Logo image
Logo image

Suuri määrä monosyyttejä veressä: mitkä ovat sen oireet ja miten sitä hoidetaan?

2 minuuttia
Vaikka infektiot ovatkin kaikista yleisin syy siihen, miksi veressä on suuri määrä monosyyttejä, voi se johtua myös karsinogeenisestä tai tulehduksellisesta taudista.
Suuri määrä monosyyttejä veressä: mitkä ovat sen oireet ja miten sitä hoidetaan?
Leonardo Biolatto

Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Leonardo Biolatto

Kirjoittanut Carmen Martín
Viimeisin päivitys: 27 elokuuta, 2022

Veri sisältää enemmän eri solutyyppejä ja aineita kuin mistä useimmat ihmiset ovat tietoisia. Monosyytit ovat tästä hyvä esimerkki. Monosyytit ovat veressä kiertäviä immuunijärjestelmän soluja.

Luuydin tuottaa monosyyttejä, jotka sitten pääsevät useisiin kudoksiin veren välityksellä. Kun ne pääsevät kudokseen, niistä tulee makrofageja ja ne suorittavat elimistön puolustustehtävänsä. Ne ovat vastuussa tiettyjen jäteaineiden sekä vaarallisten aineiden poistamisesta kehosta. Nämä solut käynnistävät toimintansa myös tulehdustaudeissa.

Monosyytit edustavat kaiken kaikkiaan noin 4-8 % kaikista verisoluista. Niiden pitoisuus vaihtelee kuitenkin iän, infektion tai mahdollisen aktiivisen tulehdusprosessin mukaan.

Tässä artikkelissa kerromme, miksi sinulla voi olla suuri määrä monosyyttejä veressä. Se on tärkeä huomioon otettava tekijä verikokeen aikana tai kun selvitetään ihmisen immuunijärjestelmän tilaa.

Miksi monosyyttien määrä lisääntyy veressä?

Kuten mainitsimme aikaisemmin, monosyytit ovat immuunijärjestelmään kuuluvia soluja. Ne ovat avainasemassa tulehdus- ja tartuntataudeissa. Lääketieteen asiantuntijat pitävät monosyyttien määrää korkeana silloin, kun niiden määrä ylittää 8 % kaikista verisoluista. 

Kun veressä on suuri määrä monosyyttejä, ei se välttämättä aiheuta mitään oireita. Yleisimpiä tämän tilan aiheuttavia syitä ovat:

  • Infektiot. Infektiot ovat yleisin syy, vaikka ne olisivatkin vain ohimeneviä.
  • Autoimmuuni- ja tulehdustaudit. Yleisin näistä on nivelreuma. 
  • Verisairaudet.
  • Karsinogeeniset sairaudet, kuten leukemia ja lymfooma.
Some figure
Verikokeet saavat lääkärit näkemään kehossa olevien veren valko- ja punasolujen määrän.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Yksinkertainen verikoe voi pystyä paikantamaan kasvaimen

Suuri määrä monosyyttejä infektiosta johtuen

Tämä on kaikista yleisin syy. Monosyyttien määrä nousee sekä ohimenevästä infektiosta, kuten flunssasta, että kroonisesta infektiosta, kuten tuberkuloosista johtuen. Verikokeet kuitenkin osoittavat, että suuri määrä monosyyttejä on epäspesifistä.

Tulehdustaudit

Nämä solut voivat olla myös osoitus siitä, että kehossa on käynnissä tulehdusprosessi. Näin tapahtuu nivelreuman kohdalla. Kyseessä on krooninen tulehdustauti, joka vaikuttaa niveliin sekä aiheuttaa kipua ja liikuntakyvyttömyyttä.

Veren neoplasmat

Verisolut voivat myös käydä läpi neoplastisen prosessin. Tämä tarkoittaa sitä, että eri solutyypit voivat kasvaa hallitsemattomasti ja lisätä niiden pitoisuutta. Tämä saattaa myös saada aikaan suuren määrän monosyyttejä veressä.

Some figure

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Masennus voidaan nyt havaita verikokeella

Kuinka lääkärit havaitsevat veressä olevan suuren määrän monosyyttejä

Verikokeet, joihin sisältyy kokonaisvaltainen verilaskelma, näyttävät kaikki veressä olevat solut. Tämä on yksinkertainen ja tehokas keino tilanteen havaitsemiseksi. Mutta kuten mainitsimme yllä, ovat jotkin tiedot epäspesifisiä, ja niitä tulisi tutkia tarkemmin.

Monosyyttien määrästä riippuen on todennäköisempää, että se johtuu jostakin sairaudesta. Jos monosyyttien määrä on esimerkiksi hieman suurempi, johtuu se luultavasti lievästä infektiosta. Jos monosyyttien määrä on puolestaan äärimmäisen korkea, saattaa se olla osoitus leukemiasta.

Lääkäri on vastuussa monosyyttien pitoisuuden analysoimisesta. Kun sitä pidetään tarvittavana, voi lääkäri tehdä muita testejä mahdollisen infektion tai tulehdussairauden löytämiseksi. On siis todella tärkeää tietää, onko potilaalla muita oireita, jotka puoltavat tätä seikkaa. Monosyyttien suureen määrään ei ole mitään hoitoa. Hoidossa keskitytään sen sijaan taustalla olevan syyn ratkaisemiseen.

Meidän tulisi kuitenkin painottaa myös sitä, että liikunta voi olla tapa parantaa monosyyttien määrää. Tämä johtuu siitä, että liikunta auttaa säätelemään immuunijärjestelmän toimintaa ja toimii luonnollisena tulehduksen vastaisena menetelmänä.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että on tärkeää muistaa monosyyttien suuren määrän olevan hyvin epäspesifinen merkki. Sinun tulee käydä lääkärissä diagnoosin saamiseksi. Useimmiten se on myös seurausta lievästä ohimenevästä infektiosta.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Abarca, A. (2016). Ejercicio como tratamiento anti-inflamatorio. Medicina Legal de Costa Rica, 33(1), 228-233. Disponible en: https://www.scielo.sa.cr/scielo.php?script=sci_abstract&pid=S1409-00152016000100228&lng=en
  • de la Calle-Fabregat, C., Rodríguez-Ubreva, J., Ciudad, L., Ramírez, J., Celis, R., Azuaga, A. B., Cuervo, A., Graell, E., Pérez-García, C., Díaz-Torné, C., Salvador, G., Gómez-Puerta, J. A., Haro, I., Sanmartí, R., Cañete, J. D., & Ballestar, E. (2022). The synovial and blood monocyte DNA methylomes mirror prognosis, evolution, and treatment in early arthritis. JCI Insight, 7(9). Disponible en: https://doi.org/10.1172/jci.insight.158783
  • García-Casal, M., & Pons-Garcia, H. (2014). Dieta e inflamación. Anales Venezolanos de Nutrición27(1), 47-56.  Disponible en: http://ve.scielo.org/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0798-07522014000100009&lng=es&tlng=es.
  • García Díaz, M. F., Iglesias Fernández, N., Menéndez Ordás, R. E., Pardo Vega, R., García González, V., & Sánchez Fontecha, M. C. (2014). Utilidad de la serie blanca en el diagnóstico diferencial de la mononucleosis infecciosa. Pediatría Atención Primaria, 16(64), e127-e131. Recuperado de: https://dx.doi.org/10.4321/S1139-76322014000500002
  • Hirose, S., Lin, Q., Ohtsuji, M., Nishimura, H., & Verbeek, J. S. (2019). Monocyte subsets involved in the development of systemic lupus erythematosus and rheumatoid arthritis. International immunology31(11), 687–696. Recuperado de: https://doi.org/10.1093/intimm/dxz036
  • Huerta Aragonés, J., Cela de Julián, E. (2018). Hematología práctica: interpretación del hemograma y de las pruebas de coagulación. En: AEPap (ed.). Curso de Actualización Pediatría 2018. Madrid: Lúa Ediciones 3.0, 507-526. Recuperado de: https://www.aepap.org/sites/default/files/507-526_hematologia_practica.pdf
  • Jordan, S., Tung, N., Casanova-Acebes, M., Chang, C., Cantoni, C., Zhang, D., Wirtz, T. H., Naik, S., Rose, S. A., Brocker, C. N., Gainullina, A., Hornburg, D., Horng, S., Maier, B. B., Cravedi, P., LeRoith, D., Gonzalez, F. J., Meissner, F., Ochando, J., Rahman, A., … Merad, M. (2019). Dietary Intake Regulates the Circulating Inflammatory Monocyte Pool. Cell, 178(5), 1102–1114.e17. Disponible en: https://doi.org/10.1016/j.cell.2019.07.050
  • León, B., López-Bravo, M., & Ardavín, C. (2005). Monocyte-derived dendritic cells. Seminars in immunology, 17(4), 313–318. Recuperado de: https://doi.org/10.1016/j.smim.2005.05.013
  • Mangaonkar, A. A., Tande, A. J., & Bekele, D. I. (2021). Differential Diagnosis and Workup of Monocytosis: A Systematic Approach to a Common Hematologic Finding. Current hematologic malignancy reports, 16(3), 267–275. Recuperado de:  https://doi.org/10.1007/s11899-021-00618-4
  • Ochoa-Carrillo, F. J. (2013). Los macrófagos, ángeles o demonios. Gaceta Mexicana de Oncología, 12(1), 1-3.  Disponible en: https://www.elsevier.es/es-revista-gaceta-mexicana-oncologia-305-articulo-los-macrofagos-angeles-o-demonios-X1665920113933087
  • Pinto, T., Rossoni, A., Rodrigues, C., Rossoni, M., & Tahan, T. (2017). Diagnosis of tuberculosis in children: the role of hemogram and inflammatory markers. Residência Pediátrica, 7(Supl), 17-19. Disponible en: https://doi.org/10.25060/residpediatr-2017.v7s1-05
  • ¿Qué significan los Monocitos altos? | ClinicPoint. (n.d.). Retrieved January 5, 2020. Recuperado de: https://www.clinicpoint.com/blog/316/que-son-monocitos-altos
  • Territo, M. (2020). Trastornos de los Monocitos. Manual MSD. Consultado en: https://www.msdmanuals.com/es-es/hogar/trastornos-de-la-sangre/trastornos-de-los-gl%C3%B3bulos-blancos-leucocitos/trastornos-de-los-monocitos
  • Torrens, M. (2015). INTERPRETACIÓN CLÍNICA DEL HEMOGRAMA. Revista Médica Clínica Las Condes, 26(6), 713-725. Recuperado de: https://doi.org/10.1016/j.rmclc.2015.11.001

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.