Sydänkohtauksen ja työstressin välinen yhteys

Vuosien varrella useat tieteelliset tutkimukset ovat osoittaneet työstressin ja sydänkohtausten välisen yhteyden. Tässä artikkelissa kerromme kaiken, mitä sinun tulee tietää tästä aiheesta.
Sydänkohtauksen ja työstressin välinen yhteys

Viimeisin päivitys: 29 maaliskuu, 2022

Työperäinen stressi liittyy sydänkohtausriskiin kaikkialla maailmassa. Mikään maa tai yhteiskunta ei ole välttynyt tältä yhdistelmältä, joka on ajan myötä lisääntynyt uusien työtilanteiden ja nykypäivän työympäristön vaatimusten vuoksi. Millainen on sydänkohtauksen ja työstressin välinen yhteys?

Sydän- ja verisuonisairauksiin liittyvä kuolleisuus ei ole vähentynyt, kuten useiden muiden terveysongelmien kohdalla. Itse asiassa viime aikoina tutkijat ovat havainneet jopa 15 prosentin kasvun sydän- ja verisuoniperäisissä kuolemissa.

Samaan aikaan sydän- ja verisuonitapahtumiin liittyvä vammautuminen lisääntyi yli kymmenkertaisesti, mikä on yleinen syy sydänkohtaukseen tai aivohalvaukseen.

Erityisesti stressaavissa ympäristöissä työskentelevät altistuvat lisäriskitekijälle. Jotkut tutkimukset raportoivat jopa 48 % suuremman riskin näillä ihmisillä kuin muulla väestöllä.

Sydänkohtauksen mahdollisuus kasvaa eksponentiaalisesti, kun stressistä kärsivällä on muita sairauksia, hän tupakoi tai on liikalihava. Pitkällä aikavälillä työperäinen stressi liittyy myös sydänkohtauksen riskiin. Stressaantuneella työntekijällä on 15 % suurempi todennäköisyys saada sepelvaltimosairaus seuraavan 10 vuoden aikana verrattuna stressittömään työntekijään.

Mitä on työstressi?

Löytääksemme yhteyden sydänkohtauksen ja työstressin välillä on ensin määriteltävä, mitä tarkoitamme stressaavalla työtilanteella. Tiedämme, että se ei tarkoita samaa kaikille, mutta tietyt asiat mahdollistavat kriteerien yhtenäistämisen.

Työstressillä tarkoitetaan yleensä työntekijän korkeaa psykologista vaatimusta ja tilanteen vähäisen hallinnan tunteen yhdistelmää. Toisin sanoen työntekijä kärsii sisäisesti tehtävistä, joita hänen on suoritettava, eikä hän löydä sopeutumismekanismia.

Yleensä stressaantuneet työntekijät ovat niitä, jotka kokevat, että heiltä vaaditaan lyhyessä ajassa paljon tuloksia, heillä ei ole tilaa henkilökohtaiselle elämälle, he tekevät yksitoikkoisia tehtäviä ja/tai kokevat olevansa huonoja työssään.

Jos henkilö sopeutuu näihin tilanteisiin, hän ei kärsi stressistä. Jos hän ei taas pysty kehittämään tehokkaita puolustusmekanismeja tai ei pysty muokkaamaan ympäristöään, hänen elimistönsä siirtyy stressitilaan.

Tässä näkyvät työstressin oireet:

  • Masennus
  • Takykardia
  • Erilaiset ahdistustilat
  • Unettomuus
  • Ärtyneisyys
  • Keskittymisen puute
  • Lihassupistukset
Sydänkohtauksen ja työstressin välillä on yhteys.
Monen asian tekeminen samaan aikaan, sopimaton ympäristö tai liian alhainen palkka voivat laukaista työstressin.

Miksi työstressi liittyy riskiin saada sydänkohtaus?

On olemassa patofysiologisia mekanismeja, jotka selittävät miksi näin on. Tätä koskeva tutkimus on paljastanut useita lisääntyneeseen riskiin liittyviä yksityiskohtia.

Ensinnäkin asiantuntijat ovat havainneet, että stressaantuneiden työntekijöiden elämäntapa sisältää sydän- ja verisuonitapahtuman riskiä kasvattavia asioita. He esimerkiksi tupakoivat useammin, käyttävät alkoholia usein tai liikkuvat liian vähän. Myös huonolla ruokavaliolla on tärkeä rooli.

Kun on stressiä, oli sen alkuperä mikä tahansa, keho lisää sellaisten aineiden tuotantoa, jotka ovat valtimoiden ateroomaplakkien muodostumisen takana. Stressi aktivoi vaistomaisesti sympaattista hermostoa, joka vapauttaa noradrenaliinia, lisää sykettä ja sulkee valtimoita.

Jos työstressi aiheuttaa masennusta – mikä on varsin yleistä – elimistöön erittyy aineita kuten, kuten fibrinogeenejä ja tuumorinekroositekijöitä. Nämä aineet ovat tulehduksellisia ja lisäävät muita ateroskleroottisia prosesseja.

Tutkijat ovat myös osoittaneet, että stressitilanteet aktivoivat lisämunuaisia, jotka vapauttavat kortisolia vereen. Kortisoli, joka tunnetaan stressihormonina, laukaisee prosesseja, jotka voivat huipentua sydäntapahtumiin, sen lisäksi, että se edistää lihavuutta ja diabetesta.

Jatkuvassa stressaavassa tilanteessa oleminen muuttaa aivojen kemiaa ja lisää sydän- ja verisuonitapahtumien riskiä.

Kuinka vähentää riskiä?

Ei ole helppoa kehittää strategioita työperäisen stressin aiheuttaman sydäninfarktin riskin vähentämiseksi. Monet tekijät liittyvät työympäristön ulkopuolelle ja riippuvat työntekijän persoonasta tai sisäisistä tekijöistä, kuten iästä.

Yritykset ja työnantajat voivat perustaa liikuntajärjestelmiä. Työpaikoille voidaan perustaa kuntosali tai järjestää aktiivisia taukoja. Säännöllinen liikunta voi vähentää merkittävästi stressiä ja siten sydän- ja verisuonitapaturman riskiä.

Stressaantuneen työntekijän tulee myös luoda inhimillisiä tukimekanismeja auttamaan itseään. Ystävät ja perhesiteet ovat tärkeitä tukikeinoja varsinkin masennuksessa. Mitä enemmän henkilö eristäytyy, sitä suuremmaksi stressi kasvaa.

Myös rentoutumis- ja stressinhallintatekniikat ovat osoittautuneet hyödyllisiksi. Työnantaja voi tarjota stressistä kärsivälle työntekijälle apua näiden tekniikoiden omaksumiseen.

Loppujen lopuksi molempien on sitouduttava vähentämään työperäistä stressiä: työnantajan sekä työntekijän. Heidän on työskenneltävä yhdessä vähentääkseen työperäiseen stressiin liittyvien sydänkohtausten riskiä. Kun kaikki osapuolet tekevät oman osansa, työntekijöiden tehokkuus kasvaa ja sydäntapahtumien riski pienenee.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Sydänkohtauksen oireet naisilla
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
Sydänkohtauksen oireet naisilla

Kun puhutaan sydänkohtauksista, usein mieleen nousee kuva rintaansa puristavasta miehestä. Sydänkohtauksen oireet naisilla voivat olla erilaiset.



  • Rosa, Miguel Angel Serrano, Luís Moya Albiol, and Alicia Salvador. “Estrés laboral y salud: Indicadores cardiovasculares y endocrinos.” Anales de Psicología/Annals of Psychology 25.1 (2009): 150-159.
  • Naranjo, Diana Lucia Díaz. “Estrés laboral y sus factores de riesgo psicosocial.” Revista CES Salud Pública 2.1 (2011): 80-84.
  • M. Marmot, J. Siegrist, T. Theorell, A. Feeney Health and the psychosocial enviroment at work M. Marmot, R. Wilkinson (Eds.), Social determinants of health., Oxford University Press, New York (1999), pp. 105-131.