymmärtämään.

Ihmismielen voima voi olla jännittävä, tuhoava ja loputtoman mielenkiintoinen. Kaikkien aivot toimivat ainutlaatuisella tavalla ja joskus psykologit ja neurologit voivat vain arvailla, mistä häiriöt johtuvat.

Suurin osa ihmisistä on kuullut mielenterveyden häiriöistä, kuten skitsofreniasta ja pakkomielteisestä häiriöstä, mutta maailmaan mahtuu tuhansia muita toistaan oudompia psykologisia häiriöitä.

Tässä artikkelissa tutustumme vähemmän tunnettuihin ja harvinaisempiin psyykkisiin häiriöihin.

1. Capragasin oireyhtymä

Tästä häiriöstä kärsivät ovat vakuuttuneita siitä, että joku heidän läheinen ihmisensä on korvattu identtisen näköisellä huijarilla. Oireyhtymä on harvinainen ja sitä esiintyy etenkin skitsofreniaa sairastavilla. Myös dementiaa ja epilepsiaa sairastavilla ilmenee Capragasin oireyhtymää. Lisäksi päähän kohdistuvat vauriot voivat aiheuttaa oireyhtymän.

Capragasin oireyhtymä

2. Fregolin oireyhtymä

Fregolin oireyhtymä on edellä mainitun Capragasin oireyhtymän vastakohta. Potilas luulee kaikkia ihmisiä ympärillään samaksi henkilöksi, joka vain vaihtaa nopeasti valepukuaan. Se on nimetty italialaisen näyttelijän Leopoldo Fregolin mukaan, jolla oli tapana tehdä nopeita roolinvaihdoksia esitystensä aikana.

Fregolin oireyhtymä

3. Cotardin oireyhtymä

Ihminen kuvittelee olevansa kuollut, ja on varma siitä, ettei ole oikeasti olemassa. He kuvittelevat kehonsa mätänevän, tai ajattelevat, että ovat menettäneet kaiken verensä ja sisäelimensä. Cotardin oireyhtymää ilmenee useimmiten psykoottisesta masennuksesta tai skitsofreniasta kärsivillä.

Cotardin oireyhtymä

4. Muistiharha tai paramnesia

Potilaalla on muistikuva jostakin, jota ei välttämättä ole tapahtunut tai vääristynyt muistikuva jostakin todella tapahtuneesta. Ihminen voi kuvitella, että samasta paikasta on olemassa kaksi eri versiota. Sairaalassa ollessaan potilas voi esimerkiksi kuvitella, että sairaalasta on tehty kopio, joka on olemassa myös jossain muualla. He kuvittelevat elävänsä rinnakkaistodellisuuksissa.

5. Vieraan käden oireyhtymä

Tästä oireyhtymästä kärsivät uskovat, että heidän oma kätensä ei kuulu heille, vaan että kädellä on oma tahdosta riippumaton mieli. Vieraan käden oireyhtymää sairastavat uskovat, että käden on ottanut haltuunsa henkiolento tai muu ulkoinen voima. Usein oireyhtymästä kärsivät sellaiset potilaat, joiden aivokurkiainen on vahingoittunut. Aivokurkiainen yhdistää aivojen kaksi lohkoa toisiinsa.

Lisäkädet

6. Mikropsia ja Makropsia

Tämä neurologinen häiriö vaikuttaa siihen, miten ihminen näkee ja kokee kuvia, ympäristöä, tiloja ja aikaa. Ihmisen käsitys niistä voi vääristyä. Kaikista hankalin näiden oireista on oman kehonkuvan vääristyminen, jolloin ihminen hämmentyy oman kehonsa osien koosta ja muodosta. Tämä aiheuttaa usein hätäännystä ja pelkoa.

Mikropsiassa ihminen näkee esineet ja ympäristönsä pienempinä kuin ne todellisuudessa ovat. Makropsiassa ihminen puolestaan näkee kohteet suurempana kuin ne todellisuudessa ilmenevät. Häiriö ei vaikuta silmän toimintaan, ainoastaan aivojen tapaan käsitellä näköinformaatiota. Mikropsia saattaa johtua migreenistä, epilepsiasta tai huumeiden käytöstä. Oireyhtymää kuvataan joskus myös Liisa Ihmemaassa-syndroomaksi. 

Liisa Ihmemaassa

7. Jerusalem-syndrooma

Jerusalem-syndrooma ilmenee pakkomielteisinä uskonnollisina ajatuksina, harhoina ja kokemuksina. Jerusalem-syndrooman saa aikaan usein vierailu Jerusalemissa.

Syndrooma ei rajoitu tiettyyn uskontoon ja sitä ilmenee usein ihmisillä, joilla on taustalla mielenterveysongelmia jo ennen vierailua Jerusalemissa. Harhat ja pakkomielteiset ajatukset haihtuvat yleensä muutaman päivän jälkeen.

8. Pariisin syndrooma

Tätä harvinaista syndroomaa esiintyy lähinnä japanilaisilla turisteilla, jotka vierailevat Pariisissa, mutta ilmiö on todettu myös muissa maissa ja kaupungeissa japanilaisten vierailijoiden kohdalla. Turistit kärsivät usein hermoromahduksen vierailunsa aikana.

Syndrooman uskotaan aiheutuvan syvästä kulttuurishokista, joka johtaa fyysiseen ja psyykkiseen ahdistukseen, todellisuudentajun heikkenemiseen, harhoihin, hallusinaatioihin ja muihin oireisiin.

Kuusi miljoonaa japanilaista turistia vierailee Pariisissa joka vuosi, ja heistä noin 20 kärsii syndroomasta. Syndrooman esiintymiseen uskotaan vaikuttavan vierailijoiden ihannekuvat Pariisista, jotka eivät sitten vastaakaan todellisuutta, kielimuuri, fyysinen ja psyykkinen väsymys, sekä erilaisten tapojen ja kulttuurin kohtaaminen. Japanilainen kulttuuri on tunnetusti hyvin kohteliasta, joten vierailijat voivat järkyttyä syvästi kohdatessaan töykeyttä.

Pariisi-syndrooma

9. Dissosiatiivinen häiriö

Tästä kärsivä ihminen kokee yhtäkkiä, ettei tiedä kuka on, tai ei muista mitään yksityiskohtia elämästään. He eivät muista, miten päätyivät tiettyyn paikkaan tai missä he asuvat. Yleensä häiriön laukaisee henkilökohtainen vakava kärsimys, henkinen ja fyysinen stressi, huumausaineet ja tietyt sairaudet. Potilas on voinut kärsiä esimerkiksi fyysisestä pahoinpitelystä, seksuaalisesta hyväksikäytöstä, kidnappauksesta, kidutuksesta tai sodasta.

10. Vieraan aksentin syndrooma

Syndroomasta kärsivä puhuu omaa äidinkieltään vieraalla aksentilla. Tämä harvinainen ilmiö esiintyy usein vakavan aivovamman jälkeen, tai kielen säätelyä ohjaavan aivoalueen vahingoittumisen yhteydessä.

11. Tukholma-syndrooma

Tukholma-syndrooma on monelle tuttu käsite. Syndroomasta kärsivä tuntee sympatiaa ja uskollisuutta kidnappaajaansa kohtaan. Syndroomaa esiintyy kidnappausten, raiskausten, lasten seksuaalisen hyväksikäytön, perheväkivallan ja monien muiden tilanteiden yhteydessä.

Syndrooma nimettiin vuonna 1973 Tukholmassa tapahtuneen pankkiryöstön jälkeen, kun panttivankina pidetyt ihmiset kiintyivät ryöstäjiin niin, että monet kieltäytyivät kokonaan todistamasta heitä vastaan.

Tukholma-syndrooma

12. Lima-syndrooma

Tämä vastaa Tukoholma-syndroomaa. Panttivangit osoittavat sympatiaa vangitsijoitaan kohtaan, ja vangitsijat puolestaan heltyvät ja antavat periksi vankien tarpeille. Lima-syndrooman uskotaan syntyvän, kun vangitsijat kokevat syyllisyyttä ja moraalista päättämättömyyttä.

Lima-syndrooma nimettiin Perun pääkaupungissa Limassa tapahtuneen Japanin suurlähetystön panttivankitilanteen jälkeen. Neljätoista vallankumouksellisen ryhmän jäsentä tunkeutui suurlähetystöön ja otti panttivangiksi satoja ihmisiä, joihin kuului diplomaatteja ja armeijan jäseniä. Tilanne jatkui päiväkausia, mutta lopulta panttivangit vapautettiin, sillä vangitsijat kokivat syyllisyyttä.

13. Stendhalin syndrooma

Firenzen syndroomanakin tunnetulla häiriöllä tarkoitetaan voimakkaasta tai liiallisesta taide-elämyksestä aiheutuvaa nykyään hyvin harvinaista oireyhtymää. Tunnusmerkkejä ovat fyysinen ja psyykkinen ahdistus, dissosiatiiviset kokemukset, sekavuus, pahoinvointi ja hallusinaatiot tiettyä vaikuttavaa maalausta, piirrosta tai muuta taideteosta tutkittaessa.

Oireyhtymän nimesi italialainen psykiatri Graziella Magherini vuonna 1989 ranskalaisen kirjailijan Stendhalin mukaan, joka kuvasi Firenze-syndroomaa kirjassaan. Magherini tapasi useita siitä kärsiviä potilaita, erityisesti ulkomaisia matkailijoita.

Samaa ilmiötä esiintyy, kun ihminen kokee valtaisen tunnekokemuksen esimerkiksi kaunista maisemaa katsellessaan. Syndrooma ei vaadi hoitoa, sillä se haihtuu itsestään.

14. Hamstraus

Sairaalloinen hamstraus ilmenee yleensä sosiaalisena eristäytymisenä, apatiana, välinpitämättömyytenä ja pakkomielteisenä tavaran keräämisenä. Hamstraaja ei voi heittää mitään pois ja täyttää kotinsa jopa roskalla ja täysin tarpeettomalla tavalla. Ilmiötä esiintyy usein vanhemmilla ihmisillä, ja se liittyy myös etenevään dementiaan.

Tavaroiden keräämistä ja säilyttämistä perustellaan usein sillä, että kaikki säilytettävät esineet sisältävät jotain hyödyllistä tietoa, tai että tavaroita vielä jonain päivänä käytetään. Lapsuusajan traumoilla – kuten menetyksillä, laiminlyönneillä ja erossaoloilla – saattaa olla sairauden kehittymisessä jokin rooli. Myös geenit voivat olla osatekijänä.

Tässä artikkelissa kuvatut oireyhtymät ja syndroomat ovat vain murto-osa kaikista niistä psykologisista ongelmista, joista ihmiset kärsivät.