Mitkä ovat glukoosin tehtävät elimistössä?

Glukoosi mahdollistaa sen, että elimistömme solut voivat suorittaa kaikki tehtävänsä, kuten lisääntyä. Mutta liiallinen glukoosi voi vereen kertyessään johtaa kroonisiin sairauksiin, kuten diabetekseen.

Kaikki ovat kuulleet puhuttavan glukoosista, ainakin diabeteksen yhteydessä. Mutta vain harva tietää, mitkä ovat glukoosin tehtävät ihmiselimistössä ja mikä se tarkalleen ottaen on.

Glukoosi on elimistön solujen pääasiallinen energianlähde, eli se on elämän kannalta oleellinen molekyyli. Se on siis ravintoaine, josta solut saavat energiansa suorittaakseen kaikki tehtävänsä.

Se on eräänlainen sokeri, jota on luontaisesti hedelmissä ja vihanneksissa, ja sitä esiintyy myös osana isompia molekyylejä eli polysakkarideja. Tunnetuimmat polysakkaridit ovat tärkkelys ja glykogeeni, joita on esimerkiksi riisissä, lihassa ja niin edelleen.

Glukoosi osallistuu käytännössä katsoen kaikkiin prosesseihin, jotka ovat osa aineenvaihduntaamme. Tässä artikkelissa kerromme, mitä tehtäviä glukoosilla on ja mitä ongelmia siihen voi liittyä.

Mitkä ovat glukoosin tehtävät elimistössä?

Kuten jo mainitsimme, glukoosi on ruoasta saatava ravintoaine. Ruoansulatusprosessi muuttaa ruokaa glukoosiksi, jota kaikki elimistömme solut käyttävät.

Syötyämme ruoan ravintoaineet kulkeutuvat verenkiertoon ja sieltä maksaan, olivatpa ne rasvahappoja, proteiineja tai hiilihydraatteja. Maksa suorittaa joukon monimutkaisia prosesseja, jotka muuttavat nämä ravintoaineet glukoosiksi.

Glukoosi kulkeutuu vereen ja sieltä kaikkiin kehonosiin. Jokainen solu käyttää tätä molekyylia energianaan. Tämän ne tekevät erilaisten reaktioiden kautta, jotka ovat aineenvaihduntamme perusta.

Näin glukoosi siis osallistuu solujen lisääntymiseen, kudosten korjautumiseen, lihasten liikkeeseen, hermojen toimintaan jne.

Mitä terveysongelmia glukoosista voi tulla?

Kuten jo mainitsimme, ihminen ei voi elää ilman glukoosia. Glukoosiin liittyy kuitenkin monia sairauksia, joista merkittävin ja tunnetuin on diabetes. Tässä sairaudessa elimistö ei pysty tuottamaan insuliinia tai on kehittänyt resistenssin sille.

Insuliini on se aine, joka mahdollistaa glukoosin kulkeutumisen solujen sisälle, siis eräänlainen “avain” glukoosille soluun pääsemiseksi. Kun elimistö ei kykene tuottamaan tai käyttämään insuliinia, iso osa glukoosista jää verenkiertoon. Tämän seurauksena solut eivät saa riittävästi tätä molekyyliä. Tämä voi myös aiheuttaa haittaa monille kehon kudoksille – yleensä eniten verisuonille, sydämelle ja munuaisille.

Valitettavasti diabetes on monitekijäinen sairaus, joka on nopeasti yleistymässä. Tämä johtuu tekijöistä kuten passiivinen elämäntapa ja kehno ruokavalio.

Tämän sairauden eri riskien välttämiseksi veren glukoositaso eli verensokeri on pidettävä tiukasti kontrollissa. On myös kiinnitettävä huomiota elämäntapoihin ja yritettävä muuttaa niitä terveellisemmiksi tarvittaessa.

Kuinka glukoosi mitataan verestä?

Nykyään veren glukoosipitoisuutta voi pitää silmällä monin eri tavoin. Sen pitäisi olla normaalisti alle 100 mg/dl paaston aikana. Kun lukemat ylittävät nämä arvot, glukoosin kulkeutumisessa soluihin saattaa olla ongelma.

Verensokerimittarit ovat glukoosia mittaavia laitteita. Ne tekevät sen pisarasta verta, joka saadaan pistämällä sormenpäätä, ja näyttävät tuloksen heti. Glukoosiarvon voi selvittää myös verikokeesta tai mittaamalla virtsasta munuaisten poistaman glukoosin määrän.

Yhteenveto

Glukoosi on elintärkeä molekyyli. Sekä hyvin korkea että matala glukoosiarvo voivat vaarantaa terveyden. Tästä syystä on tärkeää mitata glukoosiarvo aina silloin tällöin ja tehdä se säännöllisesti, jos sinulla on diabetes tai riski sairastua siihen.