Millaisia sairauksia vitamiinipuutokset voivat aiheuttaa?

27 syyskuu, 2020
Vitamiinit ovat välttämättömiä koko kehon normaalin toiminnan kannalta. Näin ollen silloin, kun niiden määrä elimistössä ei ole riittävä, erilaisia häiriötiloja voi esiintyä. Millaisia sairauksia vitamiinien puutokset voivat sitten aiheuttaa? Lue alta lisää!

Riittämätön ravinnon ja ravinteiden saanti voi johtaa erilaisiin vitamiinien puutostiloihin ja tätä kautta erilaisiin sairauksiin. Vitamiinit ovat välttämättömiä hivenaineita, joita on läsnä monenlaisissa elintarvikkeissa, vaikkakin pieniä määriä. Vitamiinipuutokset ilmenevät, kun tiettyjä vitamiineja ei saada ruoasta tarpeeksi.

Vielä muutama vuosi sitten puhuttiin niistä seurauksista, joita tiettyjen ruokien puuttuminen ruokavaliosta aiheutti; myöhemmin kuitenkin havaittiin, että todellisuudessa terveen elämän ylläpitämiseksi tarvitaan näissä ruoissa piileviä aineita. Entä jos vitamiineja ei sitten saada tarpeeksi? Tässä artikkelissa haluamme keskittyä kertomaan siitä, millaisia sairauksia vitamiinipuutokset voivat aiheuttaa.

Vitamiinipuutoksista johtuvat sairaudet

Vitamiineja on kolmetoista. Ne vastaavat orgaanisten yhdisteiden ryhmää, jotka toimivat yhdessä entsyymien kanssa ja ovat tärkeä osa elimistön omia aineenvaihduntaan liittyviä prosesseja. Ne ovat elintärkeitä aineosia ruokavaliossa.

Jos elimistössä tapahtuu keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä vitamiinien puutoksia, joidenkin sairauksien kehittymisen todennäköisyys kasvaa. Tarkastellaanpa, millaisia sairauksia vitamiinipuutokset voivat aiheuttaa:

Näköhäiriöt ja A-vitamiini

A-vitamiinin puute liittyy näköhäiriöihin. Erityisesti se aiheuttaa kuivia silmiä tai kseroftalmiaa, joka voi ajan myötä edetä yösokeudeksi.

Tästä syystä näiden komplikaatioiden välttämiseksi meidän on varmistettava, että ruokavaliostamme löytyy riittävästi niitä elintarvikkeita, jotka sisältävät A-vitamiinin esiasteita, kuten karotenoideja. Niitä voidaan yleensä saada muun muassa seuraavista elintarvikkeista:

  • Kananmuna
  • Maito
  • Kala, kuten lohi
  • Maksa
  • Tummanvihreät lehtivihannekset
  • Mango
  • Papaija
  • Tomaatti
  • Porkkana
  • Kurpitsa
  • Maissi

Tämän ravintoaineen päivittäinen suositus riippuu iästä ja sukupuolesta. Yhdysvaltain National Institute of Health -organisaation mukaan aikuisten arvot ovat 900 mikrogrammaa miehillä ja 700 mikrogrammaa naisilla päivittäin.

A-vitamiinin päivittäinen suositus riippuu iästä ja sukupuolesta
A-vitamiinin puutteeseen liittyy lisääntynyt näkösairauksien riski.

Anemia ja B12-vitamiinin puutos

On olemassa yksi anemian tyyppi, jota kutsutaan myös pernisiöösiksi anemiaksi, joka johtuu B12-vitamiinin tai kobalamiinin puutteesta elimistössä. Tämä aine sisältää kobolttia, mineraalia, joka on välttämätön veren punasolujen tuottamiseksi.

Koska bakteerit syntetisoivat B12-vitamiinin sisältämiä vaikutuksia elimistössä, tämän vitamiinin määrä ihmisillä määräytyy eläinperäisten elintarvikkeiden kulutuksen avulla. Tästä syystä kaikki vegaanista tai kasvisruokavaliota noudattavat voivat kärsiä tästä ongelmasta.

Yhdysvaltain National Institutes of Health (NIH) -instituutin mukaan päivittäinen suositus kobalamiin saannille on sekä miehillä että naisilla 2,4 mikrogrammaa päivässä. Tämä osuus voidaan kattaa erilaisilla ravintolisillä ja erityisesti niillä ihmisillä, jotka noudattavat kasviperäisiin tuotteisiin perustuvaa ruokavaliota.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: 7 parasta proteiinin lähdettä vegaanille

Ihovauriot ja C-vitamiinin puutos

C-vitamiinin puute voi alkuvaiheessa johtaa ikenien verenvuotoon ja hitaaseen haavojen paranemiseen. Monia vuosia sitten tiede havaitsikin, että pitkällä aikavälillä tämän vitamiinin puutostila voi aiheuttaa patologian, jota kutsutaan keripukiksi.

Mainittujen oireiden lisäksi tämä sairaus aiheuttaa väsymystä, nivelkipua ja ihovaurioita. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan sen esiintyvyys on harvinaista, koska tämän ravintoaineen merkitys ihmisen hyvinvoinnin kannalta tiedetään laajasti.

Joitakin C-vitamiinia sisältäviä elintarvikkeita ovat muun muassa sitrushedelmät, kiivi ja paprika. On kuitenkin otettava huomioon, että osa näistä elintarvikkeista menettää vitamiinipitoisuutensa ruoanlaitossa tai altistuessaan suurille lämpötiloille. Turvallinen vaihtoehto ruokavalion täydentämiseen onkin hedelmien ja kasvisten syönti raakana tai C-vitamiinin nauttiminen ravintolisien muodossa.

Joitakin C-vitamiinia sisältäviä elintarvikkeita ovat muun muassa sitrushedelmät, kiivi ja paprika
C-vitamiinin puute elimistössä liittyy hitaampien haavojen paranemiseen. Tätä ravintoainetta on läsnä monissa eri ruoissa, kuten sitrushedelmissä.

Neurologiset viat ja foolihappo

Useat tutkimukset ovat ehdottaneet, että riittävä foolihapon (B9-vitamiini) saanti raskaana olevilla naisilla ehkäisee sikiön neurologisia vikoja. Lisäksi foolihappoa sisältävillä ravintolisillä näyttäisi olevan myös muita hyödyllisiä vaikutuksia, kuten synnynnäisen sydänsairauden ja suun halkeamien ehkäisy.

Tärkeimpiä foolihapon lähteitä ovat tummanvihreät lehtivihannekset, maksa ja munuaiset. Maailman terveysjärjestön mukaan naiset, jotka yrittävät tulla raskaaksi ja jotka ovat raskaana, tulisi nauttia 400 mikrogrammaa foolihappoa päivässä aina 12 raskausviikkoon asti.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Mitä kivennäisaineet ovat ja miksi ne ovat tärkeitä?

D-vitamiinin puutteesta johtuva luuston haurastuminen

Yksi D-vitamiinin tärkeimmistä tehtävistä elimistössä on ylläpitää luuston terveyttä asianmukaisen kalsiumin imeytymisen kautta. Kun tätä vitamiinia ei saa tarpeeksi, ihmisellä voi ilmetä erilaisia luustoon liittyviä sairauksia, kuten riisitautia ja osteomalasia.

Ihmisillä tätä vitamiinia muodostuu erityisesti silloin, kun iho altistuu auringon ultraviolettisäteilylle. Vastaavasti sitä voidaan saada joistakin eläinperäisistä elintarvikkeista, kuten munista, maidosta ja lihasta, vaikkakin vain 10 prosenttia siitä määrästä, mitä elimistö tarvitsee.

Suomessa erityisesti talvella D-vitamiinilisää suositellaan. Ruokaviraston mukaan ulkona kesäkuukausina liikkuvat ihmiset tarvitsevat talven aikana D-vitamiinia noin 10 mikrogrammaa päivässä. Yli 75-vuotiaiden vanhusten ja hyvin vähän ulkona kesäkuukausina oleskelevien nuorempien aikuisten olisi puolestaan hyvä saada talvella D-vitamiinia kaksinkertainen määrä eli 20 mikrogrammaa päivässä. Alle 1-vuotiaiden lasten tulisi saada 10 mikrogrammaa D-vitamiinivalmistetta päivässä ympäri vuoden. 2-17 -vuotiaiden lasten ja nuorten D-vitamiinivalmisteen saanti tulisi olla 7,5 mikrogrammaa päivässä ympäri vuoden.

Vitamiinipuutokset ja niistä johtuvat sairaudet: pidä mielessä

Kun ruokavalio on tasapainoinen, vitamiinipuutokset eivät ole todennäköisiä. Joissakin tilanteissa tiettyjen vitamiinien saantisuosituksia tulee kuitenkin lisätä; kuten raskaana olevat naiset sekä jotkut patologiat, jotka voivat vaikeuttaa tiettyjen vitamiinien imeytymistä elimistöön.

Jos näin on, on tärkeää panostaa monipuolisempaan ruokavalioon, sillä vitamiinipuutokset voivat johtaa moniin terveysongelmiin. Tätä varten on suositeltavaa kääntyä myös lääkärin tai ravitsemusalan ammattilaisen puoleen, jotta tämä voi arvioida mahdollisten ravintolisien käytön kannattavuuden sekä oikean annostelun potilaan kunnosta, iästä ja tilasta riippuen.

  • UNICEF. La carencia de vitaminas y minerales afecta al desarrollo de un tercio de la población mundial [Internet].[Consultado 2013 Junio 30].
    WHO. Administración periconceptiva de suplementos de ácido fólico, con o sin preparados multivitamínicos, para prevenir los defectos del tubo neural.
    FAO. Carencia de vitamina C y escorbuto.
  • Villagrán, M., Muñoz, M., Díaz, F., Troncoso, C., Celis-Morales, C., & Mardones, L. (2019). Una mirada actual de la vitamina C en salud y enfermedad. Revista chilena de nutrición46(6), 800-808.
  • Datos sobre la vitamina A. National Institute of Health.
  • Greenberg, J. A., Bell, S. J., Guan, Y., & Yu, Y. H. (2011). Folic acid supplementation and pregnancy: more than just neural tube defect prevention. Reviews in Obstetrics and Gynecology4(2), 52.
  • Datos sobre la vitamina B12. National Institute of Health.
  • Lips P, van Schoor NM. The effect of vitamin D on bone and osteoporosis. Best Pract Res Clin Endocrinol Metab. 2011;25(4):585-591. doi:10.1016/j.beem.2011.05.002