Virtsankarkailun syyt, oireet ja hoito

Virtsankarkailu on vaiva, jota esiintyy eniten lasten, vanhusten ja naisten keskuudessa. Tässä artikkelissa kerromme sinulle, mitkä ovat virtsankarkailun syyt ja miten sitä voidaan mahdollisesti hoitaa.
Virtsankarkailun syyt, oireet ja hoito

Viimeisin päivitys: 07 helmikuuta, 2020

Virtsankarkailu eli inkontinenssi ei sinällään ole sairaus; sitä ilmaantuu seurauksena silloin, kun virtsarakossa tapahtuu sen toimintaa häiritseviä muutoksia. Näissä muutoksissa virtsarakon normaali täyttymisprosessi tai kontrolloitu tyhjentymisprosessi häiriintyvät, jolloin oireena on virtsankarkailua eli inkontinenssia.

Virtsankarkailua määrittelevä ominaisuus on virtsaamisen kontrollin tahaton menetys. Virtsankarkailusta kärsivä henkilö ei voi päättää normaaliin tapaan, milloin virtsata ja milloin pidättää, jolloin virtsan vahinkovuotoja esiintyy sopimattomina hetkinä eli aikana, jolloin kyseinen henkilö ei ole vapaaehtoisesti sitä päättänyt.

Joskus virtsankarkailua tapahtuu silloin, kun henkilö suorittaa tietyn ponnistuksen, kuten esimerkiksi aivastaessa voi käydä. Muutoin virtsankarkailua tapahtuu silloin, koska rakko on täynnä ja virtsaa pääsee ulos tahattomasti.

Virtsankarkailu ei ole pelkästään terveysongelma patologisessa mielessä. Virtsankarkailusta kärsivä joutuu kohtamaan muutoksia myös sosiaalisessa elämässä peläten virtsan vahinkovuotoja sopimattomina aikoina, kuten julkisilla paikoilla ja muiden ihmisten läsnäollessa.

Ohimenevän virtsankarkailun syyt

Ohimenevä virtsankarkailu on vaiva, joka on nimensä mukaisesti väliaikaista ja ohimenevää. Yleensä se johtuu esimerkiksi ruoasta, juomasta tai lääkkeistä, jotka stimuloivat virtsan tuotantoa. Kun näiden tekijöiden diureettinen vaikutus loppuu, myös virtsankarkailu katoaa.

Virtsan tuotantoa stimuloivista tekijöistä voimme mainita virvoitusjuomien, alkoholin, sitrushedelmien ja tiettyjen korkeaa verenpainetta aiheuttavien lääkkeiden vaikutukset.

Muut ohimenevän virtsankarkailun syyt ovat:

  • Virtsatietuledukset: Virtsarakon ärsytys voi olla tarpeeksi voimakasta aiheuttaakseen virtsan vahinkovuotoja.
  • Ummetus: Suolisto sijaitsee lähellä rakkoa ja voi stimuloida sitä tahattomasti peräsuolen läpi kulkevien kovien ulosteiden tapauksessa.
  • Raskaus: Raskauden aikana sekä hormonaaliset muutokset että kohdun suureneminen voivat aiheuttaa virtsarakon hyperaktiivisuutta.
Ohimenevän virtsankarkailun syy johtuu esimerkiksi ruoasta, juomasta tai lääkkeistä, jotka stimuloivat virtsan tuotantoa

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Viisi tapaa hoitaa virtsankarkailua

Kroonisen virtsankarkailun syyt

Toisaalta taas ajan myötä jatkuva krooniseksi virtsankarkailuksi kutsuttu vaiva voi johtua useista eri syistä:

  • Laskeumat: Kun lantion lihakset alkavat heikentyä, esimerkiksi naisilla, jotka ovat käyneet läpi monimutkaisen tai useamman synnytyksen, lantion elinten laskeutuminen voi tuottaa virtsankarkailua. Tätä lantion rakenteiden laskua kutsutaan nimensä mukaisesti laskeumaksi.
  • Ikä: Ikääntyminen heikentää kehon lihaksia, mukaan lukien virtsarakon lihakset. Naisilla vaihdevuodet vähentävät estrogeenin määrää ja heikentävät myös virtsajärjestelmän kudoksia.
  • Gynekologiset leikkaukset: Virtsarakko on elin, jota pitävät paikallaan muiden elinten ja etenkin kohdun läsnäolo. Gynekologiset operaatiot ja leikkaukset kyseisellä alueella saattavat joissakin tapauksissa johtaa virtsankarkailuun.
  • Eturauhasen ongelmat: Miehillä eturauhasen ongelmat ovat suurin syy virtsankarkailuun. Näistä yleisimmät tapaukset ovat joko eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu ja tästä vakavampi seuraus eli eturauhassyöpä.
  • Neurologiset häiriöt: Jotkut hermostoon liittyvät patologiat voivat vaikuttaa hermoihin, jotka hermottavat rakon toimintaa ja hallinnoivat sen tyhjennystä. Kliinisestä näkökulmasta katsottuna tätä tilannetta kutsutaan hermoneurogeeniseksi rakoksi ja se voi johtua hermoston toimintaan vaikuttavista sairauksista, kuten Parkinsonin taudista tai multippeliskleroosista eli MS-taudista.
  • Psykologiset syyt: Stressitilat tai kyvyttömyys ratkaista arkielämän tilanteita voi ilmetä kliinisesti myös virtsankarkailuna. Alle kuuden vuoden ikäisten lasten yökastelu on tästä hyvä esimerkki.
Stressitilat tai kyvyttömyys ratkaista arkielämän tilanteita voi ilmetä kliinisesti myös virtsankarkailuna ja lapsilla erityisesti yökasteluna

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Virtsan väri kertoo kehon terveydentilasta

Virtsankarkailun hoito ilman lääkitystä

Virtsankarkailun hoitoon ei aina tarvita lääkkeitä. Yksi tärkeimmistä suosituksista on säännellä nesteen saantia päivän aikana.

Nesteen saannin säätely voidaan suorittaa ilman, että nesteen määrää tarvitsisi vähentää. Nestemäärä voidaan esimerkiksi jakaa tasaisesti pitkin päivää estämään suurten määrien muodostumista lyhyessä ajassa rakkoon, jonka toimintaa virtsankarkailusta kärsivä henkilö ei voi vapaaehtoisesti hallita.

Tehokkaimmin nesteen saannin sääntely tapahtuu niin, että päivä aloitetaan suuremmalla nestemäärällä, joka laskee asteittain kohti iltapäivää ja iltaa. Yökastelusta kärsivien lasten kanssa on toisinaan myös parempi, että päivällisaikaa aikaistetaan, jotta ruokailun ja nukkumaanmenon väliin jäisi riittävästi tilaa.

Hoito lääkityksen avulla

Joskus virtsankarkailua ei voida hygieenisistä ja ruokavalioon tehdyistä muutoksista huolimatta ratkaista, jolloin se vaatii useimmiten lääkkeiden käyttöä. Tietyissä tapauksissa tilanteen takana oleva syy on sairaus, jota ei voida hoitaa muulla tavalla kuin lääkityksen kautta.

Virtsankarkailun hoitoon käytettyjen lääkkeiden tarkoituksena on varmistaa, että rakko ei supistu tahattomasti ja että virtsaputki pysyisi kiinni myös silloin, kun virtsaa alkaa kertyä virtsarakkoon. Tätä mekanismia varten valitut aineet sisältävät yleensä asetyylikoliinin toimintaa keskus- ja ääreishermostossa estäviä aineita, joita kutsutaan antikolinergisiksi lääkkeiksi.

Antikolinergisten lääkkeiden tehtävänä on vähentää virtsarakon lihaksen kykyä supistua. Yleisin näistä anrtikolinergisistä lääkkeistä on oksibutyniini. Kyseiset lääkkeet ovat erittäin tehokkaita, mutta niistä voi olla myös haittaa joillekin potilaille niiden vahvojen sivuvaikutusten vuoksi.

Esimerkiksi glaukoomasta tai sydämen rytmihäiriöistä kärsivät potilaat eivät voi käyttää oksibutyniinia. Jos lääkkeen aiheuttamat haitalliset vaikutukset ovat erittäin voimakkaita niillä potilailla, joilla ei ole lääkkeen käyttöä estäviä vasta-aiheita, hoidosta tulee luopua.

Jos hygieniaan ja ruokavalioon liittyvät muutokset taikka lääkehoito eivät tuota tulosta, viimeiseksi vaihtoehdoksi virtsankarkailun hoitoon jää kirurginen leikkaus.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • García-González, José Juan, y Espinosa-Aguilar, Amilcar, y Vladislavovna Doubova, Svetlana, y Peña-Valdovinos, Abel, y Reyes-Morales, Hortensia (2008). Guía para el diagnóstico y tratamiento de la incontinencia urinaria en adultos mayores. Revista Médica del Instituto Mexicano del Seguro Social, 46 (4), 415-422. [Fecha de consulta 27 de julio de 2020]. ISSN: 0443-5117. Disponible en: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=457745522011
  • Madhuvrata P, Cody J, Ellis G, Herbison G, Hay-Smith E. Fármacos anticolinérgicos para el tratamiento sintomático de la vejiga hiperactiva en adultos. Cochrane Database of Systematic Reviews 2012 Issue 1. Art. No.: CD005429. DOI: 10.1002/14651858.CD005429
  • D.E. Irwin, I. Milsom, S. Hunskaar, K. Reilly, Z. Kopp, S. Herschorn, et al.Population-based survey of urinary incontinence, overactive bladder, and other lower urinary tract symptoms in five countries: results of the EPIC study. Eur Urol., 50 (6) (2006), pp. 1306-1315
  • Martínez Torres J, Rodríguez Adams E, García Delgado J. Tratamiento rehabilitador de las disfunciones del suelo pélvico. España: Editorial Académica Española; 2011. p. 2, 7.
  • Salinas J. Epidemiología de la incontinencia de orina en la menopausia. Revista Colombiana de Menopausia. 2014;5(3). Disponible en: https://encolombia.com/medicina/revistas-medicas/menopausia/vol- 5399/meno5399revison-incontinencia/

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.