Nitriittien esiintyminen virtsassa

4 kesäkuun, 2020
Nitriittien esiintyminen virtsassa viittaa virtsatietulehdukseen. Lähetettä ei aina pyydetä rutiininomaisesti, mutta lääkäri voi käyttää sitä vahvistamaan diagnoosia epävarmoissa tilanteissa. Tutustumme tässä artikkelissa hieman tarkemmin siihen, miten testi suoritetaan ja miten sen antamia tuloksia analysoidaan.

Virtsassa esiintyvät nitriitit ovat aineita, joilla on diagnostinen merkitys, sillä ne auttavat suuntaamaan lääkärin epäilyksiä mahdollisesta virtsatietulehduksesta. Nitriittien esiintyminen virtsassa on lähes poikkeuksetta epänormaali tilanne.

Virtsa on neste, jota munuaiset tuottavat eliminoimaan elimistölle tarpeetonta jätettä. Tämän ulospäin elimistöstä suuntautuvan prosessin avulla munuaisten on mahdollista ylläpitää veren suodatusta elimistön omana puolustusmekanismina.

Näihin virtsan kautta karkotettaviin aineisiin kuuluvat myös nitraatit. Vaikka niiden nimitys voidaan usein sekoittaa nitriitteihin, kyseessä on todellisuudessa kaksi eri asiaa. Kemiallisesta näkökulmasta katsottuna niiden välillä on eroja, jotka määrittävät sen, miksi toisten löytäminen virtsasta on normaalia ja toisten taas ei.

Virtsassa olevat nitraatit muuttuvat nitriiteiksi silloin, kun virtsassa esiintyy tiettyjä bakteereja. Juuri tästä samaisesta syystä nitriitit liittyvät virtsatietulehduksiin, koska sellaisenaan niiden olemassaolo vaatii bakteerien läsnäoloa.

Nitriittejä ei kuitenkaan ole olemassa vain siitä syystä, että virtsassa esiintyisi bakteereja. Aineita, kuten kaliumnitriittiä tai natriumnitriittiä, käytetään elintarviketeollisuudessa esimerkiksi lihan punaisen värin parantamiseksi keinotekoisesti.

Toisaalta taas joidenkin vihannesten yhdisteistä löytyy myös normaalisti nitraatteja. Erityisesti ne vihannekset, joissa on vihreät lehdet, kuten punajuuri ja retiisi, sisältävät runsaasti nitraatteja. Maailman terveysjärjestö on asettanut nitraattien päivittäisen kulutuksen rajaksi enintään 3,7 milligrammaa ihmisen painokiloa kohti.

Tietyt bakteerit voivat hyödyntää näitä nitraatteja ja muuttaa ne nitriiteiksi. Näin käy toisinaan niissä tapauksissa, joissa elimistö pyrkii eliminoimaan virtsan kautta niitä nitraatteja, joita se ei voi käyttää. Kaikilla bakteereilla ei kuitenkaan ole tätä kykyä, vaikka ne bakteerit, jotka useimmissa tapauksissa aiheuttavat virtsatietulehduksia, ovat seuraavia:

  • Eschericha coli eli kolibakteeri
  • Enterobacteriaceae eli enterobakteeri
  • Proteus mirabilis
  • Enterococcus eli enterokokit

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Verivirtsaisuus: mitkä ovat sen oireet ja syyt?

Milloin virtsanitriittejä mittaava testi tulisi suorittaa?

Virtsatietulehduksessa voi esiintyä useita sille ominaisia oireita, jotka saavat aikaan epäilyksen mahdollisesta tulehduksen läsänolosta. Lääkärit suuntaavatkin diagnoosinsa normaalisti kystiittiin eli virtsarakon ja virtsaputken tulehdukseen silloin, kun potilaalla esiintyy tiettyjä klassisisia tulehduksen merkkejä. Näiden oireiden joukosta voimme mainita seuraavat:

Edellä mainittujen oireiden pohjalta lääkäri voi antaa lähetteen virtsatestiin, joka mittaa virtsassa mahdollisesti esiintyviä nitriittejä. Sinällään tätä testiä ei kuitenkaan suoriteta erikseen, vaan se on aina osa potilaan kokonaisvaltaista biokemiallista virtsakoetta.

On yleistä, että testi jolla mitataan nitriittien esiintyminen virtsassa yhdistetään leukosyyttiesteraasi -nimiseen testiin. Positiivinen tulos molemmissa testeissä viittaa voimakkaasti virtsateissä esiintyvään tulehdukseen.

Leukosyyttiesteraasi on entsyymi, jota tuottavat neutrofiilit, basofiilit, eosinofiilit ja monosyytit. Kaikki nämä edellä mainitut solut ovat valkosoluja. Positiivinen tulos osoittaakin epäsuorasti, että virtsassa esiintyy valkosoluja olemassaolevan tulehduksen takia.

Virtsatietulehdukseen viittaavien oireiden pohjalta lääkäri voi antaa lähetteen virtsatestiin, joka mittaa virtsassa mahdollisesti esiintyviä nitriittejä

Nitriittien esiintyminen virtsassa viittaa virtsatietulehdukseen.

Kuinka virtsassa esiintyviä nitriittejä mittaava testi suoritetaan?

Kun lääkäri on antanut potilaalle lähetteen virtsanäytteeseen, mukaan lukien nitriitit, näytteenotto voi alkaa. Tämä kohta on erittäin tärkeä suorittaa oikein, jotta laboratorio kykenee antamaan näytteestä luotettavia tuloksia.

Näyte otetaan aina potilaan ensimmäisestä virtsasuihkusta suoraan näyteastiaan. Näyte voidaan ottaa joko laboratorion tai terveyskeskuksen WC-tiloissa tai potilaan kotona. Jos saadaan näyte, joka on otettu niin että potilas on ollut useamman tunnin ajan virtsaamatta, testin tulokset ovat aina luotettavampia. Tästä syystä virtsanäyte voidaan tehdä aamulla esimerkiksi heti heräämisen jälkeen.

Laboratoriotyöntekijä lisää seuraavassa vaiheessa virtsaan testiliuskoja, joiden antamia tuloksia hän myöhemmin analysoi. Testiliuskat sisältävät aineita, jotka muuttavat väriä havaitessaan virtsasta mitattavan kohdeaineen läsnäolon.

Yleensä nämä testiliuskat eivät kuitenkaan mittaa vain yhtä kohdeainetta, vaan ne sisältävät useita eri ​​reaktiivisia aineita prosessin tehostamiseksi. Tästä syystä esimerkiksi yhdellä ja ainoalla testiliuskalla laboratorio voi havaita niin nitriittien, glukoosin, esteraasin kuin proteiinienkin läsnäolon virtsassa.

Vaikka virtsassa esiintyviä nitriittejä mittaavat reaktiiviset testiliuskat vaihtelevat tuotemerkistä toiseen, yleensä ne muuttavat väriään vaaleanpunaisiksi silloin, kun kyseisiä aineita havaitaan virtsassa. Joka tapauksessa jokainen valmistaja määrittelee erikseen pakkauksen mukana tulevissa ohjeissa testiliuskojen värit ja niiden tulkinnan.

Testiliuskat sisältävät aineita, jotka muuttavat väriä havaitessaan virtsasta mitattavan kohdeaineen läsnäolon

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Millaisia muutoksia virtsassa voi esiintyä?

Kuinka testin tuloksia analysoidaan?

Mitä sitten tapahtuu, jos testiliuskan tulos on positiivinen? Oletetaan, että potilas on kääntynyt lääkärin puoleen, koska hän kärsii sekä polttelusta virtsatessa että kuumeesta. Lääkäri puolestaan antaa potilaalle lähetteen yleiseen virtsanäytteeseen ja laboratorio antaa näytteestä tuloksen, joka ilmaisee nitriittien läsnäolon virtsassa. Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Positiivinen tulos viittaa normaalisti virtsatietulehdukseen. Jos lisäämme vielä tähän positiivisen leukosyyttiesteraasin, diagnoosi on käytännössä valmis. Lääkäri voi määrätä potilaalle antibioottihoidon odottamatta täydellisen virtsan bakteeriviljelyn tuloksia. Joka tapauksessa bakteeriviljelyn tulosta usein odotetaan, sillä jo määrätyn antibiootin muuttaminen on mahdollista, kun bakteeriviljelystä saadaan tarkka tulos, joka ilmoittaa mikä bakteeri tulehduksessa on kyseessä.

Onkin tärkeää huomata, että positiiviset nitriitit eivät sulje pois kokonaisvaltaisen virtsan bakteeriviljelyn suorittamista. Bakteeriviljely on edelleen hyödyllinen testi, joka vahvistaa virtsatietulehduksen tarkemman diagnoosin ja tätä kautta myös lääkäri kykenee määrämään potilaalle juuri kyseiseen bakteeriin sopivan antibioottihoidon.

  • del Carmen Laso, María. ”Interpretación del análisis de orina.” Arch. argent. pediatr 100.2 (2002): 179.
  • Graff, Laurine. Análisis de orina. Ed. Médica Panamericana, 1983.
  • Fernández, Terreros, and Tirone Andrés. ”Evaluación de la importancia del análisis físico químico de orina y factores externos que podrían alterarla.” (2016).