Ruokapyramidin eri osat niiden toimintojen mukaan

16 lokakuu, 2020
Ravinteet suorittavat tärkeitä toimintoja kehossamme. Tällä tapaa niitä tarjoavat elintarvikkeet auttavat muun muassa muodostamaan kudoksia ja korjaamaan elimiä. Tässä artikkelissa kerromme miten ruokapyramidin eri osat muodostuvat niiden toimintojen mukaan.

Tunnistatko sinä ruokapyramidin eri osat niiden toimintojen mukaan? Epäilemättä ravintoaineet, jotka muodostavat ateriamme, vaikuttavat eri tavoin elimistössämme. Jos kiinnostuit aiheesta, tämä artikkeli on tarkoitettu sinulle!

Se, että osaamme tunnistaa millaisia ravintoaineita nautimme päivittäin, on työkalu, jota voimme käyttää terveyden ylläpitämiseen sekä aineenvaihdunnallisten sairauksien hoitoon ja ehkäisyyn. Ruokavaliotuntemus auttaa lisäksi kehittämään ja parantamaan aterioiden suunnittelua.

Mistä ruokapyramidin eri osat koostuvat?

Jokainen elintarvike sisältää yhtä tai useampaa ravintoainetta, joista voimme tunnistaa hiilihydraatit, proteiinit, rasvat, vitamiinit ja kivennäisaineet. Lisäksi ne tarjoavat myös vaihtelevissa määrin vettä, mikä on elimistön asianmukaisen toiminnan kannalta elintärkeää.

Näin ollen joissakin elintarvikkeissa tietyt komponentit ovat toisia komponentteja merkittävämpiä, ja tämän vuoksi kansainväliset ja kansalliset elintarvikkeisiin liittyvät ohjeistukset ovat määrittäneet näille ryhmille parhaat luokitukset ja ne ovat seuraavat:

  • Maidot, jogurtit ja juustot.
  • Liha ja kananmunat.
  • Hedelmät ja vihannekset.
  • Öljyt, kuivatut hedelmät ja siemenet.
  • Palkokasvit, viljat, perunat, leipä ja pasta.
  • Makeiset ja rasvat.
Ruokapyramidin eri osat, jotka muodostavat myös ateriamme, vaikuttavat eri tavoin elimistössä
Ruokapyramidi on yksi tapa jakaa ruokia eri ryhmiin niiden toimintojen perusteella.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Teollisten prosessien vaikutus elintarvikkeiden ravintoarvoon

Mikä on ruoan tehtävä?

Useat tutkimukset ovat ehdottaneet, että ravintomme muodostavilla ravintoaineilla on energisiä, plastisia ja korjaavia toimintoja. Tutkimuksissa on myös todettu, että optimaalisen ravitsemuksellisen tilan saavuttamiseksi ruokavalion on oltava vaihteleva. Katsotaanpa seuraavaksi alta lisätietoa aiheesta sen mukaan, onko kyseessä energinen, plastinen vai korjaava ruoka-aineryhmä.

Elintarvikkeet, joilla on energisiä toimintoja

Energia on polttoaine, jota keho tarvitsee toimiakseen. Kaikki aineenvaihduntaan liittyvät prosessit vaativat energiaa toimiakseen oikein. Itse asiassa päivittäin tekemämme toimet, kuten kävely, liikkuminen ja hengittäminen, ovat joitakin hyviä esimerkkejä.

On selvää, että paras tapa tarjota elimistölle energiaa on syödä ruokaa. Elintarvikkeet, joilla on erityisesti tämä tehtävä, ovat hiilihydraatit, kuten palkokasvit, viljat, perunat, pasta ja makeiset. Hiilihydraattien nauttimisen jälkeen elimistö pilkkoo ja imee ne glukoosina, joka on samalla kehomme toimintojen tärkein polttoaine.

Rasvoilla on myös tällainen vaikutus, koska ne tarjoavat kaksinkertaisen määrän kaloreita hiilihydraatteihin verrattuna. Tällä tapaa esimerkiksi öljyt, kuivatut hedelmät, munankeltuainen sekä siemenet ovat myös energisiä toimintoja omaavia elintarvikkeita. Rasvat vapauttavat rasvahappoja silloin, kun ne jauhetaan tai muutetaan öljyjen muotoon.

Elintarvikkeet, joilla on plastisia toimintoja

Plastinen tehtävä viittaa ruoan kykyyn muodostaa solurakenteita ja kudoksia. Ruoat, joilla on tämä voima, sisältävät runsaasti proteiineja; näistä hyviä esimerkkejä ovat liha, maitotuotteet ja munanvalkuaiset.

Tämä ravintoaine sisältää runsaasti aminohappoja, joista osaa kutsutaan välttämättömiksi, koska keho ei voi valmistaa niitä itse, ja tästä syystä meidän on saatava niitä ruokavalion kautta. Sen lisäksi, että aminohapot ovat välttämättömiä tekijöitä rakenteellisessa synteesissä, ne omaavat myös muita elimistön toiminnan kannalta tärkeitä toimintoja.

Eläinperäiset elintarvikkeet erottuvat joukosta nimenomaan proteiinipitoisuudellaan, mutta tämä ei tarkoita sitä, ettemme voisi saada proteiineja myös kasvisten kautta. Itse asiassa on todisteita siitä, että monet viljat, palkokasvit ja pähkinät sisältävät näitä ravintoaineita merkittävissä määrissä.

Vegaani- tai kasvisruokavaliota noudattavat voivat kattaa päivittäiset suosituksensa alaan erikoistuneen ammattilaisen neuvojen alaisena. Kudosten muodostuminen on elintärkeä prosessi, jota ei pidä unohtaa, sillä elimistömme vaatii meiltä aina riittävän määrän proteiineja – myös silloin, kun noudatamme rajoitettua ruokavaliota, jossa ei ole eläinperäistä alkuperää olevia tuotteita.

Elintarvikkeet, joilla on sääteleviä tai suojaavia toimintoja

Myös kasviperäisistä tuotteista löytyy useita elintarvikkeita, jotka sisältävät runsaasti proteiineja
Kasvisruoka voi täyttää päivittäiset ravintotarpeet, jos ruokavalio suunnitellaan ja toteutetaan huolellisesti.

Näiden elintarvikkeiden toiminnot määräytyvät vitamiinien, mineraalien, tulehdusta estävien aineiden sekä fytokemiallisten yhdisteiden (kasvien tuottamat vaikuttavat aineosat) vaikutuksesta. Tällaisia toimintoja omaavia elintarvikkeita ovat erityisesti hedelmät ja vihannekset.

Voimme kuitenkin löytää tällaisen tehtävän omaavia elintarvikkeita myös muista ryhmistä, kuten lihasta ja palkokasveista (rauta) sekä maitotuotteet (A- ja D-vitamiinit). Näiden elintarvikkeiden suhteessa päivittäiset tarpeet ovat kuitenkin nettovertailussa pienemmät muihin ravintoaineisiin verrattuna, mutta eivät silti ole yhtään vähemmän tärkeitä elimistön asianmukaisten toimintojen kannalta.

Edellä mainituilla aineilla on todellakin tärkeä rooli kehossa, koska ne ottavat osaa useisiin eri aineenvaihduntaan liittyviin toimintoihin. Jotkut näistä ravinteista ehkäisevät solujen hapettumista ja korjaavat ihoa (kuten C- ja E-vitamiini), toiset puolestaan integroivat kudoksia (kuten kalsium luissa ja hampaissa) ja jopa edistävät soluissa tapahtuvia reaktioita (kuten sinkki ja magnesium).

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Ravitseva kasvisruokavalio: varmista kaikkien ravinteiden saanti

Ruokapyramidin eri osat niiden toimintojen mukaan: yhteenveto

Elintarvikkeiden syönti useasta eri ruokapyramidin osasta auttaa varmistamaan riittävän ravintoaineiden saatavuuden. Jos noudatamme monipuolista ja tasapainoista ruokavaliota, josta löytyy riittävästi proteiineja, hiilihydraatteja, rasvoja, vitamiineja sekä kivennäisaineista, voimme pitää parempaa huolta terveydestämme.

Terveellisten elintapojen lisäksi on suositeltavaa välttää elimistölle myrkyllisiä aineita, kuten alkoholia ja savukkeita. Liikunta taas tukee niitä prosesseja, joita ruokavalion tarjoamien ravintoaineiden on määriteltävä elimistössämme.

  • Andújar, R. C., & Fincias, L. A. (2009). Nutrición y salud. SEMERGEN-Medicina de familia35(9), 443-449.
  • Guía alimentaria para la población Argentina. 2017. Ministerio de Salud.
  • Rosas, Carlos, and Olimpia Carrillo. “Principales rutas metabólicas, utilización de la energía.” Estado actual y perspectivas de la nutrición de los camarones peneidos cultivados en Iberoamérica. México, DF (2006): 61-88.
  • Jiménez, Paula, Lilia Masson, and Vilma Quitral. “Composición química de semillas de chía, linaza y rosa mosqueta y su aporte en ácidos grasos omega-3.” Revista chilena de nutrición 40.2 (2013): 155-160.
  • González-Torres, Laura, et al. “Las proteínas en la nutrición.” Revista salud pública y nutrición 8.2 (2007): 1-7.
  • Farran, A., M. Illan, and L. Padró. “Dieta vegetariana y otras dietas alternativas.” Pediatría Integral. 5th ed. Sociedad Española de Pediatría Extrahospitalaria y Atención Primaria (SEPEAP) (2015): 313-23.
  • Akabas, Sharon R., and Karen R. Dolins. “Micronutrient requirements of physically active women: what can we learn from iron?.” The American journal of clinical nutrition 81.5 (2005): 1246S-1251S.
  • Barrera, Eliud S. Aguilar, et al. “Suplementación con magnesio y control metabólico en diabetes. Revisión sistemática de revisiones sistemáticas y metaanálisis.” Revista española de nutrición humana y dietética 23.1 (2019): 144-146.