Erilaiset sydämen rytmihäiriöt

· helmikuu 3, 2019

Muutokset sydämen sykkeessä ovat tavallisia. Monissa tapauksissa rytmihäiriöt eivät onneksi aiheuta mitään vakavampia ongelmia.

Mitä ovat sydämen rytmihäiriöt?

Arytmia, eli sydämen rytmihäiriö, on muutos ilman fysiologista selitystä, mutta joka voi vaikuttaa sekä sydämen syketaajuuteen että rytmin säännöllisyyteen. Muista, että syketaajuus viittaa sydämen lyönteihin minuutissa, ja rytmi voi olla säännöllinen tai epäsäännöllinen. Sydämen rytmihäiriöt ovat siis häiriö, joka vaikuttaa sydämen lyöntien nopeuteen ja rytmiin.

Jos ihminen jostakin syystä hermostuu ja hänen sykkeensä kohoaa, se ei ole välttämättä patologista. Se tarkoittaa yksinkertaisesti vain sitä, että sydämen syke nopeutuu hermostuneisuudesta johtuen. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun ihminen kokee olevansa uhan alla.

Jos sen sijaan sydämenlyönneissä ilmenee muutoksia ”ilman syytä”, eli sykkeen nopeutumiselle ei löydy varsinaista selitystä (esim. hermostuneisuus), sitä pidetään patologisena. Tällaisessa tapauksessa on hyvä mennä lääkäriin tarkempiin tutkimuksiin. Arytmia voi olla joko sykkeen nopeutumista tai hidastumista tai muutosta sydämen lyöntien säännöllisyydessä.

Sydämen rytmihäiriöt voivat olla:

  • Häiriöitä sydämen sykkeen synnyssä.
  • Häiriöitä sähköimpulssien johtumisessa.
  • Häiriöitä molemmissa.

Takyarytmiat (nopeat rytmihäiriöt)

Takyarytmia tarkoittaa vähintään kolmen lyönnin sarjaa syketaajuudella, joka on yli 100 lyöntiä minuutissa. Takyarytmiat voidaan jakaa kategorioihin sen mukaan, mistä kohtaa sydämestä rytmihäiriö on peräisin:

  • Supraventrikulaarinen: on lähtöisin Hisin kimpun yläpuolelta. EKG:ssä näkyy kapea QRS-kompleksi (<0.12 sekuntia).
  • Ventrikulaarinen: on lähtöisin Hisin kimpun alapuolelta. EKG:ssä näkyy leveä QRS-kompleksi (>0.12 sekuntia).

Lisälyönnit

Sydämen rytmihäiriö

Eteislisälyönnit ilmaantuvat sydämen eteisen ektooppisen fokuksen seurauksena. Tapahtuu ennenaikainen depolarisaatio, joka tuottaa ”ennenaikaisen” sydämenlyönnin. Ektooppisen lyönnin jälkeen on pieni tauko, jota seuraa normaali lyönti.

Eteis- ja kammiolisälyöntejä aiheuttaa sähköinen impulssi eteis-kammiosolmukkeesta. Tämän seurauksena kammioiden aktivaatio on normaalia, kun taas eteiset aktivoituvat retrogradisesti. Ektooppisen lyönnin jälkeen on kompensatorinen tauko, jota seuraa normaali lyönti.

Lisälyönnit ovat hyvin yleisiä; ne ovat itse asiassa yleisin sydämen rytmihäiriö. Ne eivät tavallisesti aiheuta mitään ongelmia eivätkä vaadi hoitoa.

Takykardiat

1. Sinustakykardia on sydämen normaali reaktio moniin tilanteisiin, kuten liikuntaan, ahdistukseen, kipuun, kuumeeseen, liialliseen kofeiinin nauttimiseen jne. Sinustakykardiaa ei varsinaisesti tarvitse hoitaa, ainoastaan sen aiheuttajaa. Sinustakykardiassa sydämen syke yksinkertaisesti nopeutuu. Se on lähtöisin sinussolmukkeesta, ”omasta todellisesta sydämentahdistimestamme”, mutta sen taajuus on yli 100 lyöntiä minuutissa.

2. Eteistakykardia syntyy eteisen ektooppisesta fokuksesta. Tämä estää normaalin fokuksen ja saa ektooppisen fokuksen ”ottamaan hallintaansa” sydämen rytmin. Tämä on hyvin erikoinen prosessi. Sydämen syke kiihtyy asteittain, saavuttaa huippunsa ja alkaa sitten laskea. Tätä hoidetaan beetasalpaajilla tai kalsiuminestäjillä.

3. Kammiotakykardia on lähtöisin ektooppisesta fokuksesta Hisin kimpun alaupuolelta. Kammiotakykardian suurin syy on aiemmin sairastettu sydäninfarkti.

Eteisvärinä

Sydän

Eteisvärinä on lisälyöntien jälkeen toiseksi yleisin rytmihäiriö. Siinä sydämen rytmi on hyvin nopea, epätasainen ja impulssien johtuminen kaoottista, mistä syystä eteisten supistuminen on tehotonta. Koska eteiset eivät supistu normaalilla tavalla, veri ”seisoo” eteisissä.

  • Tämä veren seisominen lisää verihyytymien riskiä. Itse asiassa eteisvärinä on ensisijainen veritulpan syy (keuhkoveritulppa, aivohalvaus jne.).
  • Kun kammiot eivät täyty normaalisti, sydämen kehoon pumppaaman veren määrä vähenee.
  • Kun veri kerääntyy eteisiin, niiden sisäinen paine kasvaa normaalia korkeammaksi. Tämä voi johtaa keuhkoödeemaan.

Eteisvärinän hoito keskittyy:

  • Sinusrytmin palauttamiseen ja kammioiden hidastamiseen.
  • Veritulppien ehkäisyyn.
  • Rytmihäiriön uusiutumisen ehkäisyyn.

Sinusrytmi voidaan palauttaa kardioversiolla, joko sähköisesti tai lääkkeillä. Kun sinusrytmi on palautettu, beetasalpaajat auttavat kontrolloimaan sykettä.

Veritulppia voidaan puolestaan ehkäistä veren hyytymistä ehkäisevällä lääkityksellä. Rytmihäiriöitä ehkäisevät lääkkeet auttavat ehkäisemään rytmihäiriön uusiutumisen.

Kammiovärinä

Kammiovärinä on tavallisesti seurausta nopeasta ja toistuvasta kammiotakykardiasta. Sydämen rytmi on siinä nopea, kaoottinen ja täysin tehoton, mikä johtaa sydämenpysähdykseen ja kuolemaan muutamassa minuutissa.

Kammiovärinässä nopeus on oleellista. Jos ulottuvilla ei ole defibrillaattoria, painelu-puhalluselvytys on välttämätön ennen defibrillaattorin saamista. Tässä videossa on ohjeet painelu-puhalluselvytyksen suorittamiseen.

Välitön hoito defibrillaattorilla on välttämätön potilaan pitämiseksi hengissä.

Bradyarytmiat (hitaat rytmihäiriöt)

Sinussolmukkeen bradyarytmia: sairas sinus -oireyhtymä

Sydämen rytmi ekg:ssä

Tässä oireyhtymässä sydämen syke on alle 60 lyöntiä minuutissa, mikä johtuu sinussolmukkeen muutoksista. Sinussolmukkeen vaurioituminen voi johtua:

  • Iskemiasta
  • Lääkkeiden aiheuttamasta vauriosta
  • Chagasin taudista
  • Joistakin koko elimistöön vaikuttavista sairauksista, kuten kilpirauhasen vajaatoiminnasta

Eteis-kammiokatkos

Tämä tapahtuu, kun sähköimpulssin johtuminen eteisten ja kammioiden välillä on poikkeavaa. Nämä rytmihäiriöt luokitellaan niiden vakavuusasteen mukaan asteikolla 1-3:

  • Ensimmäisen asteen katkos: sähköimpulssin johtuminen hidastuu ilman varsinaista katkosta.
  • Kolmannen asteen katkos: täydellinen eteis-kammiokatkos. Eteiset ja kammiot eivät ole ”yhteydessä keskenään”. Oireet riippuvat ”korvaavasta rytmistä”. Siinä lyönnit syntyvät katkoskohdan alapuolelta, mikä mahdollistaa sydämen sykkeen jatkumisen. Tarvitaan sydämentahdistinta.
  • Toisen asteen katkos: osittainen sähköimpulssien katkos. Näitä on kahta tyyppiä: tyypin 1 katkos, Mobitz 1 eli Wenckebach, ja tyypin 2 katkos eli Mobitz 2.

1. TYYPPI: Sähköimpulssit johtuvat yhä hitaammin, kunnes yksi tai useampi impulssi jää johtumatta kammioon. Tämän jälkeen normaali rytmi palautuu. Tätä pidetään hyvänlaatuisena ja se on oireeton.

2. TYYPPI: Ilmenee äkillinen katkos. 2. tyyppi on harvinaisempi mutta vakavampi, sillä se voi johtaa täydelliseen katkokseen. Normaalisti tarvitaan sydämentahdistinta.

  • Rodríguez Muñoz, D., del Val Martín, D., & Zamorano Gómez, J. L. (2017). Arritmias. Medicine (Spain). https://doi.org/10.1016/j.med.2017.07.001
  • Park, M. K. (2008). Arritmias cardíacas. In Cardiología Pediátrica. https://doi.org/10.1016/B978-84-8086-356-8.50024-6
  • De Souza, A. D. (1991). ARRITMIAS CARDIACAS. Revista Brasileira de Medicina. https://doi.org/10.1103/PhysRevB.68.115422
  • Bayes-Genis, A., Avanzas, P., Pérez De Isla, L., Sanchis, J., & Heras, M. (2012). Arritmias: Introducción. Revista Espanola de Cardiologia. https://doi.org/10.1016/j.recesp.2011.09.006
  • Matiz Camacho, H. (1991). Arritmias ventriculares. Guías de práctica clínica basadas en la evidencia. https://doi.org/10.1157/13101650