Näin COVID-19 vaikuttaa elimistöön
COVID-19 on virus, joka on ravistanut suurta osaa maailmastamme jo useiden viime viikkojen ajan. Maailman terveysjärjestö WHO julisti 11. maaliskuuta 2020 tämän viruksen pandemiaksi, joka on tartuttanut ja tartuttaa edelleen ihmisiä ympäri maailmaa, etenkin Kiinassa ja Euroopassa. Mutta miten COVID-19 vaikuttaa elimistöömme?
Koronavirus on virusperhe, johon kuuluu useita eri viruksia (kuten aikaisempia epidemioita aiheuttaneet SARS ja MERS), jotka voivat aiheuttaa ihmisen elimistössä erilaisia oireita. Erityisesti nyt leviävä uusi koronavirus COVID-19 on eläimistä alkunsa saanut virus, joka on siirtynyt eläimestä ihmiseen mutaation ansiosta. Kyseinen virus havaittiin ensimmäistä kertaa viime joulukuussa Kiinassa sijaitsevassa Wuhanin kaupungissa.
Tätä uutta kantaa ei oltu vielä koskaan aikaisemmin löydetty ihmisistä. Tämän kannan suurin ongelma onkin tällä hetkellä se, että sen tartuntakyky on erittäin korkea. Lisäksi ikäihmisten tai heikon immuunijärjestelmän omaavien ihmisten kuolleisuus on ehtinyt nousta joissakin pandemian riivaamissa maissa, kuten Italiassa ja Espanjassa, jo yli 15 prosenttiin.
Vaikka tästä viruksesta tiedetään jo paljon, moni meistä ei varmasti ole vielä ehtinyt pysähtyä miettimään, miten tämä virus toimii elimistöön päästessään. Tästä syystä haluamme jakaa tässä artikkelissa hieman lisätietoa siitä, miten COVID-19 vaikuttaa elimistöömme.
Miten COVID-19 vaikuttaa elimistöömme?
COVID-19 on virus, joka voi aiheuttaa elimistössämme erilaisia oireita. Suurimmalla osalla tartunnan saaneista ihmisistä – puhumme noin 80 prosentista – taudin aiheuttamat oireet ovat kuitenkin hyvin lieviä. Osa voi sairastaa viruksen jopa täysin tietämättään, sillä COVID-19 ei välttämättä anna itsestään ollenkaan merkkejä. Oireet ilmestyvät yleensä vähitellen eivätkä useimmissa tapauksissa aiheuta komplikaatioita joitakin riskiryhmään kuuluvia ihmisiä lukuunottamatta. Näitä oireita ovat:
- Kuume (yleensä noin 38 ºC)
- Kurkkukipu
- Yskä
- Nenän tukkoisuus
- Väsymys ja yleinen lihaskipu
Toisaalta kuitenkin lähes kuka tahansa, ja etenkin ikääntynyt väestö sekä sellaiset ihmiset, joilla on heikentynyt immuunijärjestelmä, voivat kuitenkin kärsiä yllä mainittuja oireita vakavammasta taudinkuvasta. Näissä tapauksissa potilailla esiintyy hengitysvaikeuksia, minkä seurauksena hengitystiet voivat jopa romahtaa ja pahimmassa tapauksessa potilas menehtyä.
Riskiryhmään kuuluvat myös diabetestä, sydänsairauksia ja verenpainetautia sairastavat henkilöt. COVID-19 vaikuttaa elimistössä keskimäärin noin 5 päivän päästä tartunnalle altistumisesta, mutta viruksen inkubaatioaika voi kuitenkin kestää jopa niinkin pitkään kuin 14 päivää. Tästä syystä 14 päivän karanteenia suositellaan kaikille tartunnalle altistuneille sekä ihmisille, jotka palaavat Suomeen ulkomailta.
Sinua saattaa myös kiinnostaa: Tärkeää tietoa koronaviruksesta syöpää sairastaville
Kuume on yksi koronaviruksen (COVID-19) aiheuttaman infektion tärkeimmistä oireista.
Kuinka COVID-19 tarttuu?
COVID-19 välittyy pääasiassa pisaroiden välityksellä silloin, kun ne pääsevät hengityselimiimme. Nämä pisarat puolestaan pääsevät ilmaan sairastuneen elimistöstä silloin, kun yskimme, aivastamme tai puhumme. Tästä syystä viruksen sanotaan leviävän nopeammin ihmisten välillä etenkin sellaisissa paikoissa, joihin kerääntyy suuria joukkoja ihmisiä. Näistä hyvänä esimerkkinä julkinen liikenne, elokuvateatterit, ostoskeskukset, konsertit ja muut yleisötapahtumat.
Virus voi levitä ilmassa jopa 1–2 metrin etäisyyksille, ja tästä samaisesta syystä eri maiden terveysviranomaiset ovat asettaneet saman turvallisuusetäisyyden, joka meidän on pidettävä toistemme välillä. Uusimpien tutkimusten valossa vaikuttaa kuitenkin siltä, että tämä ei ole enää viruksen ainoa tartuntamuoto.
Vaikka viranomaisten mielipide on edelleen se, että COVID-19 tarttuu pääasiassa pisara- ja kosketustartuntana sairastuneen ja terveen ihmisen välillä, tutkijoille on selvinnyt, että nämä pienet pisarat voivat saastuttaa myös esineitä ja pintoja. Tällä tavalla terve henkilö voi mahdollisesti saada tartunnan myös olemalla kontaktissa saastuneen esineen tai pinnan kanssa.
Vaikka pintojen osuus tartuntatapauksissa on edelleen verrattaen pieni, virus voi selvitä uusimpien tutkimusten mukaan joillakin pinnoilla useamman tunnin tai jopa päivien ajan. Tästä syystä sellaisten esineiden ja pintojen puhdistaminen ja desinfioiminen, joiden kanssa olemme kosketuksessa usein, on hyvä suorittaa säännöllisesti tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi. Näitä ovat esimerkiksi tietokoneen näppäimistöt, kännykät, ovenkahvat, avaimet ja valokatkaisijat.
THL:n kannan mukaan koko talon päivittäiseen desinfiointiin ei kuitenkaan ole syytä, sillä normaali säännöllinen yleissiivous tavallisilla puhdistusaineilla riittää edelleen taistelemaan koronavirusta sekä monia muita infektiotauteja vastaan.
Lisäksi on huomattava, että lapset ovat yksi avainryhmistä, kun kyse on uuden koronaviruksen leviämisestä. Tämä ei tosin johdu heidän immuunijärjestelmästään, vaan pikemminkin pienen lapsen taipumuksesta koskea kaikkea sekä laittaa esineitä ja omia käsiä suuhunsa. Tästä syystä lasten kanssaan on noudatettava erityistä varovaisuutta, sillä ilman asianmukaista hygieniaa lapsesta voi tulla todellinen koronaviruksen levittäjä.
Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Voiko koronavirus tarttua elintarvikkeiden välityksellä?
Lapset ovat usein huomiotta jätetty koronavirusta kantava ryhmä, joka voi levittää sitä täysin huomaamattaan vanhuksiin ja muihin riskiryhmässä oleviin ihmisiin.
Kuinka tartuntaa voidaan estää?
COVID-19 -tartunnan leviämisen välttämiseksi meidän on aivan ensimmäiseksi seurattava tarkkaan THL:n ja paikallisten terveysviranomaisten antamia määräyksiä. Monissa pandemian riivaamissa maissa asukkaiden ulkona liikkumista on alettu rajoittaa jo kovalla kädellä.
Vaikka Suomessa kaikkein radikaalimpia keinoja ei ainakaan vielä ole otettu käyttöön, on tärkeää, että kotoa poistuttaisiin vain hoitamaan välttämättömiä asioita, kuten ruoka- tai lääkeostoksia. Riskiryhmiin kuuluvien tulisi pysyä kotona koko ajan ja pyytää apua esimerkiksi läheisiltä ruoka- ja lääkeostosten tekemiseen.
Eristäytymisen lisäksi on tärkeää, että pesemme kädet usein ja huolellisesti. Käsienpesu saippualla ja vedellä riittää, mutta tarvittaessa voit käyttää myös alkoholipohjaisia desinfiointiaineita silloin, kun saippuapesua ei ole saatavilla. Samalla tapaa voit desinfioida sellaiset esineet ja pinnat, joiden kanssa olet usein kosketuksissa.
Toisaalta on suositeltavaa käyttää hengityssuojainta silloin, jos olet suorassa yhteydessä tartunnan saaneeseen ihmiseen tai ihmisiin. Aivastettaessa tai yskiessä suu ja nenä tulisi aina peittää kertakäyttöisellä liinalla, joka heitetään heti pois. Voit vaihtoehtoisesti aivastaa tai yskiä myös hihaasi, jos kertakäyttöisiä nenäliinoja ei ole saatavilla.
Emme voi unohtaa, että kyse on maailmanlaajuisesta pandemiasta. Tästä syystä meidän kaikkien on kannettava oma kortemme kekoon, jotta tilanteeseen saataisiin ratkaisu mahdollisimman pian.
Jos sinulla esiintyy oireita, älä suuntaa heti sairaalaan, vaan seuraa tarkasti THL:n antamia tapauskohtaisia ohjeita. Vakavampien oireiden ilmaantuessa soita hätänumeroon tai kuntasi terveyskeskuksen päivystykseen ja noudata heidän antamiaan ohjeita.
Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
