Silmän toksoplasmoosi: diagnosointi ja hoito
Silmän toksoplasmoosi on Toxoplasma gondii -parasiitin (toksoplasma) aiheuttama sairaus. Se on hyvin yleinen infektio, josta kärsii lähes 500 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa. Kaikille tartunnan saaneille ei kuitenkaan puhkea tätä vain silmiin vaikuttavaa sairautta.
Ihmisillä, joilla ilmenee oireita tai muita silmän toksoplasmoosin vaikutuksia, on joko heikentynyt immuunijärjestelmä tai tartunta on saatu jo ennen syntymää kohdussa. Valitettavasti silmän toksoplasmoosia voi olla vaikea havaita ja sillä on taipumusta edetä aiheuttaen lopulta näön sumentumista ja jopa sokeutta.
Mikä on silmän toksoplasmoosi?
Jotta silmän toksoplasmoosia olisi helpompi ymmärtää, meidän on ensin selitettävä kuinka tämä loistartunta saadaan. Toxoplasma gondii lisääntyy ja asustaa kissoissa, joista lähtee näitä bakteereja aina kun ne ulostavat.
Tämä on kuitenkin vain yksi tartuntareitti. Useimmat ihmiset saavat tartunnan siksi, että loista on elintarvikkeissa kuten hedelmissä, vihanneksissa, lihassa, maitotuotteissa ja jopa vedessä. Kuten tästä voi nähdä, kuka tahansa voi saada tartunnan nieltyään saastunutta ja kypsentämätöntä ruokaa.
Toinen tapa saada tartunta on raskaus. Toksoplasmalle altistuvat raskaana olevat naiset voivat siirtää sen vauvaan, sillä bakteerit voivat ylittää istukan ja päästä sikiöön.
Tämä viimeinen tilanne liittyy useimmiten silmän toksoplasmoosiin. Sikiölle koituvien haittojen vaikeusaste riippuu siitä raskauden vaiheesta, jossa kontakti syntyy. Esimerkiksi raskauden ensimmäinen kolmannes on epämuodostumien ja komplikaatioiden kannalta riskialttein vaihe.
Sinua saattaa kiinnostaa myös: Mistä vuotavat silmät johtuvat?
Aiheuttajat
Infektio on usein aluksi oireeton. Se voi kuitenkin aktivoitua uudelleen tietyn ajan päästä kontaktista, mikä voi johtaa sitten ensimmäiseen silmävaurioon ja tätä myötä arpeen, joka tavallisesti jää huomaamatta.
Kun infektio aktivoituu uudelleen, silmän toksoplasmoosin varsinaiset oireet alkavat näkyä. Tämä tapahtuu, koska loinen asettuu verkkokalvolle — siihen silmän osaan, joka mahdollistaa kuvien tulkitsemisen ja näköaistin. Verkkokalvo tulehtuu (tätä kutsutaan retiniitiksi) ja vaarantaa näön.
Espanjan oftalmologiayhdistyksen tekemä tutkimus toteaa, että toistuva silmän toksoplasmoosi on kaikkein yleisin toksoplasmoosin muoto. Se voi kuitenkin ilmetä myös AIDSin tai jatkuvan kortikosteroidi- tai immunosuppressiivisten lääkkeiden käytön yhteydessä.
Saatat pitää myös tästä artikkelista: Mikä on silmän siipikalvo (pterygium)?
Kuinka silmän toksoplasmoosi diagnosoidaan?
Silmän toksoplasmoosin diagnosointi voi olla hyvin hankalaa. Lääkärin täytyy tehdä kliininen diagnoosi eli tutkia potilaan silmävaurioita. Tämä johtuu siitä, että käytettävissä olevat testit voivat vahvistaa vain sen, onko loiseen ollut kontaktia vai ei.
Esimerkiksi serologiat, joiden avulla voidaan nähdä onko elimistössä vasta-aineita kyseistä infektiota vastaan, osoittavat vain sen, onko henkilöllä ollut tartunta jossain vaiheessa elämäänsä. Mutta kuten jo mainitsimme, monella on se ollut ilman että heille on puhjennut silmän toksoplasmoosia.
Silmälääkäri havaitsee suoraan verkkokalvon paikallisen vaurion sekä arven, joka vaikuttaa myös suonikalvoon. Suonikalvo on toinen silmään kuuluva kalvo.
Verikokeet antavat suuntaa diagnoosia tehdessä, mutta ne eivät vahvista sitä. Tämän vuoksi on tärkeää, että asiantunteva lääkäri tekee perusteellisen silmätutkimuksen, jotta lähes näkymättömät merkit eivät jää huomaamatta.
Silmän toksoplasmoosin hoito
Silmän toksoplasmoosi aiheuttaa sumentunutta näköä, silmäkipua ja valoherkkyyttä. Joissakin tapauksissa se voi aiheuttaa jopa sokeutta. Valitettavasti vaurioiden kumoamiseksi ei ole mitään hoitoa.
Hoidolla voidaan vain ehkäistä verkkokalvon vaurioiden laajenemista sekä ongelman toistumista. Loislääkkeillä, kuten pyrimetamiinilla ja sulfadiatsiinilla, estetään loisen lisääntyminen ja leviäminen.
Lisäksi annetaan usein metyyliprednisolonia, kortikosteroidia, joka auttaa vähentämään tulehdusta. Myös foolihappoa määrätään lisäravinteena pyrimetamiinin sivuvaikutusten välttämiseksi.
Vaurioiden ehkäisy
Tehokkain keino välttää silmän toksoplasmoosi on tehdä varotoimia. Kaikki ruoka kannattaa kypsentää huolellisesti tartunnan välttämiseksi. Lisäksi raskaana olevien naisten tulee muistaa erityinen varovaisuus kissojen kanssa.
Pidä lopuksi mielessä, että sinun tulee aina kääntyä lääkärin puoleen, mikäli huomaat mitään oireita. Vaurioiden havaitseminen varhain voi auttaa estämään silmävaurioita laajenemasta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Comportamiento clínico-epidemiológico de la toxoplasmosis ocular. (n.d.). Retrieved July 17, 2020, from http://scielo.sld.cu/scielo.php?pid=S0864-21762011000100002&script=sci_arttext&tlng=pt
- Toxoplasmosis ocular. (n.d.). Retrieved July 17, 2020, from http://scielo.sld.cu/scielo.php?pid=S0864-21762010000400014&script=sci_arttext&tlng=pt
- Revisión de la prevención y tratamiento de la toxoplasmosis ocular. (n.d.). Retrieved July 17, 2020, from https://www.researchgate.net/profile/Xavier_Valldeperas/publication/237749017_Revision_de_la_prevencion_y_tratamiento_de_la_toxoplasmosis_ocular/links/547502a80cf29afed6120624.pdf
- Toxoplasmosis ocular. (n.d.). Retrieved July 17, 2020, from http://scielo.isciii.es/scielo.php?script=sci_arttext&pid=s0365-66912003001000004
- Toledo González, Yusimik, et al. “Comportamiento clínico-epidemiológico de la toxoplasmosis ocular.” Revista Cubana de Oftalmología 24.1 (2011): 15-29.
- Pleyer, U., Torun, N., & Liesenfeld, O. (2007). Okuläre Toxoplasmose. Ophthalmologe, 104(7), 603–616. https://doi.org/10.1007/s00347-007-1535-8
- Pardo, A., J. Collizo, and X. Valldeperas. “Revisión de la prevención y tratamiento de la toxoplasmosis ocular.” Annals d’Oftamología 12.1 (2004): 11-20.
- Flegr, J., Prandota, J., Sovičková, M., & Israili, Z. H. (2014). Toxoplasmosis – A global threat. Correlation of latent toxoplasmosis with specific disease burden in a set of 88 countries. PLoS ONE, 9(3). https://doi.org/10.1371/journal.pone.0090203
- Bonfioli, A. A., & Orefice, F. (2005, July). Toxoplasmosis. Seminars in Ophthalmology. https://doi.org/10.1080/08820530500231961
- Toledo González, Yusimik, et al. “Toxoplasmosis ocular.” Revista Cubana de Oftalmología 23 (2010): 812-826.
- Rosso, Fernando, et al. “Toxoplasmosis congénita: aspectos clínicos y epidemiológicos de la infección durante el embarazo.” Colombia Médica 38.3 (2007): 316-337.
- Furtado, João M., et al. “Toxoplasma gondii migration within and infection of human retina.” PLoS One 8.2 (2013): e54358.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.