Sydämen eri osat ja niiden toiminnot

Sydämen rakenne jakautuu useisiin eri osiin, vaikka voisimmekin tiivistää hyvin yksinkertaisella tavalla, että se on jaettu neljään pääasialliseen lokeroon: oikeaan eteiseen ja kammioon sekä vasempaan eteiseen ja kammioon. Näiden eteisten ja kammioiden lisäksi sydämeen kuuluu kuitenkin monia muita komponentteja, joiden olemassaolo on välttämätöntä sen asianmukaisen toiminnan takaamiseksi.

Sydän on lähes kokonaan lihaskudoksen muodostama elin. Tämä kudos antaa sille mahdollisuuden kutistua ja laajentua, pumppaamalla näin verta elimistöön taukoamatta ja jatkuvasti. Tässä artikkelissa tulemme käymään läpi tarkemmin sydämen eri osia ja niiden toimintaa.

Sydämen eri osat: lokerot

Sydämen rakenteeseen kuuluvia osia on lukuisia, mutta on tärkeää tietää, että ne kaikki toimivat keskenään koordinoidulla tavalla. Näiden komponenttien yhteistyö takaa sen, että antaa veri virtaa aina oikeaan suuntaan ja tarvittavalla voimalla.

Ensinnäkin meidän on tiedettävä, että sydän on ontto elin. Sen muodostavat neljä lokeroa, jotka jaetaan kahteen eri eteiseen ja kammioon. Lisäksi tämä elin on jaettu vasempaan ja oikeaan osaan.

Tämä johtuu siitä, että vasen eteinen on yhteydessä vasempaan kammioon mitraaliläpän eli hiippaläpän (vasemmanpuoleinen eteis-kammioläppä) kautta. Oikea eteinen on puolestaan ​yhteydessä samalla puolella olevaan kammioon trikuspidaaliläpän eli kolmipurjeläpän (oikea eteis-kammioläppä) kautta.

Vasen eteinen

Vasen eteinen on lokero, joka vastaanottaa erittäin runsaalla hapella varustettua verta. Tämä veri saapuu vasempaan eteiseen keuhkoista keuhkolaskimoiden kautta. Vasemmasta eteisestä veri taas kulkeutuu vasempaan kammioon mitraaliläpän kautta.

Vasen kammio

Kun mitraaliläppä aukeaa, veri kulkeutuu vasemmasta eteisestä vasempaan kammioon paine-eron takia. Tällä tavalla vasen kammio vastaanottaa runsaasti happea sisältävää verta, joka ajautuu kohti aorttaa. Toisin sanoen silloin, kun kammio supistuu, veri kulkeutuu aortan valtimoon ja leviää tätä kautta koko elimistöön. Tässä vaiheessa mukana on myös myös aortan oma läppä, vasemman kammion ja aortan välillä sijaitseva aorttaläppä.

Oikea eteinen

Oikea eteinen on kolmas sydämen lokeroista, joka sijaitsee sydämen yläosassa. Oikean eteisen tehtävänä on vastaanottaa heikosti happea sisältävää verta ison verenkierron päälaskimoiden eli onttolaskimoiden läpi. Tämä veri taas kulkeutuu oikeaan kammioon trikuspidaaliläpän kautta.

Oikea kammio

Oikea kammio on neljäs ja viimeinen sydämen lokeroista. Sen tehtävänä on mahdollistaa veren kulkeutuminen kohti keuhkoja keuhkovaltimoiden kautta. Keuhkovaltimoissa puolestaan tapahtuu niin sanottu kaasujen vaihto, joka saa veren hapettumaan uudelleen.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: 7 sydäninfarktin merkkiä, jotka naisilla on tapana sivuuttaa

Sydämen eri osat: läpät

Läpät, kuten jo aikaisemmin artikkelissa mainitsimme, ovat sydämen rakenteita, jotka sijaitsevat sydämen eri lokeroiden sisään- ja uloskäynnillä. Niiden tehtävänä on mahdollistaa veren virtaaminen vain yhteen ja tiettyyn suuntaan. Toisin sanoen ne mahdollistavat veren kulkemisen esimerkiksi eteisestä kammioihin ja estävät veren pääsemistä kammioista takaisin eteisiin. Sydämen läppiä ovat:

• Mitraaliläppä eli hiippaläppä, joka sijaitsee sydämen vasemmalla puolella. Mitraaliläppä osallistuu vasemman puoleisen eteisen ja kammion toimintaan.
• Trikuspidaaliläppä eli kolmipurjeläppä, joka sijaitsee sydämen oikealla puolella. Trikuspidaaliläppä osallistuu oikean puoleisen eteisen ja kammion toimintaan.

Mitraaliläppä ja trikuspidaaliläppä eivät kuitenkaan ole ainoita sydämessä sijaitsevia läppiä, sillä niitä löytyy myös keuhkovaltimoista ja aortasta. Niiden toiminta on mitraaliläpän ja trikuspidaaliläpän tapaan täysin sama: estää veren palautumista takaisin sydämen eri lokeroihin. Tästä johtuen sydämen syke on tehokas.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Aortan repeämä: mikä se on ja mistä se johtuu

Mitkä sydämen eri osat ovat vähimmän tunnettuja?

Vaikka lokerot ja läpät ovatkin sydämen tunnetuimpia osia, tämän elimen toiminnan kannalta perustavanlaatuisia rakenteita on useampia. Ensimmäisenä näistä voimme mainita sinussolmukkeen eli eteissolmukkeen.

Sinussolmuke on rakenne, joka toimii kuin niin sanottuna luonnollisena sydämentahdistimena. Toisin sanoen se tuottaa sähköisiä impulsseja, jotka muuttuvat sydänlihaksessa supistumisliikkeiksi.

Toisaalta taas toinen sydämen asianmukaisen toiminnan kannalta tärkeä rakenne on AV-solmuke eli eteiskammiosolmuke tai atrioventrikulaarinen solmuke. Myös sen toiminta on välttämätöntä sydämen normaalin sykkeen kannalta, sillä se mahdollistaa sinussolmukkeessa syntyvän impulssin siirron oikeaoppisesti. Näin käy myös eteis-kammiokimpun eli Hisin kimpun tapauksessa ja Purkinjen säikeiden tapauksessa.

Lopuksi

Sydän on rakenteeltaan ja toiminnoiltaan erittäin monimutkainen ja välttämätön elin, joka pitää yllä elämää. Yhteenvetona voimmekin todeta, että se koostuu neljästä eri lokerosta ja läpästä, joiden ansiosta veri virtaa aina oikeaan suuntaan ja oikealla nopeudella. Lisäksi on tärkeää tunnistaa ja ymmärtää sydämen vähemmän tunnettujen rakenteiden ja osien, kuten sinussolmukkeen toimintaa, joka mahdollistaa sähköisen impulssin tuottaa ja siirtämisen eteenpäin asianmukaisella tavalla.

Samoin on hyödyllistä tietää, että verenkiertoelimistöstämme löytyy verisuonia, jotka ovat yhteydessä jokaisen sydämen lokeron kanssa. Samaan aikaan emme voi unohtaa, että sepelvaltimoiden rooli sydämen toiminnassa ei ole yhtään sen vähäisempi: niiden vastuulla on nimittäin verenkierron kuljettaminen itse sydämeen.