Ylensyönnin seuraukset ja vinkit sen välttämiseksi

Monille ihmisille ylensyönti voi aiheuttaa sekä fyysisiä että psykologisia seurauksia. Onneksi on olemassa useita strategioita, joiden avulla liikasyöntiä voidaan mahdollisesti välttää.
Ylensyönnin seuraukset ja vinkit sen välttämiseksi
Florencia Villafañe

Kirjoittanut ja tarkastanut ravitsemusterapeutti Florencia Villafañe.

Viimeisin päivitys: 10 elokuuta, 2022

On todennäköistä, että jossakin vaiheessa elämäämme me kaikki olemme syöneet liikaa; joko esimerkiksi siksi, että kyseessä oli suosikkiruokamme tai vaikkapa joulupyhien takia. Vaikka ylensyönti silloin tällöin ei ole ongelma, toistuvan ylensyönnin seuraukset voidaan nähdä sekä fyysisessä että psyykkisessä terveydentilassa.

Onko ylensyönti ongelma?

Ylensyönti silloin tällöin ei yleensä ole haitallista, mutta jos liian suuresta ruokahalusta tulee toistuvaa ja hallitsematonta, se todennäköisesti tuo mukanaan erilaisia ​​fyysisiä ja henkisiä seurauksia.

Ihminen, jolla on suhteeton ruokahalu, ei pelkästään lihoa, vaan hänelle syntyy myös negatiivinen näkemys ruoasta ja kaikkeen siihen liittyvästä, mikä puolestaan estää häntä noudattamasta normaaleja rutiinejaan.

Mahdolliset syyt

Ylensyönnin selittämiseksi löytyy monia eri tekijöitä. On hyvä ymmärtää, että ylensyöntiä ei tapahdu vain silloin, kun ruokaa syödään; on myös mahdollista, että sitä tapahtuu ahdistuksen, jatkuvan stressin tai liian rajoittavien ruokavalioiden seurauksena.

Ylensyönti todennäköisesti tuo mukanaan erilaisia ​​fyysisiä ja henkisiä seurauksia
Tarve syödä liikaa voi liittyä ahdistukseen tai liian rajoittaviin ruokavalioihin.

Ylensyönnin seuraukset

Ylensyönti voi aiheuttaa fyysisiä seurauksia, jotka johtavat ylipainoon tai jopa liikalihavuuteen, vaikka näin ei toki aina ole. Monissa tapauksissa ylensyönnin ympärillä voi esiintyä myös psykologisia seurauksia, oli kyseessä sitten ylipainoinen tai normaalipainoinen ihminen. The Primary Care Companion for CNS Disorders -sivustolla julkaistujen tietojen mukaan ylensyönti voi pitää sisällään seuraavia seurauksia:

  • Ruokahalun hallinnan menetys.
  • Sosiaalinen eristäytyminen.
  • Lisääntynyt ahdistus.
  • Levottomuuden tai kärsimyksen tila.
  • Jatkuvat mielialan muutokset.
  • Kiinnostuksen menetys aikaisemmin mielihyvää aiheuttavia harrastuksia ja aktiviteetteja kohtaan.
  • Muutokset muistissa ja keskittymiskyvyssä.
  • Pakkomielteet ruoasta ja syömisestä.
  • Muutokset unessa.
  • Työkyvyn heikkeneminen.
Monissa tapauksissa ylensyönnin ympärillä voi esiintyä myös psykologisia seurauksia
Syyllisyyden tai ahdistuksen tunne on hyvin ominaista niille ihmisille, jotka eivät osaa hallita ruokahaluaan.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: 9 tapaa jotka aiheuttavat ahdistusta

Vinkkejä ylensyönnin välttämiseksi

Ylensyönnin välttämiseksi on olemassa useita eri strategioita, jotka voidaan ottaa käyttöön joka päivä. Sinun on kuitenkin pidettävä mielessä, että ne ovat vain lisävälineitä tukemaan ammattilaisen tarjoamaa hoitoa. Niiden tarkoituksena ei siis ole korvata ammattihoitoa. Jos ahdistuneisuutesi syömistä kohtaan kasvaa liian suureksi, on parasta, että otat aina ensimmäisenä yhteyttä lääkäriin tai alan asiantuntijaan.

Tunnista tunteet

Kyky tunnistaa ne tunteet, joita käyt läpi, auttaa järjestämään ongelmia päässäsi. Yksi niistä asioista, joita voit tehdä ylensyönnin välttämiseksi, on kirjoittaa ylös ne tunteet, mitä käyt läpi. Sen lisäksi, että saat itsellesi muuta tekemistä ja näin siirrät ajatuksesi pois ruoasta, saatat samalla löytää mielenkiintoisia asioita myös itsestäsi.

Vältä pakkomiellettä ruokaan

Kun huomaat että syöt liikaa, pyri välttämään itsesi rankaisemista. Jos alat sulkea pois ruokia joista pidät, on todennäköistä, että et pysty ylläpitämään tätä tahtia pitkään ja palaat takaisin vanhaan “kiellettyyn” rutiiniin jopa vieläkin suuremmalla ruokahalulla. Tähän puolestaan ​​voi liittyä turhautumisen tunteita, koska et saavuttanut niitä tavoitteita, jotka olit itsellesi asettanut. Näin ollen siitä tulee noidankehä, josta on vaikea päästä ulos. Siksi onkin aina parempi pyrkiä syömään monipuolisesti ja terveellisesti, kaatumatta kuitenkaan liian äärimmäisiin ruokavalioihin, jotka ajavat sinua takaisin samaan noidankehään ja saa sinut vain syömään liikaa.

Harrasta sellaista liikuntaa josta nautit

Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että jotkut ihmiset harrastavat liikuntaa korvaavana menetelmänä silloin, kun he syövät liikaa. Toisin sanoen liikunnan harjoittamisesta tulee rangaistus siitä, että ihminen on syönyt liikaa ja sen ainoana tarkoituksena on välttää painonnousua. Sinun on pidettävä mielessä, että liikunta on aina hyväksi, mutta tavoitteenasi ei tulisi olla pelkkä painon pudottaminen. Liikuntaa tulisi harrastaa hyvinvoinnin edistämiseksi ylittämättä kuitenkaan samalla omia fyysisiä kykyjä. Jos et ole tottunut vielä uuteen lajiin tai et ole harrastanut aikaisemmin ollenkaan liikuntaa, aloita se aina vähitellen; jo 20-30 minuuttia päivässä riittää.

Ylensyönnin vaikutukset voidaan ehkäistä liikunnalla.
Säännöllinen liikunta voi auttaa vähentämään ruokahalua. Samalla on kuitenkin tärkeää, että liikuntaa harrastetaan hyvinvoinnin edistämiseksi eikä rangaistuksena ylensyönnistä.

Käänny ammattilaisen puoleen

Kaikkien ylensyönnistä kärsivien ei tarvitse kääntyä ammattilaisen puoleen. Tarvetta ammattilaisen avulle syntyy kuitenkin eritoten silloin, kun ihminen löytää itsensä tilanteesta, jossa ylensyönti liittyy emotionaalisiin tekijöihin. Kuten Current Psychiatry Reports -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa on kuvattu, psykologisesta hoitomenetelmästä voi olla hyötyä ongelman tunnistamiseksi ja korjaamiseksi muuttamalla sitä käyttäytymistä, joka johtaa ylensyöntiin. Terapialla voidaan parantaa myös henkilön yleistä hyvinvointia.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Goldschmidt AB, Loth KA, MacLehose RF, Pisetsky EM, Berge JM, Neumark-Sztainer D. Overeating with and without loss of control: Associations with weight status, weight-related characteristics, and psychosocial health. Int J Eat Disord. 2015;48(8):1150‐1157. doi:10.1002/eat.22465
  • Razzoli M, Pearson C, Crow S, Bartolomucci A. Stress, overeating, and obesity: Insights from human studies and preclinical models. Neurosci Biobehav Rev. 2017;76(Pt A):154‐162. doi:10.1016/j.neubiorev.2017.01.026
  • Ferrario CR. Food Addiction and Obesity. Neuropsychopharmacology. 2017;42(1):361. doi:10.1038/npp.2016.221
  • Godoy F. Trastorno del comedor compulsivo: Incorporación del concepto en la salud pública chilena.Rev Chil Nutr. 2015.42(4),399-402.
  • Dittmer N, Jacobi C, Voderholzer U. Compulsive exercise in eating disorders: proposal for a definition and a clinical assessment. J Eat Disord. 2018;6:42. Published 2018 Nov 28. doi:10.1186/s40337-018-0219-x
  • Síndrome de edorexia: evaluación y diagnóstico. salud pública de méxico. 2014. Disponible en: http://www.scielo.org.mx/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0036-36342014000300007.
  • Iacovino JM, Gredysa DM, Altman M, Wilfley DE. Psychological treatments for binge eating disorder. Curr Psychiatry Rep. 2012;14(4):432‐446. doi:10.1007/s11920-012-0277-8

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.