Yhdysvallat on aloittanut COVID-19 -rokotteen testaamisen ihmisillä

22 toukokuu, 2020
Yhdysvallat on aloittanut COVID-19 -rokotteen testaamisen ihmisillä ensimmäisen koevaiheen kautta. Näiden rokotteiden tuloksia saadaan kuitenkin odottaa vielä pitkän aikaa, sillä laajemman väestön käyttöön saatavan valmisteen levittämiseksi rokotteen immunisaatio eli vasta-aineiden muodostus on saatava ensin valmiiksi.
 

Hiljattain uutisoitiin, kuinka yhdysvaltalaiset tutkijat ovat aloittaneet COVID-19 -rokotteen testaamisen ihmisillä koronaviruspandemian valtavan nopean leviämisen vuoksi. Vaikka tulokset ovat lupaavia, toimivan rokotteen valmistumista ei voida odottaa lyhyessä ajassa.

Rokotteen nimi on toistaiseksi mRNA-1273. Kirjaimet viittaavat sen valmistuksessa käytettyyn biokemialliseen mekanismiin, joka koostuu geneettisestä alustasta, joka transskriboi viruksen genomisen koodin. Tämän mekanismin ansiosta tätä viruksen genomista koodia voidaan tulkita keinotekoisesti.

Testejä suoritetaan tällä hetkellä Seattlen kaupungissa Washingtonin osavaltiossa. Tutkimusta rahoittavat kansallinen allergioiden ja tartuntatautien instituutti National Institute of Allergy and Infectious Diseases NIAID sekä terveystutkimuslaitos KPWHRI eli Kaiser Permanente Washington. Taloudellisen logistiikan tutkimuksille tarjoaa bioteknologiaan erikoistunut Moderna -yritys.

Mistä COVID-19 -rokotteen testaamisen 1. kokeiluvaihe koostuu?

Ihmisillä testattavassa COVID-19 -rokotteessa on otettu käyttöön avoin tutkimusmenettely. Tämä tarkoittaa toisin sanoen sitä, että sekä tutkijat että testiin osallistuneet koehenkilöt ovat tietoisia käytettävistä annoksista ja siitä, kuinka kauan näitä annoksia annetaan.

Tämä menettely eroaa sokkona tai kaksoissokkona toteutetuista tutkimuksista, joissa osa testiin osallistuneista koehenkilöistä ei tunne tarkalleen kaikkia tutkimukseen liittyviä ehtoja. Samalla tapaa tässä testissä kyse ei ole tietyn lääkeaineiden vaikutusten vertaamisesta lumelääkkeeseen, eli COVID-19 -rokotteen vaikutuksen tehoa arvioidaan vertaamatta sitä toiseen vaikuttavaan aineeseen.

Tässä ensimmäisessä COVID-19 -rokotteen testivaiheessa testiin osallistuneille 45 koehenkilölle annosteltiin rokotetta. Koehenkilöiden ikähaarukka oli 18 – 55 vuotta. Kaikkien osallistujien terveydentila tarkistettiin ennen tutkimusta ja kaikkien koehenkilöiden tuli olla perusterveitä aikuisia. Tässä vaiheessa on lisäksi syytä selventää, että kaikki 45 tutkimukseen osallistunutta koehenkilöä olivat vapaaehtoisia.

Tutkimuksen kulku meni kaiken kaikkiaan näin: jokaiselle koehenkilölle pistettiin ensimmäinen rokoteannos, jonka jälkeen sama annos tultiin toistamaan kuukauden päästä ensimmäisestä annoksesta. Osa koehenkilöistä sai 25 mikrogramman annoksen, toiset 100 mikrogramman annoksen ja loput 250 mikrogramman annoksen.

Nyt tutkijoiden on odotettava vähintään 6 viikon ajan, jotta rokotteen tehosta saadaan ensimmäiset varmat tulokset. Tämän perusteella päätetään, voidaanko tulosten pohjalta siirtyä kokeilun toiseen vaiheeseen vai ei.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Uusi tutkimus vihjaa, että koronaviruksesta on kaksi kantaa

Ensimmäisessä COVID-19 -rokotteen testivaiheessa testiin osallistuneille 45 koehenkilölle annosteltiin ennalta määrätty annos rokotetta

Yhdysvaltalaiset tutkijat ovat aloittaneet COVID-19 -rokotteen testaamisen ensimmäisen kokeiluvaiheen ihmisillä.

COVID-19 -rokotteen testaamisessa käytetty teknologia

Rokotteen nimi viittaa teknologiaan, jota käytetään sen valmistamiseen. mRNA on lyhenne, joka tarkoittaa messenger ribonucleic acid, ja joka kääntyy suomeksi “ribonukleiinihappolähetti”.

Tämä johtuu siitä, että koronavirus on RNA-virus. Kaikki sen geneettinen tieto löytyy tämän molekyylin sisältä, joka muistuttaa rakenteeltaan paljon deoksiribonukleiinihappoa eli DNA:ta, mutta ne eivät ole identtisiä.

Se, että koronaviruksessa on kyse RNA-viruksesta, antaa sille korkean mutaatiokyvyn. Tämä selittää osittain sitä, miksi viruksen onnistui siirtyä eläinten keskuudessa välittyvästä viruksesta ihmisen keskuudessa välittyvään virukseen.

COVID-19 -viruksen eri kannat on kyetty tunnistamaan sekvenssien avulla sen omasta genomista. Sen kaksi pääkantaa ovat nimetty kirjaimin S ja L. Viruksen mutaatioita on kuitenkin alettu löytämään progressiivisesti jokaisesta maasta joihin se on levinnyt, ja tutkijat omaavat tänä päivänä riittävän teknologian viruksen genomin selvittämiseksi.

Näiden virusten korkean mutaatiokapasiteetin takia tässä testissä käytetty rokote on valmistettu koronaviruksen SARS- ja MERS-varianttien jo tunnettujen genomien pohjalta. Kuten monet varmasti muistavat, SARS- ja MERS-virukset olivat samaan koronavirusten perheeseen kuuluvia viruksia, jotka aiheuttivat kaksi aikaisempaa tunnettua pandemiaa keskuudessamme.

Uudessa testissä käytetty rokote on valmistettu koronaviruksen SARS- ja MERS-varianttien jo tunnettujen genomien pohjalta

Testauksessa oleva COVID-19 -rokote valmistettiin keinotekoisesti eri koronavirusten perheeseen kuuluvien kantojen perusteella.

Viimeinen potku rokotteelle

Tutkijat, jotka omasivat jo valmiiksi SARS- ja MERS-virusten geneettisen tiedon, lisäsivät Kiinan Wuhanissa ensimmäistä kertaa havaitun mutaation sekvensoidun genomin. Näihin tietoihin pohjautuen yhdessä mRNA-teknologian avulla uusi COVID-19 -rokote onnistuttiin valmistamaan.

Tämän rokotteen kehittäminen nopeassa tahdissa oli mahdollista myös siksi, että tutkijat onnistuivat ymmärtämään koronaviruksen pinnan tarttuvan tehon. Juuri tämän mekanismin vuoksi koronaviruksen nimi tulee viruksen pinnan ympärillä olevasta kruunun muodosta (lat. corona).

Juuri COVID-19 -viruksen pinnalla olevat piikit ovat osa sitä mekanismia, jota virus käyttää niin tehokkaasti tunkeutuakseen soluihin. Näiden piikkien sisällä sijaitsee avainproteiini, joka toimii viruksen sisäänpääsynä ihmisen elimistön solukalvoon.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Onko uusi koronavirustartunta mahdollinen paranemisen jälkeen?

Mitä voimme odottaa nyt, kun COVID-19 -rokotteen testaaminen on aloitettu?

Uutta koronapandemiaa vastaan valmistettu rokote tuo toivoa tulevalle. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sekä viruksen tunnistamisessa että niissä keinoissa, joita meillä on sen leviämisen estämiseksi, on edistytty nyt myös solutasolla. Samalla, ja vaikka tulevaisuus on toivoa täynnä, meidän on muistettava, että olemme vasta tämän rokotteen ensimmäisessä kokeiluvaiheessa.

Meidän on näin ollen odotettava vielä useita viikkoja, ennen kuin saamme kuulla tutkijoilta rokotteen ensimmäiset tulokset. Samalla näiden tulosten tulee olla riittävän hyviä, jotta rokotteen valmistus voidaan viedä seuraavaan vaiheeseen. Kuten voimme huomata, rokotteiden kehittäminen ei tapahdu yhdessä yössä ja itse asiassa asiantuntijat ovat laskeneet, että kehitteillä olevan rokotteen immunisaation ja lopullisen rokotteen välittämiseksi globaalilla tasolla ympäri maailmaa tulee kestämään keskimääräisen vuoden.

Vaikka rokotteen odote on hyvä, meidän kaikkien on edelleen muistettava, että tämänhetkisen pandemian edessä meidän jokaisen on kannettava oma kortemme kekoon. Tämä tarkoittaa vapaaehtoisen karanteenin noudattamista sekä kontaktin välttämistä muihin ihmisiin. Kotoa ei tulisi poistua kuin töihin ja välittömille asioille, ja riskiryhmään kuuluvia kehotetaan taas pysymään kotona poikkeuksetta sekä tilaamaan ruoat, lääkkeet ja muut tarpeelliset asiat lähettipalvelun tai läheisen välityksellä kotiovelle. Lisäksi huolellinen käsienpesu saippualla ja vedellä sekä kasvojen koskettelun välttäminen ovat avaintekijöitä tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi.

 
  • Casadevall, Arturo, and Liise-anne Pirofski. ”The convalescent sera option for containing COVID-19.” The Journal of Clinical Investigation 130.4 (2020).
  • Liu, Cynthia, et al. ”Research and Development on Therapeutic Agents and Vaccines for COVID-19 and Related Human Coronavirus Diseases.” (2020).
  • Prompetchara, Eakachai, Chutitorn Ketloy, and Tanapat Palaga. ”Immune responses in COVID-19 and potential vaccines: Lessons learned from SARS and MERS epidemic.” Asian Pacific J. allergy Immunol 10 (2020).
  • Chen, Wen-Hsiang, et al. ”The SARS-CoV-2 Vaccine Pipeline: an Overview.” Current Tropical Medicine Reports (2020): 1-4.