Laajakirjoiset antibiootit: toiminta ja käyttö

Laajakirjoiset antibiootit ovat loistava apu useiden bakteeritautien hoidossa. Niihin liittyy kuitenkin yksi iso haittapuoli: ne aiheuttavat resistenssiä.
Laajakirjoiset antibiootit: toiminta ja käyttö

Viimeisin päivitys: 27 marraskuuta, 2019

Laajakirjoiset antibiootit tuhoavat tehokkaasti monia eri bakteereja. Lue tästä artikkelista mitä ne ovat, kuinka ne toimivat ja mitä seurauksia niiden liiallisella käytöllä voi olla.

Laajakirjoiset antibiootit

Laajakirjoiset antibiootit kykenevät vähentämään suuresti bakteeripopulaatioita tuhoamalla runsaasti erityyppisiä mikro-organismeja. Kapeakirjoisia antibiootteja puolestaan käytetään vain tietyn tyyppisiin bakteereihin.

Ne ovat tyypillisesti bakteriostaattisia. Ne eivät siis tuhoa bakteereja suoraan, vaan ne estävät niiden kasvua ja lisääntymistä, minkä seurauksena bakteeripopulaatio katoaa. Antibiootit tekevät tämän estämällä bakteerien proteiinisynteesiä, mikä estää niitä lisääntymästä. Tehostaan johtuen yksi iso ongelma antibioottien käytössä onkin se, että ne voivat tuhota myös hyviä bakteereja.

Antibiootteja on runsaasti erilaisia, sillä uusia antibiootteja kehitetään jatkuvasti vanhojen ja tehottomien tilalle. Bakteerit nimittäin usein kehittävät vastustuskyvyn antibiooteille.

Katsotaan seuraavaksi erityyppisiä antibiootteja.

Amoksisilliini ja klavulaanihappo

Laajakirjoiset antibiootit tuhoavat myös hyviä bakteereja

Antibiootit tuhoavat taudinaiheuttajabakteerien lisäksi myös elimistön hyviä bakteereja.

Tällaisella antibiootilla on erilainen toimintamekanismi.

Siinä kaksi yhdistettä toimivat yhdessä. Amoksisilliini ehkäisee bakteerin seinämän synteesiä, kun taas klavulaanihappo turvaa amoksisilliinin tehtävän tehostamalla sitä.

Näitä laajakirjoisia antibiootteja käytetään yleensä hengitysteiden infektioissa. Koska niitä käytetään niin paljon ja laajakirjoisesti, bakteereille kehittyy helposti resistenssi niitä kohtaan, mikä aiheuttaa maailmanlaajuisen ongelman terveydenhoidossa.

Tetrasykliinit

Tetrasykliinit ovat joukko yhdisteitä, joilla on yhteistoiminnallinen kemiallinen rakenne ja toimintamekanismi. Niiden kaikkien tehtävänä on estää bakteerien proteiinisynteesiä.

Tetrasykliineja käytetään melko rajoitetusti, sillä niillä voi olla toksisia vaikutuksista elimistöön. Niitä määrätään tavallisesti klamydian, bruselloosin ja mykoplasman hoitoon.

Kloramfenikoli

Kloramfenikolikin toimii estämällä bakteerien proteiinisynteesiä. Sitä käytetään salmonellan aiheuttamiin infektioihin, tietyn tyyppisiin aivokalvontulehduksiin ja keuhkokuumeeseen.

Tämä antibiootti häiritsee maksan entsyymitoimintaa, mistä syystä lääkäreiden on valvottava sen käyttöä tarkasti.

Makrolidit

Myös makrolidit ovat laajakirjoisia antibiootteja, vaikka ne ovatkin hieman spesifisempiä. Edellisten antibioottien tapaan niiden toimintamekanismina on estää proteiinisynteesiä.

Erytromysiiniä pidetään yhtenä vähiten toksisena antibioottina. Sitä käytetään toisinaan Mycoplasma pneumoniaen tai Legionella pneumophilan aiheuttamien keuhkokuumeiden hoidossa.

Laajakirjoiset antibiootit ja resistenssi

Bakteerit kehittävät resistenssin laajakirjoisille antibiooteille

Antibioottiresistenssi on valtava maailmanlaajuinen terveysongelma.

Laajakirjoiset antibiootit ovat loistava vaihtoehto tiettyjen infektioiden hoidossa, mutta niiden liiallinen käyttö saa aikaan laajalle levinneen ongelman terveydenhoidossa resistenssistä johtuen.

Mikä tahansa antibiootti voi aiheuttaa resistenssin. Bakteerikannat pystyvät muuntautumaan ja kehittymään nopeasti, mistä syystä osa kehittää vastustuskyvyn antibiooteissa oleville yhdisteille.

Ongelma pahenee, kun nämä resistentit bakteerikannat leviävät väestössä eikä niihin ole tarjolla tehokkaita antibiootteja. Tästä syystä kehitetään jatkuvasti uusia antibiootteja (toisen ja kolmannen sukupolven antibiootteja). Ongelma kuitenkin edelleen jatkuu ja syntyy uusia resistenssejä.

Laajakirjoisten antibioottien väärinkäytöstä on tullut hyvin valtava ongelma. Ne vaikuttavat laajaan joukkoon mikro-organismeja ja voivat luoda multiresistenssiä niissä kaikissa.

Samaan aikaan ongelmana on myös ristiresistenssi. Tästä on kyse silloin, kun jonkin tyyppinen bakteeri kehittää vastustuskyvyn muillekin saman ryhmän antibiooteille.

Tästä syystä on tärkeää lisätä tietoisuutta antibioottien väärinkäytön vaaroista. Resistentit bakteerikannat aiheuttavat jo ongelmia terveydenhoidossa maailmanlaajuisesti ja ne johtavat sellaisten infektioiden syntyyn, joiden luultiin jo hävinneen tyystin.

Kysy lääkäriltä, mikäli sinulla on jotain kysyttävää antibioottien käyttöä koskien.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Neu HC. The crisis in antibiotic resistance.  Science.1992;257:1064-1073.
  • Kaur, S. P., Rao, R., & Nanda, S. (2011). Amoxicillin: A broad spectrum antibiotic. International Journal of Pharmacy and Pharmaceutical Sciences.
  • Levy SB. Confronting multidrug resistance: a role of each of us.  JAMA.1993;269:1840-1842.
  • Schrag S, Perrot V. Reducing antibiotic resistance.  Nature.1996;381:120-121.
  • Kenyon, S. L., Taylor, D. J., & Tarnow-Mordi, W. (2001). Broad-spectrum antibiotics for preterm, prelabour rupture of fetal membranes: The ORACLE I randomised trial. Lancet. https://doi.org/10.1016/S0140-6736(00)04233-1

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.