Tiesitkö, että itkeminen on hyväksi terveydellesi?
Itkeminen on hyväksi terveydelle. Pitkään kyyneleitä pidettiin merkkinä ihmisen heikkoudesta, koska itkeminen symbolisoi epäkypsyyttä tai lapsellisuutta. Uskottiin myös, että jotkut ihmiset itkivät koska he eivät halunneet ottaa vastuuta virheistään ja halusivat vain myötätuntoa.
Mutta tosiasiassa itkeminen on hyväksi terveydellemme, ja se on luonnollinen asia.
Itkeminen on hyväksi sielullesi ja ruumiillesi
Kun olemme surullisia – ja kun ilmaisemme sitä itkemällä – keho vapauttaa automaattisesti kemikaaleja jotka toimivat “luonnollisena rauhoittavana lääkkeenä”, joka auttaa lieventämään kärsimyksen tunnettamme.
Itkeminen saa aikaan kahdenlaisten hormonien vapautumista, nimeltään opioidi ja oksitosiini, ja ne saavat kärsimyksen tunteen tuntumaan vähemmän voimakkaalta. Tällä tavoin ne toimivat kuin luonnollisena “puudutusaineena” antaen meille mielenrauhaa.
Pähkinänkuoressa, itkeminen on hyväksi ja auttaa pitämään kehomme terveenä – on tärkeää sallia itsemme itkeä kun kannamme huolta jostain tai olemme apeita.
Kun kyyneleet tulevat, se on todellakin luonnollinen prosessi ja murehtimisen jälkeen meillä on taipumus tuntea hieman mielenrauhaa. Kyyneleet voivat ilmaista myös liikuttumisen ja ilon tunteita, mutta yleisimmin itkeminen tapahtuu huonojen aikojen kohdatessa, syvän kivun symbolina.
Mutta mitä muita hyötyjä kyyneleillä on terveydellemme?
Ne ovat hyväksi näkökyvyllemme
Kyyneleet auttavat välttämään silmän limakalvojen kuivumista pitäen ne hyvin kosteutettuina ja voideltuina, mikä auttaa pitämään silmäsi hyväkuntoisina. Asiantuntijat myös sanovat, että jos joku on vailla kykyä itkeä, hänen näkönsä voi kärsiä helpommin.
Tappavat joitakin bakteereita
Kyyneleillä on kyky tappaa tiettyjä bakteereita minuuteissa, koska ne sisältävät voimakasta ainetta nimeltä lysotsyymi. Tämä suojelee meitä pöpöjä vastaan, jotka aiheuttavat erilaisia vaivoja kuten nuhaa.
Ne voivat myös poistaa kehon myrkkyjä
Kyyneleet – joita vuodatamme kun koemme vahvoja tunteita tai kärsimystä – ovat osa loistavaa terapiamuotoa, joka auttaa poistamaan myrkkyjä joita on kerääntynyt kehoon johtuen stressistä ja muista eri syistä.
Ne auttavat lievittämään stressiä
Kyyneleet, jotka valuvat silmistämme, ovat vastaavat kuin hiki, jota erittyy kehostamme kun hikoilemme, ja ne molemmat ovat hyviä keinoja alentaa korkeaa stressitasoa.
Parantavat mielialaa
Kun itkemme, vapautamme suuria määriä mangaania. Tällä on rauhottava vaikutus, sillä korkeat mangaanitasot kehossa voivat aiheuttaa uupumusta, ärtyisyyttä, ahdistusta, apeutta ja muita häiriöitä jotka voivat vaikuttaa vakavasti kenen tahansa emotionaaliseen vakauteen.
Pidä tämä aina mielessä!
Nyt kun olet tietoinen niistä hyödyistä, joita itkemisellä voi olla henkiseen terveyteesi, on tärkeää muistaa että sinun ei pitäisi ikinä yrittää pitää kyyneleitäsi sisälläsi.
Itkemistä vastaan taisteleminen voi vahingoittaa koko kehoa estämällä ahdistuksen ja negatiivisten tunteiden vapautumisen. Pullotettuna nuo tunteet väkevöityvät ja käynnistävät jotain vielä pahempaa ajan kanssa.
Muista, älä ikinä ole peloissasi ja häpeissäsi ilmaistessasi tunteitasi kun tunnet tarvetta itkeä. Sinun täytyy vuodattaa ne kyyneleet, koska kun ne putoavat, ne huuhtovat samalla osan ongelmistasi pois (myös ne, jotka vaikuttavat terveyteemme). Muista tämän artikkelin lukemisen jälkeen että itkeminen on hyväksi terveydellesi!
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Hendriks, M. C. P., Nelson, J. K., Cornelius, R. R., & Vingerhoets, A. J. J. M. (2008). Why crying improves our well-being: An attachment-theory perspective on the functions of adult crying. In Emotion Regulation: Conceptual and Clinical Issues. https://doi.org/10.1007/978-0-387-29986-0_6
- Bylsma, L. M., Croon, M. A., Vingerhoets, A. J. J. M., & Rottenberg, J. (2011). When and for whom does crying improve mood? A daily diary study of 1004 crying episodes. Journal of Research in Personality. https://doi.org/10.1016/j.jrp.2011.04.007
- Lummaa, V., Vuorisalo, T., Barr, R. G., & Lehtonen, L. (1998). Why cry? Adaptive significance of intensive crying in human infants. Evolution and Human Behavior. https://doi.org/10.1016/S1090-5138(98)00014-2
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.