Opi tunnistamaan Alzheimerin varhaiset merkit
Alzheimerin tauti on etenevä aivosairaus, joka rappeuttaa aivoja ja vaikuttaa muistin toimintaan, ajatteluun ja käytökseen. Alzheimer on yleisin dementiamuoto ja sen oireisiin kuuluu muistin vähittäinen menetys ja henkisten kykyjen heikkeneminen. Alzheimer vaikuttaa potilaan elämänlaatuun raskaasti.
Yleistä tietoa Alzheimerin taudista
Alzheimerin tauti kattaa jopa 60-80 % kaikista dementiasairauksista ympäri maailmaa ja 5.4 miljoonaa ihmistä sairastaa Alzheimeria pelkästään Yhdysvalloissa. Vuoteen 2030 mennessä arvioidaan, että Alzheimeria sairastavien määrä kasvaa 16 miljoonaan.
Alzheimerin taudin perimmäistä syytä ei tiedetä. Aivoissa tapahtuu tiettyjä mikroskooppisia muutoksia, jotka vaurioittavat hermoratoja ja aivosoluja heikentäen muistia ja tiedonkäsittelyä.
Vaikka Alzheimerin taudin varsinaista syytä ei tiedetä, tunnetaan erilaisia riskitekijöitä, jotka lisäävät todennäköisyyttä sairastua. Naisilla sairaus näyttäisi olevan jonkin verran yleisempää kuin miehillä, samoin niillä, joiden suvussa on muita tätä sairautta sairastavia.
Monet elämäntapoihin liittyvät tekijät lisäävät vaaraa sairastua Alzheimerin tautiin.
Riskiä sairastumiseen lisää koulutuksen puute, mutta toisaalta aktiivisuus ja aivojen käyttö näyttäisivät vähentävän sairastumisen vaaraa. Vakavia masennusjaksoja elämänsä aikana sairastaneilla ja vakavista pään vammoista kärsineillä on myös lisääntynyt todennäköisyys sairastua vanhemmiten Alzheimerin tautiin.
Yleensä Alzheimeria esiintyy yli 65-vuotiailla, ja sitä nuoremmilla tauti on harvinainen, muttei mahdoton. Yli 85-vuotiailla sitä esiintyy jo 15–20 prosentilla. Alzheimerin taudin varhainen diagnosointi hidastaa taudin kehitystä, mutta parannuskeinoa siihen ei vielä ole. On tärkeää oppia tunnistmaan Alzheimerin varhaiset oireet, jotta voidaan ryhtyä suunnittelemaan potilaalle sopivaa hoitoa.
Alzheimerin tauti vaikuttaa muistiin
Yksi ensimmäisistä merkeistä Alzheimerin taudista, etenkin varhaisessa vaiheessa, on uuden tiedon unohtelu, kuten tärkeät päivämäärät ja tapahtumat. Potilas saattaa unohtaa lääkäritapaamisen, työtapaamisen tai unohtaa lasten syntymäpäivät.
Usein Alzheimerista varhaisvaiheista kärsivät joutuvat tukeutumaan enenevässä määrin muistiinpanoihin tai puhelimen muistutuksiin, kun oma muisti ei enää toimi kuten ennen.
Ongelmanratkaisukyky heikkenee ja asioiden suunnittelu muuttuu vaikeaksi
Jotkut potilaat menettävät kykynsä suunnitella asioita tai seurata suunnitelmia, joiden käsittelyyn liittyy numeroita. Potilaiden voi olla vaikea seurata reseptejä ja valmistaa ruokaa tai maksaa laskut joka kuukausi.
Tuttujen toimien suorittamisen vaikeudet
Usein Alzheimerista kärsivät kohtaavat ongelmia yrittäessään suorittaa päivittäisiä askareita kotona ja töissä, jotka ennen hoituivat kuin itsestään. Potilas saattaa eksyä matkalla tuttuun paikkaan, raha-asioiden hoito hankaloituu ja tuttujen lautapelien säännöt katoavat mielestä.
Sekavuus ajan ja paikan muistamisessa
Kun Alzheimerin tauti etenee, potilas alkaa unohdella päivämääriä, vuodenaikoja ja ajan kulumiseen liittyviä seikkoja. Potilas saattaa muistella tapahtumia, jotka sattuivat vuosikymmeniä sitten ja luulla niiden liittyvän nykyhetkeen.
Sekavan potilaan tarkkailu on tärkeää, sillä potilas voi unohtaa kuka hän on ja miten hän päätyi sinne missä on.
Kiinnostuksen puute harrastuksia kohtaan
Alzheimerin tauti tuo mukanaan myös tunneperäisiä muutoksia, ja potilas voi menettää mielenkiintonsa niitä asioita ja harrastuksia kohtaan, joista hän ennen sairastumistaan nautti. Sosiaalinen eristäytyminen ja yhtäkkinen mielenkiinnon menetys ovat merkkejä siitä, että jokin on pielessä.
Kielen ongelmat
Alzheimerin tauti voi vaikeuttaa potilaan osallistumista keskusteluihin ja niiden seuraamista. Tämä johtuu sanojen unohtelusta, sanojen merkityksen unohtamisesta ja vaikeuksista ymmärtää puhetta ja kirjoitusta.
On yleistä, että potilas ei löydä oikeaa sanaa kuvaamaan tuttuja asioita ja korvaa puuttuvan sanan muilla kuvauksilla. Potilas saattaa kuvailla esimerkiksi kynää kirjoitustikuksi.
Tavaroiden paikkojen unohtaminen
Tavaroiden oikeiden paikkojen unohtaminen on varhainen merkki Alzheimerin taudista. Potilas saattaa laittaa silitysraudan jääkaappiin tai unohtaa, minne on laittanut jonkin tutun esineen, joka yleensä säilytetään tietyssä paikassa.
Päätöksien tekeminen vaikeutuu
Alzheimerin tauti voi heikentää tai poistaa potilaan kyvyn tehdä henkilökohtaisia päätöksiä esimerkiksi raha-asioiden suhteen. Potilas ei osaa hallinnoida raha-asioitaan ja saattaa antaa sekavuuksissaan suuria määriä rahaa myyjille tai tilata puhelinmyyjiltä kaikenlaista.
Aloitekyvyn katoaminen
Tuttuihin asioihin osallistuminen saattaa menettää kiinnostuksensa, ja se on usein merkki siitä, että jotakin on meneillään. Alzheimer johtaa usein aloitekyvyn heikkenemiseen, ja tämä näkyy harrastuksien, projektien, liikunnan ja sosiaalisten aktiviteettien katoamisena potilaan elämästä.
Lisäksi Alzheimer voi johtaa siihen, että potilasta ei kiinnosta osallistua mihinkään sellaiseen, missä joutuu kohtaamaan muita ihmisiä.
Muutokset mielialassa tai persoonallisuudessa
Muuttunut persoonallisuus tai mielialan heittelyt ovat selkeitä Alzheimerin taudin oireita, ja niitä ilmenee läpi taudin kulun.
Usein potilas on hämmentynyt, sekava, epäluuloinen, masentunut, pelokas tai ahdistunut. Lisäksi potilas voi ärsyyntyä helposti ja suuttua läheisilleen herkästi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Jaramillo J. Demencias: los problemas de lenguaje como hallazgos tempranos. Acta Neurológica Colombiana 2010; 26 (3): 101-111. Available at: http://acnweb.org/acta/acta_2010_26_Supl3_1_101-111.pdf. Accessed 12/27. 2018.
- MedlinePlus. Enfermedad de Alzheimer. 2018. Available at: https://medlineplus.gov/spanish/alzheimersdisease.html. Accessed 12/27, 2018.
- Peña-Casanova J. Las alteraciones psicológicas y del comportamiento en la enfermedad de Alzheimer. Definición, descripción, guías de intervención y consejos. Fundación la Caixa. Barcelona 1999. Available at: http://fiapam.org/wp-content/uploads/2012/10/Alteraciones.pdf. Accessed 12/27, 2018.
- Simón-Lorda P. La capacidad de los pacientes para tomar decisiones: una tarea todavía pendiente. Revista de la Asociación Española de Neuropsiquiatría 2008; 28 (2): 327-350. Available at: http://scielo.isciii.es/scielo.php?pid=S0211-57352008000200006&script=sci_arttext&tlng=en. Accessed 12/27, 2018.