Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu

syyskuu 20, 2019
Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu on hyvin tavallinen vaiva keski-ikäisillä miehillä. Siinä eturauhanen kasvaa epänormaalin suureksi.

Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu on lääketieteellinen termi, jolla tarkoitetaan miehen eturauhasen koon epänormaalia kasvua.

Ensiksi on hyvin tärkeää määrittää, onko kyseessä eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu vai pahanlaatuinen liikakasvu. Pahanlaatuiseen liikakasvuun liittyy syöpäsolujen kasvua.

Myös potilaan ikä on huomioon otettava seikka, sillä eturauhasen koko ei ole aina sama. 40 ikävuoden jälkeen eturauhanen yleensä suurenee.

Tästä syystä tätä vanhempien miesten, joilla on oireita eturauhasen puristuksesta, tulisi mennä lääkäriin tutkituttamaan vaivan syy ja laatu.

Kuinka eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu oireilee?

Eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu aiheuttaa oireita muun muassa virtsaamisessa

Eturauhasen hyvänlaatuiseen liikakasvuun kuuluu joukko erilaisia oireita. Kun kyseessä on pahanlaatuinen liikakasvu, eturauhasen syöpä, siihen liittyy joitakin erityispiirteitä jotka mahdollistavat nopeamman diagnoosin.

Vastaanotolla ei ole mahdollista selvittää, onko liikakasvu hyvän- vai pahanlaatuinen pelkästään potilaan sairaushistorian ja fyysisen tutkimuksen perusteella. Liikakasvun laadun selvittämiseksi tarvitaan aina lisäkokeita.

Tavallisimmin eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu oireilee seuraavilla tavoilla:

  • Kipu virtsatessa
  • Kyvyttömyys virtsata
  • Verivirtsaisuus eli hematuria
  • Jatkuva virtsaamisen tarve, ja virtsaa tulee vain pieniä määriä kerrallaan (yleisintä illalla)
  • Tunne siitä, että rakko ei tyhjene kunnolla
  • Virtsaa tulee epäsäännöllisesti keskeytyen tai tiputellen

Nämä oireet saatetaan joskus sekoittaa virtsatietulehdukseen, mistä syystä on aina tärkeää mennä lääkäriin selvittämään ongelman syy.

Käy lukemassa tämäkin artikkeli: Voiko erektiohäiriö johtua päihteiden tai lääkkeiden käytöstä?

Miten vaivaa tutkitaan?

Ensin lääkäri selvittää potilaan oireet ja sairaushistorian. Keski-ikäisten miesten kohdalla eturauhanen on kuvattava, erityisesti jos potilaalla tai jollakulla hänen suvussaan on esiintynyt eturauhasen syöpää tai muita syöpiä.

Tämän jälkeen lääkäri tekee kokonaisvaltaisen fyysisen tutkimuksen, mukaan lukien peräaukon tutkimuksen. Tätä kautta eturauhasen epänormaali koko on mahdollista havaita tunnustelemalla.

Diagnoosi saadaan yksinkertaisella kokeella: prostataspesifisestä antigeenista (joka tunnetaan myös lyhenteellä PSA). Tämän markkerin selvittämiseksi tarvitaan verikoe. Näin potilasta ei tarvitse altistaa muille epämukaville tai kalliille tutkimuksille.

Lisäksi lääkäri saattaa hyödyntää kuvantamismenetelmiä, joista ensisijainen vaihtoehto on ultraääni. Muiden kuvantamismentelmien resoluutio saattaa olla parempi, mutta koska säteily sukuelinten alueella voi vaikuttaa haitallisesti miehen hedelmällisyydeen, on ultraääni usein paras vaihtoehto.

Käy lukemassa tämäkin artikkeli: Vinkkejä miehen hedelmällisyyden parantamiseen

Kuinka eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu hoidetaan?

Eturauhasen liikakasvun laatu selviää lääkärin tekemissä tutkimuksissa

Hoito riippuu liikakasvun laadusta. Hyvänlaatuisessa liikakasvussa eturauhasen aiheuttama puristus muihin elimiin on korjattava, sillä oireilla on usein vaikutusta potilaan psyykkiseen tilaan.

Virtsanpidätyskyvyttömyys on yleisin syy keski-ikäisillä miehillä käydä urologin vastaanotolla. Tämä voidaan korjata lääkkeillä alkuvaiheessa.

Jos eturauhasen koko on huomattava, ylimääräinen kudos saatetaan joutua poistamaan leikkauksella. Tämä on yleisin vaihtoehto, sillä se on helppo menetelmä ja sillä saa hyviä tuloksia. Toinen vaihtoehto on laajentaa virtsaputkea virtaamisen helpottamiseksi tai sitten laserhoito.

Jos kyseessä on eturauhasen pahanlaatuinen liikakasvu, potilas tutkitaan läpikotaisin ja häneltä otetaan kudosnäytteitä muun muassa syövän laadun ja asteen selvittämiseksi sekä etäispesäkkeiden etsimiseksi muualta kehosta (ensisijaisesti tehdään luustokartoitus). Potilas ohjataan usein onkologin vastaanotolle.

  • Briolat, G. M. (2016). Benign prostatic hyperplasia. In The Nurse Practitioner in Urology. https://doi.org/10.1007/978-3-319-28743-0_5
  • National Institute of Diabetes and Digestive and Kidney Diseases. (2014). Prostate Enlargement : Benign Prostatic Hyperplasia. NIH Publication.
  • Barry, M. J., Fowler, F. J., O’leary, M. P., Bruskewitz, R. C., Holtgrewe, H. L., Mebust, W. K., & Cockett, A. T. K. (2017). The American Urological Association Symptom Index for Benign Prostatic Hyperplasia. Journal of Urology. https://doi.org/10.1016/j.juro.2016.10.071
  • Pinheiro, L. C., & Martins Pisco, J. (2012). Treatment of Benign Prostatic Hyperplasia. Techniques in Vascular and Interventional Radiology. https://doi.org/10.1053/j.tvir.2012.09.004