Opi lasten kielen kehityksen vaiheista

Lasten kielen kehitys kulkee neljän vaiheen läpi kielestä riippumatta. Opi lisää tästä aiheesta artikkelista.
Opi lasten kielen kehityksen vaiheista

Kirjoittanut Edith Sánchez

Viimeisin päivitys: 09 elokuuta, 2022

Lasten kielen kehitys tapahtuu asteittain ja kumulatiivisesti. Tämä tarkoittaa, että he oppivat pikku hiljaa ja hankkivat kielitaidon vähitellen. Tämä kehitys tapahtuu enemmän tai vähemmän samalla tavalla ja samassa iässä kaikilla. Opi lasten kielen kehityksen vaiheista tästä artikkelista!

Kielen avulla on mahdollista olla vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa ja suorittaa yleistä oppimista. Lasten kielen kehitys on paljon voimakkaampaa kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana. Silti se pysyy erittäin aktiivisena 7-vuotiaaksi asti.

Sillä ei ole väliä, mikä kieli on kyseessä. Kaikissa tapauksissa tarvitaan hermoston kypsymistä sekä kognitiivista ja sosioemotionaalista kehitystä kielen oppimiseksi.

Lapsi, joka ei ole alttiina kielelle, ei opi puhumaan.

Kielen kehitys

Vauva alkaa kommunikoida maailman kanssa itkemällä. Vauva oppii, että itkun kautta se voi saada tarvitsemansa, olipa kyse sitten ruuasta, suojasta tai seurasta. Myöhemmin vauvat oppivat myös tunnistamaan äitinsä ja läheisten ihmisten äänen.

Vanhetessaan lapset oppivat erottamaan puheäänet. Kuuden kuukauden iässä useimmat heistä tunnistavat äidinkielensä perusäänet. Vähitellen he kehittävät myös puhekykyä.

Lasten kielen kehityksessä on muutamia kriittisiä vaiheita. Nämä ovat aikoja, jolloin lapsi hankkii erityisiä kommunikaatiotaitoja. Seurannan avulla vanhemmat ja lääkärit voivat tietää, edistyykö kaikki odotetulla tavalla vai ilmeneekö lapsen kielellisessä kehityksessä haasteita.

Opi lasten kielen kehityksen vaiheista

Lasten kielen kehitys tapahtuu neljässä vaiheessa:

  • Esikielinen vaihe
  • Monofraasinen vaihe
  • Yhdistelmävaihe
  • Edistynyt vaihe
Opi lasten kielen kehityksen vaiheista

Viestintästimulaation tulisi tapahtua jo varhaisesta iästä lähtien kielen oppimisen helpottamiseksi.

1. Preverbaalinen, prelingvistinen tai esikielinen vaihe

Lapsen kielenkehityksen ensimmäinen vaihe on esikielinen vaihe, joka kestää syntymästä 1-vuotiaaksi. Tässä vaiheessa saavutetaan 3 virstanpylvästä:

  • 0-3 kuukautta: Vauva on herkkä melulle. Hän tekee pieniä ääniä, kun hänelle puhutaan, myös eleitä. Kuuluu kurinaa ja itkua, samoin kuin pieniä äännähdyksiä.
  • 4–7 kuukautta: Vauva on valmis ilmaisemaan puheääniä. Hän ilmaisee tunteita äänillä, kuten naurulla tai valituksella. Vauva myös rauhoittuu kuultuaan vanhempiensa äänen. Hän ääntelee vokaaleja ja huomiokyky on paljon parempi.
  • 8-12 kuukautta: Vauva lausuu tavuja tarkoituksenaan kommunikoida. Hän ymmärtää sanan “ei” ja vastaa omaan nimeensä. Yrittää kommunikoida eleillä. Esiin tulee “laleo” tai toistuvat konsonantti- ja vokaaliäänet, kuten “paaa“.

Tässä viimeisessä vaiheessa esiin tulevat myös niin sanotut proimperatiivit. Eli lapsi osoittaa mitä hän haluaa ja katsoo kohti tavoitettaan. Myös prodeklaratiivisia ilmaisuja alkaa ilmaantua, joissa vauva välittää tunteita tavujen tai äänten kautta.

2. Monofraasinen vaihe

Tälle lasten kielen kehityksen vaiheelle on ominaista yhdestä sanasta koostuvien lauseiden rakentaminen. Jokainen termi täyttää tehtävän, jonka lause myöhemmin täyttää. Heidän sanomansa merkitys riippuu kontekstista. Jos he esimerkiksi sanovat “vesi“, se voi tarkoittaa “haluan vettä“.

Vauva vastaa myös yksinkertaisiin kysymyksiin elekielellä. Jos kysytään “missä nalle on?”, hän osoittaa, missä lelu sijaitsee. 18 kuukauden iän jälkeen lapsi osaa pyytää ruokaa nimellä, sanoa onomatopoeioita (eläimet, autot) ja sanavarasto on noin 50 sanaa.

3. Yhdistelmävaihe

Noin 2-vuotiaana lasten kielen kehityksessä tapahtuu uusi virstanpylväs. He pystyvät nyt yhdistämään sanoja ja tietysti merkityksiä. Itse asiassa he voivat nyt muodostaa merkityksellisiä lauseita, jotka sisältävät subjektin ja predikaatin. Verbien käyttö näkyy puheessa.

Tätä vaihetta kutsutaan lennätyspuheeksi, koska lapsi luopuu useista pienistä kielen elementeistä, kuten liitinsanoista. 3-vuotiaana lapsi osaa myös kysyä ja rakentaa huutolauseita äänitaivutuksella.

4. Edistynyt kielen kehitys lapsilla

Tämä vaihe viimeistelee lasten kielen kehityksen peruskäsitteissä. Se voi alkaa jo 16 kuukauden iässä ja jatkuu 4 vuoden ikään asti. Tässä vaiheessa taaperoiden puhe muistuttaa läheisesti aikuisten puhetta. He pystyvät kuitenkin paremmin ymmärtämään kieltä kuin tuottamaan sitä.

He pitävät hauskaa kielen kanssa ja nauravat absurdeille asioille. Tälle vaiheelle on ominaista kaksi perusvirhettä:

  • Ylilaajennukset: Tämä tapahtuu käyttämällä samaa sanaa osoittamaan saman suvun kohteita. He voivat esimerkiksi käyttää sanaa “koira” puhutessaan kaikista eläimistä.
  • Alilaajennukset: Tämä on päinvastoin kuin edellä. Hän esimerkiksi kutsuu kotona olevaa koiraa “koiraksi”, mutta ei käytä samaa sanaa koirista, joita hän ei tunne.

Lapsi osaa jo tehdä pidempiä lauseita, taivuttaa verbejä ja kysyä konkreettisia kysymyksiä. Ne voivat viitata myös esineisiin, joita ei ole läsnä.

Opi lasten kielen kehityksen vaiheista

Mitä tehdä, jos jokin on vialla?

Lasten kielen kehitys voi tietyissä tapauksissa edistyä hitaasti tai estyä kokonaan. Joskus lapset eivät ymmärrä, mitä heille sanotaan. Toisinaan he eivät pysty ilmaisemaan, mitä haluavat. Näitä vaikeuksia kutsutaan erityisiksi kielihäiriöiksi.

Lapsi ei myöskään välttämättä pysty tuottamaan puheääniä oikein tai hän saattaa änkyttää. Näissä tapauksissa lapsella voi olla puhehäiriö.

Periaatteessa sinun tulee ensin kääntyä lastenlääkärin puoleen, jos epäilet, että lapsellasi saattaa olla ongelmia kielen kehityksessä. Lastenlääkäri voi sitten lähettää lapsen puheterapeutin tai erikoistuneen terapeutin puoleen.

Emme ole kaikki samanlaisia

Lasten kielen kehitys ei ole kaikilla samanlaista. Joillakin se vie hieman kauemmin kuin toisilla. Me kaikki käymme kuitenkin läpi samat vaiheet kuin edellä on kuvattu.

Jos vanhemmat epäilevät vaikeuksia, on parasta kääntyä lastenlääkärin puoleen. Ilmaus “he oppivat puhumaan lopulta” ei ole kelvollinen tekosyy. Sen sijaan tämä voi viivästyttää huomion kiinnittämistä ongelmaan, jonka ennuste on parempi, jos se havaitaan ajoissa.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Fresneda, María Dolores, and Elvira Mendoza. “Trastorno específico del lenguaje: Concepto, clasificaciones y criterios de identificación.” Revista de neurología 41.1 (2005): 51-56.
  • Font Banegas, J. Á. (2016). SEDILLABE: Sistema Experto de Ayuda al Diagnóstico del Llanto del Bebé.
  • Yépez, M. E. N., García, E. B. B., García, R. I. D., & Quinteros, G. X. P. (2018). Modelo comunicacional para la etapa inicial de desarrollo del lenguaje en niños autistas. Revista Científica Retos de la Ciencia, 2(3), 35-46.
  • Blanca, Laura González. “Trastorno específico del lenguaje (TEL): concepto y características.” Revista Internacional de apoyo a la inclusión, logopedia, sociedad y multiculturalidad 4.4 (2018).
  • Cerdas Núñez, J., & Murillo Rojas, M. (2017). El desarrollo del lenguaje en los primeros cuatro años de vida: cómo favorecerlo desde la cotidianidad del espacio educativo. Revista Electrónica leer, escribir y descubrir, 1(2), 3.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.