Verivirtsaisuus: mitkä ovat sen oireet ja syyt?

01 helmikuu, 2020
Verivirtsaisuus eli hematuria voi olla merkki bakteerin tai viruksen aiheuttamasta infektiosta, mutta se voi johtua myös monimutkaisemmista prosesseista, kuten virtsarakon syövästä tai eturauhassyövästä.
 

Sana hematuria on lääketieteellinen termi, jota käytetään määrittelemään veren esiintymistä virtsassa. Veren löytäminen virtsasta on yleensä tilanne, joka pelottaa varmasti jokaista meistä. Verivirtsaisuus voi johtua useista eri syistä, eivätkä kaikki niistä ole vakavia.

Joissakin tapauksissa veri on selvästi näkyvää, joissakin tapauksissa ei. Siksi verivirtsaisuus on jaettu kahteen eri päätyyppiin: makroskooppiseen hematuriaan ja mikroskooppiseen hematuriaan. Mikroskooppinen hematuria on diagnosoitava tietyillä lääketieteellisillä testeillä.

Verivirtsaisuus on melko yleinen syy lääkärillä käyntiin ja sitä voi ilmaantua jopa 16 prosentilla väestöstä jossain vaiheessa elämää. Lisäksi, kuten olemme jo maininneet, se voi olla oire, jonka takaa voi löytyä hyvin moninaisia syitä aina infektiosta syöpää aiheuttavaan prosessiin. Siksi onkin tärkeää tietää, mitä verivirtsaisuus on sekä mitkä sen oireet ja syyt ovat.

Tässä artikkelissa syvennymme tarkemmin verivirtsaisuuden eli hematurian tärkeimpiin aspekteihin.

Mitä verivirtsaisuus tarkoittaa?

Virtsassa ei normaaleissa olosuhteissa tulisi olla verta. Verivirtsaisuus määritellään siten, että sentrifugoidussa virtsasedimentistä löydetään enemmän kuin kaksi punasolua kenttää kohden. Tämä löydös voidaan havaita tietyillä laboratoriotekniikoilla.

Verivirtsaisuus ilmenee silloin, jos munuaiset tai muut virtsateiden osat mahdollistavat verisolujen kulkeutumisen virtsaan. Virtsan väri voi olla punainen tai pysyä normaalina. Tässä on pääasiallinen ero makroskooppisen (veren läsnäolo näkyy paljaalla silmällä) ja mikroskooppisen hematurian (verta ei voi nähdä paljaalla silmällä) välillä.

Verivirtsaisuus eli hematuria saa monen säikähtämään, mutta onneksi se ei ole läheskään aina merkki jostain vakavammasta sairaudesta, kuten syövästä

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Millaisia muutoksia virtsassa voi esiintyä?

Mitkä ovat verivirtsaisuuden pääasialliset syyt?

Usein verivirtsaisuutta aiheuttavan erityisen syyn löytäminen ei ole mahdollista. Tärkeimmät prosessit, jotka mahdollistavat punasolujen suodattamisen virtsassa, ovat kuitenkin seuraavat:

  • Virtsateihin vaikuttavat tulehdukset. Tämä tilanne on suhteellisen yleinen etenkin naisilla. Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että naisen virtsaputki sijaitsee hyvin lähellä peräaukkoa, jolloin siellä olevien bakteerien on helppo levitä virtsaputkeen.
  • Munuaistulehdukset. Tätä patologiaa kutsutaan pyelonefriitiksi eli munuaisaltaan tulehdukseksi. Bakteerit voivat päästä munuaisiin joko veren tai virtsajohtimien kautta.
  • Eturauhaseen liittyvät ongelmat. Kun eturauhanen laajenee – ja tämä on ilmiö, joka tapahtuu yleensä miehillä iän myötä – se alkaa puristamaan virtsaputkea. Virtsan virtaus voi estyä ja aiheuttaa sen, että virtsasta löytyy verta. Verivirtsaisuutta voi ilmaantua myös eturauhasen infektioiden kanssa.
  • Virtsakivitauti tai munuaiskivit. Tietyt virtsassa kulkeutuvat mineraalit voivat kerääntyä elimistöön. Ne voivat myös jähmettyvät ja alkaa muodostaa kiteitä, jotka muuttuvat pieniksi kiviksi, joita kutsutaan virtsakivitaudiksi tai munuaiskiviksi. Kivien kulkeutuessa virtsateiden läpi, ne voivat myös tukkia tiet, jolloin on yleistä, että verta ilmaantuu virtsaan.
  • Syöpä. Verivirtsaisuus voi olla merkki syövästä joko virtsarakossa, eturauhasessa tai munuaisessa. Sillä on kuitenkin tapana ilmetä vasta edistyneissä vaiheissa, mikä tekee diagnoosin tekemisestä vaikeaa.
  • Munuaiskeräsen tulehdus eli glomerulonefriitti. Kyseessä on sairaus, jossa munuaiskeräset tulehtuvat. Munuaiskeräset muodostavat munuaisten suodatusjärjestelmän. Tämä patologia voi laueta lukuisista eri syistä, näistä yleisiä syitä ovat diabetes, infektiot ja erilaiset verisairaudet.
  • Jotkut lääkkeet, kuten antikoagulantit tai syöpälääkkeet.

Kuten voit nähdä, verivirtsaisuudella voi olla useita eri syitä. Tutkijat ovat jopa yhdistäneet verivirtsaisuuden rasittavaan liikuntaan; lisäksi trauma tai elimistön kuivuminen voivat aiheuttaa sen, että virtsasta löytyy yhtäkkiä verta. Syiden moninaisuuden takia onkin tärkeää, että suuntaat lääkärin vastaanotolle oikean diagnoosin saamiseksi.

Verivirtsaisuuden syiden moninaisuuden takia on tärkeää, että potilas suuntaa lääkärin vastaanotolle oikean diagnoosin saamiseksi

Mitkä ovat verivirtsaisuuden oireet?

Makroskooppinen hematuria ilmenee joko punaisena tai ruskeana virtsana. Se ei ole yleensä kivuliasta, eikä siihen yleensä liity muita oireita. Muiden oireiden samanaikainen esiintyminen voi kuitenkin auttaa diagnoosiin valmistelussa. 

Esimerkiksi silloin, jos potilaalla on kuumetta ja selän alaosassa tuntuu kipua, se voi olla merkki munuaistulehduksesta. Jos taas verivirtsaisuuteen liittyy lisääntynyttä virtsaamisen tarvetta tai pistelyä, voi syy tällöin löytyä alavirtsateistä.

Toisaalta taas oireeton ja jatkuva verivirtsaisuus, johon liittyy myös hyytymiä, voi viitata munuaisessa sijaitsevaan kasvaimeen. Yli 40-vuotiaiden miesten olisi myös välttämätöntä kääntyä lääkärin puoleen eturauhasen tutkimuksia varten.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Sahapalmun terveysvaikutukset eturauhasen ja virtsaelinten toimintaan

Lopuksi

Kuten olemme jo voineet nähdä, verivirtsaisuus voi liittyä lukuisiin eri patologioihin. Lisäksi joissakin tapauksissa verta ei voida edes havaita paljaalla silmällä. Tämän vuoksi on tärkeää käydä lääkärillä puheilla säännöllisin väliajoin. Myös virtsatestien teetättämistä suositellaan aika ajoin mahdollisen veren ilmaantumisen havaitsemiseksi.

Älä myöskään unohda kiinnittää huomiota tapaan, jolla virtsaat. Tarkkaile siis erityisesti virtsan väriä, virtsaamisen tiheyttä sekä muita tuntemuksia, joita saatat huomata ennen ja jälkeen sekä virtsaamisen aikana. Mahdolliset muutokset virtsaamisessa tai virtsan ulkonäössä voivat nimittäin viitata johonkin patologiaan, johon et ole aikaisemmin kiittänyt huomiota.

 
  • Varma, P. P., Sengupta, P., & Nair, R. K. (2014). Post exertional hematuria. Renal Failure, 36(5), 701–703. https://doi.org/10.3109/0886022X.2014.890011
  • Hematuria: ¿Cómo estudiarla? – Artículos – IntraMed. (n.d.). Retrieved July 24, 2019, from https://www.intramed.net/contenidover.asp?contenidoid=75087
  • Hematuria (AMF 2011) A partir de un síntoma. (n.d.). Retrieved July 24, 2019, from http://amf-semfyc.com/web/article_ver.php?id=294
  • Causas, tratamientos y síntomas de sangre en la orina (hematuria) – American Kidney Fund (AKF). (n.d.). Retrieved July 24, 2019, from http://www.kidneyfund.org/en-espanol/enfermedad-de-los-rinones/sintomas/sangre-en-la-orina.html