Vauvojen temperamenttityypit ja niiden ominaisuudet
Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz
Vauvojen temperamenttityyppien tunteminen on erittäin tärkeää, kun vanhempi yrittää sopeutua lapsen tarpeisiin. Jokaisen persoonallisuus kehittyy ajan myötä ja pitkälti hänen kokemustensa sekä ympäristönsä ohjaamana. Täällä saat selville, mitkä ovat vauvojen temperamenttityypit ja niiden ominaisuudet.
Tietyt synnynnäiset taipumukset voidaan tunnistaa syntymästä lähtien. Ne määräävät, kuinka vauva tuntee, toimii ja kommunikoi ympäristönsä kanssa. Erityisesti temperamenttia pidetään persoonallisuuden biologisena osana.
Temperamentti periytyy ja on läsnä elämän alusta lähtien. Se muodostaa tavallaan pohjan myöhemmin kehittyvälle henkilölle.
Vaikka se onkin vakaa ominaisuus ja sen määrää genetiikka, sitä voi jossain määrin muokata. Vanhemmat voivat omalla toiminnallaan vaikuttaa vauvan temperamenttiin ja kykyyn reagoida. Haluatko tietää aiheesta lisää? Jatka lukemista!
Mitkä ovat vauvojen temperamenttityypit?
Suurimman, syvimmän ja kattavimman temperamenttitutkimuksen suorittivat Alexander Thomas ja Stella Chess 1900-luvun puolivälissä. Se kesti yli kolme vuosikymmentä ja seurasi yli sadan lapsen kehitystä kolmen kuukauden iästä aikuisuuteen.
Tämän tutkimuksen tulosten mukaan on olemassa kolme erilaista temperamenttia, jotka näkyvät jo syntymässä. On syytä mainita, että kaikkia lapsia ei voida puhtaasti luokitella johonkin näistä kolmesta kategoriasta.
Itse asiassa noin 35 %:lla lapsista voi olla sekalaisia ominaisuuksia. Siitä huolimatta kerromme sinulle, mistä kukin koostuu.
Lue myös: Ryömimisen merkitys vauvan kehitykselle
Helppo temperamentti
On arvioitu, että noin 40 prosentilla lapsista on helppo temperamentti, joten se on yleisin. Nämä vauvat ovat jokaisen vanhemman unelma: he ovat vakaita, onnellisia ja ennustettavissa.
Heillä on taipumus kokea positiivisia tunteita suurimman osan ajasta ja sietää turhautumista hyvin. Heidän on myös helppo rauhoittua, kun he ovat ahdistuneita.
Heidän nukkumis- ja ruokailurutiinit ovat hyvin säännöllisiä ja heidän tunteensa ovat intensiivisiä. He ovat myös avoimia uusille kokemuksille: he yleensä hymyilevät vieraille, ovat valmiita kokeilemaan ja sietämään uusia makuja, eikä heillä ole ongelmia sopeutua muutoksiin.
Vaikea temperamentti
Nämä lapset muodostavat 10 prosenttia kaikista vauvoista, ja he voivat olla todellinen haaste vanhemmilleen. Heillä on taipumus kokea negatiivisia tunteita usein ja ilmaista niitä itkulla sekä ärtyneisyydellä. Heidän on vaikea sietää turhautumista ja heidän on vaikea rauhoittua.
Heidän tunnetilansa ovat erittäin intensiivisiä (sekä positiiviset että negatiiviset). Lisäksi heidän rutiininsa ja tottumuksensa ovat melko epäsäännöllisiä. Heidän on vaikea sopeutua muutokseen, he ovat haluttomia kokeilemaan uusia asioita tai luottamaan vieraisiin ihmisiin.
Hidas tai apaattinen temperamentti
Tällä kategorialla on useita eri nimiä. Yleisimmät ovat “apaattinen luonne”, “hitaasti sopeutuvat lapset” tai “vauvat, jotka eivät innostu”. Itse asiassa se kuvaa 15 prosenttia vauvoista, joille on ominaista alhainen reaktiivisuus ja hidas sopeutuminen.
Näin ollen nämä lapset osoittavat tunnetiloja alhaisella intensiteetillä, reagoivat heikosti ärsykkeisiin ja osoittavat kiinnostusta erittäin harvoissa tapauksissa. He ovat yleensä rauhallisia, mutta ovat vähän vuorovaikutuksessa ja tarvitsevat tahdistusta.
Heillä kestää kauemmin sopeutua muutoksiin ja avautua uusille ihmisille. Samoin kärsivällisyyttä tarvitaan rutiinien vakauttamiseksi.
Kuinka voimme sopeutua vauvojen temperamenttityyppeihin?
Vauvojen temperamenttityyppien tunteminen on vasta ensimmäinen askel vanhemmuuteen mukauttamisessa, koska kyse on vauvan ja vanhemman yhteensopivuudesta.
Tämä termi viittaa siihen, missä määrin vauvan luonne on sopeutunut ympäristön vaatimuksiin ja tarkemmin vanhempien odotuksiin.
On muistettava, että jokaisella vanhemmalla on oma temperamenttinsa, joka voi olla samanlainen tai hyvin erilainen kuin hänen lapsensa. Lisäksi se voi myös olla enemmän tai vähemmän yhteensopiva lapsen kanssa.
Kun näiden kahden välillä ei ole ymmärrystä, siteeseen syntyy ongelmia, jotka voivat vaikuttaa vauvan kehitykseen. Kyse ei siis ole vain siitä, että vanhemmat muuttavat tapojaan, vaan vanhemman tulee osasta tunnistaa lapsen tarpeet.
Jos vanhempi esimerkiksi reagoi epätoivoisesti ja vihamielisesti vaikealuonteiseen lapseen, nämä “negatiiviset” ominaisuudet vain vahvistuvat.
Päinvastoin, jos aikuinen pystyy ylläpitämään ja säätelemään lapsen epämukavuutta, lapsen temperamenttia voidaan pehmentää. Silloin myös heidän välinen side on paljon terveempi ja tiiviimpi.
Samoin on myös yleistä, että apaattisen luonteen omaavat lapset saavat vähemmän stimulaatiota kuin he todellisuudessa tarvitsevat. Tämä johtuu siitä, että he ovat hiljaisia lapsia, jotka eivät pidä meteliä eivätkä ole intensiivisessä vuorovaikutuksessa maailman kanssa. Kun tämä pidetään mielessä, heidän ympärillään olevat ihmiset eivät välttämättä anna heille kaikkea tarvitsemaansa huomiota.
Tällaisissa tapauksissa vanhempien tulee tietoisesti innostaa ja rohkaista lasta.
Lue myös: Vauvan karkeamotoriset taidot: 10 stimuloivaa harjoitusta
Viimeisiä suosituksia vauvan temperamenttiin liittyen
Lyhyesti sanottuna vauvojen temperamenttityypit antavat meille ohjeita työskennellä vanhempina ja hoitajina. Jos vanhemmat ovat herkkiä lastensa ominaisuuksille ja tarpeille sekä reagoivat niihin asianmukaisesti, he voivat auttaa lasta säätelemään tunnetilojaan.
Kaikki tämä on äärimmäisen tärkeää, jos ajatellaan, että temperamenttityypit on yhdistetty useiden erilaisten tunne- ja käyttäytymisongelmien ilmenemiseen.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Albores-Gallo, L., Márquez-Caraveo, M. E., & Estañol, B. (2003). ¿ Qué es el temperamento? El retorno de un concepto ancestral. Salud mental, 26(3), 16-26. https://www.medigraphic.com/pdfs/salmen/sam-2003/sam033c.pdf
- Betancourt, D., & Andrade, P. (2008). La influencia del temperamento en problemas internalizados y externalizados en niños. Revista Intercontinental de Psicología y Educación, 10(1), 29-48. https://www.redalyc.org/pdf/802/80210103.pdf
- Thomas, A., & Chess, S. (1985). Genesis and evolution of behavioral disorders: From infancy to early adult life. Annual Progress in Child Psychiatry & Child Development, 140–158.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.