Mikä on silmän siipikalvo (pterygium)?

16 kesäkuu, 2020
Silmän siipikalvo on silmän sidekalvon vaskularisoitunut vaurio, joka voi tunkeutua sarveiskalvoon ja aiheuttaa hajataitteisuutta sekä heikentää näkökykyä.

Nimitys silmän siipikalvo eli pterygium tulee kreikankielisestä sanasta ”pterys”, joka tarkoittaa ”pientä siipeä” tai ”evää”. Tämä ”evä” ilmestyy silmän keskikohtaan. Silmän sisänurkassa ollessaan se on muodoltaan kolmikulmainen ja siitä se nimensä saakin, mutta se on yleisempi silmän sisänurkassa. Sitä voi esiintyä yhdessä tai molemmissa silmissä.

Silmän siipikalvo on yleinen trooppisessa ja subtrooppisessa ilmastossa, ja erittäin harvinainen kylmissä maissa. Sen ja ultraviolettisäteilyn välillä on myös yhteys, kun silmät ovat altistuneet auringonvalolle ilman suojausta tai suodatusta.

Sitä esiintyy pääosin maanviljelijöillä ja ulkotöitä tekevillä, sillä ihmiset altistuvat enemmän auringonsäteilylle ja pölylle. Se vaikuttaa liittyvän myös liuottimien ja kemikaalien kanssa kosketuksessa olemiseen.

Ympäristön kuivuus sekä kyyneleiden haihtumista nopeuttava tuuli voivat myös edistää tämän sairauden syntymistä. Siihen liittyvät myös perinnölliset tekijät ja se yhdistetään immunologisiin sairauksiin.

Silmän siipikalvoa esiintyy 20-50 vuoden iässä ja se on paljon yleisempää maaseudulla. Tätä sairautta esiintyy enemmän afrikkalais-amerikkalaisilla kuin muilla etnisillä taustoilla, sukupuolesta riippumatta. Sen esiintyvyys on myös suurempaa alueilla, joissa auringonvalo on kirkkaampi.

Silmän siipikalvo silmän ulkonurkassa.

Silmän siipikalvon oireet

Oireet saattavat vaihdella siipikalvon aktiivisuudesta, koosta ja paikasta riippuen.

Aktiivinen silmän siipikalvo

Aktiivinen siipikalvo on paksuuntunut vaurio, johon liittyy tulehdusta. Se on hypereeminen (sisältää ylimääräistä verta) ja kolmion kärjessä on valkoinen alue.

Aktiivisen siipikalvon aiheuttamia oireita ovat:

  • Kipu
  • Kutina
  • Vieraan esineen tunne
  • Repeäminen
  • Valonarkuus
  • Näkökentän heikkeneminen
  • Kahtena näkeminen

Lue myös: Silmien karsastus: oireet ja hoito

Epäaktiivinen silmän siipikalvo

Tällainen siipikalvo on yleisempää lauhkean ilmaston maissa ja siten sen esiintyvyys on alhaisempaa. Sen kasvu on hitaampaa, eivätkä oireet ole yhtä selkeät. Se on pääosin litteä vaurio ilman tulehdusta, vaskularisaatiota tai kasvun merkkejä.

Pieni silmän siipikalvo.

Tällaisen siipikalvon oireet ovat joko vähäiset tai olemattomat. Siipikalvon koko on suoraan verrannollinen sen oireisiin. Isommat siipikalvot vievät enemmän tilaa sarveiskalvolla ja vaikuttavat siitä syystä enemmän näköön.

Sijainnista riippuen sarveiskalvon näkökenttään vaikuttavalla alueella olevaan siipikalvoon liittyy enemmän oireita. Siipikalvon oireet eivät ole yhtä selkeät silloin, kun se peittää vain silmän reuna-alueet.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: 5 luontaishoitoa silmien punoitukseen

Silmän siipikalvon hoito

Ehkäisevä hoito

  • Lasit, joiden ultraviolettisäteilyn suodattamisen suojaava indeksi on 90-100 % välillä. Niitä tulee käyttää alttiin väestön keskuudessa, etenkin lasten kohdalla.
  • Leveälieriset hatut.
  • Lääkinnällinen hoito.

Hoito oireettomissa tapauksissa:

  • Keinotekoiset kyyneleet.
  • Silmän kostutustipat.
  • Ulkoiset pienipitoiset kortikosteroidit, mikäli tulehdusta esiintyy.
  • Leikkaustoimenpide.
Laitetaan silmätippoja.

 

Leikkaus on ainoa mahdollisuus oireellisissa tapauksissa. Yleisesti ottaen siipikalvo jatkaa kasvuaan ja jos sitä ei poisteta, pahenevat oireet. Sen tekemiseksi on useita tapoja:

  • Yksinkertainen eksereesi: Lääkäri poistaa siipikalvon ja antaa sen parantua itsestään. Tällaista väliintuloa ei suositella, sillä siipikalvo palaa takaisin 40-80 % tapauksissa.
  • Yksinkertainen sidekalvon sulkeminen: Lääkäri leikkaa pois ja ompelee sidekalvon reunat. Valitettavasti ongelma ilmestyy takaisin 45-70 % tapauksissa, joten sitä suositellaan vain vanhoille ihmisille.
  • Sidekalvon ja sarveiskalvon epiteelin leikkaus: Tämä leikkausmenetelmä valitaan ongelman alhaisen toistuvuuden vuoksi. Tämä väliintulo vaatii myös vähemmän toipumisaikaa ja uusiutumista tapahtuu harvemmin. Lääkärit saattavat ommella tai sulkea sen biologisella fibriinikudosliimalla. Synteettisen liiman käytön suosiminen tikkeihin johtuu siitä, että ne ovat bioyhteensopivia. Ne aiheuttavat siis vähän tai ei lainkaan tulehdusta, eivätkä aiheuta vieraan aineen reaktiota tai satunnaista kuolemaa. Ne ovat myös biologisesti hajoavia.
  • Sidekalvotransplantti: Tämä menetelmä vaatii siipikalvon pää- ja keho-osan pois leikkaamisen. Sitten kirurgi peittää paljastuneen kovakalvon potilaalta otetulla sidekalvolla. Tämä toimenpide johtaa hyviin tuloksiin, vaikka se ei olekaan yhtä hyvä kuin sarveiskalvon epiteelin leikkaus.

Siipikalvon hoito apuaineella:

Tämä hoito on täydennys leikkaushoidolle ja se voi minimoida toistumisriskin:

  • Antimitootit: Ne ehkäisevät solujen monistumista ja niiden tehtävänä on peruuttaa tai viivästyttää siipikalvokudoksen kasvua. Mutta vaikka ne vähentävätkin siipikalvon toistumisriskiä, on niillä myrkyllisiä vaikutuksia ja komplikaatioita, jotka toisinaan estävät niiden käytön. Mitomysiini C on niistä käytetyin.
  • Antiangiogeeninen: Ne ovat hyviä ehkäisemään verisuonien lisääntymistä, joka antaa siipikalvolle ravintoaineita helpottaen sen kasvua ja vähentäen läpinäkyvyyttä sarveiskalvoon. Se siis tekee näkemisestä vaikeaa. Ulkoinen bevasistumabi on tällä hetkellä kokeellisessa kliinisessä käytössä.
  • Beetahoito: Tämä hoito koostuu siipikalvon leikkauksen jälkeisestä sädehoidosta, jossa säteilyä käytetään sen toistuvuuden vähentämiseksi. Tämä johtuu siitä, että se estää solumitoosia ja ehkäisee uusiutumista. Sen vaikutukset ovat samankaltaiset mitomysiinin kanssa, mutta sivuvaikutuksia on vähemmän.

Yhteenvetona voidaan sanoa, että siipikalvo on silmän sidekalvon vaskularisoitunut vaurio, joka voi vallata sarveiskalvon ja johtaa hajataittoisuuteen sekä heikentää näön tarkkuutta.

  • Denion E, Dalens PH, Huguet P, Petitbon J, Gerard M. Radial Descemet’s membrane folds as a sign of pterygium traction. Eye. 2005; 19: 800-801.
  • Solomon R, Ehrenhaus M, Palmer C, Perry HD, Donnenfeld ED. Gaze-induced Descemet’s folds secondary to a primary pterygium. Eye Contact Lens. 2005; 31: 288-290.
  • Cinal A, Yasar T, Demirok A, Topuz H. The effect of pterygium surgery on corneal topography. Ophthalmic Surg Lasers. 2001; 32: 35-40.
  • Adamis AP, Stark T, Kenyon KR. The management of pterygium. Ophtamol Clin North Am. 1990;3(4):611.
  • Klinworth GK. Chronic actinic keratopathy, a condition associated with conjunctival elastosis (pingueculae) and typified by characteristic extracellular concretions. Am J Pathol. 1972;67:32.