Millaisia muutoksia virtsassa voi esiintyä?

lokakuu 20, 2019
Virtsassa voi esiintyä useita erilaisia muutoksia. Lue lisää alta!

Virtsa on nestettä, jota munuaiset tuottavat suodatettuaan kuona-aineet ja ylimääräisen veden. Tämä neste kulkee sitten virtsanjohtimiin ja varastoituu lopuksi virtsarakkoon. Virtsarakkoon varastoitunut virtsa poistuu lopulta elimistöstä virtsaputkea pitkin. Tässä artikkelissa kerromme, millaisia muutoksia virtsassa ja virtsaamisessa voi esiintyä.

Tavallisesti virtsa koostuu 96-prosenttisesti vedestä. Loput 4 % koostuu liuenneista aineista, kuten ureasta, virtsahaposta, kreatiniinista, kloridista jne. Jos huomaat muutoksia virtsassa, lääkärit mittaavat siitä näiden aineiden määrät.

Muutoksia virtsassa

Ongelmat virtsaamisessa

Virtsanäytteestä voidaan analysoida muutoksia virtsassa

Virtsaamisessa voi ilmetä muutoksia monista eri tekijöistä tai sairauksista johtuen. Yleisesti ottaen munuaiskivet ovat yksi yleisimmistä virtsaamiseen vaikuttavista ongelmista. Virtsantulo voi olla esimerkiksi estynyt kivien tai kasvaimen aiheuttaman tukoksen takia. Näiden muutosten takia rakko ei pysty tyhjenemään kunnolla.

Ongelmat virtsaamisessa voivat johtua myös munuaissairauksista, erityisesti jos potilaalla on munuaisten vajaatoiminta.

Myös tulehdukset vaikuttavat virtsaamiseen, kuten myös pidätysongelmat, esimerkiksi yliaktiivinen rakko, inkontinessi sekä miehillä eturauhasen hyvänlaatuinen liikakasvu.

Suosittelemme lukemaan: 8 mahdollista munuaiskivien oiretta

Muutoksia virtsassa: koostumus

Kuten jo mainitsimme, virtsa on pääosin vettä, mutta se sisältää myös muita ainesosia. Näiden ainesosien määrä voi lisääntyä vai vähentyä, mikä kertoo ongelmista.

Virtsa-analyysissa nämä ainesosat mitataan sairauksien diagnosoimiseksi.

Tässä joitakin virtsan ainesosia, joiden määrissä voi tapahtua muutoksia:

  • Proteinuria. Tämä merkitsee kohonnutta valkuaisen määrää virtsassa. Se voi olla merkki sairaudesta, kuten diabeteksesta, tietyistä myrkytyksistä, munuaiskeräsen tulehduksesta tai virtsatietulehduksesta.
  • Glukosuria. Tämä merkitsee sitä, että virtsassa on glukoosia. Se viittaa tavallisesti huonosti hoidettuun diabetekseen tai jonkinlaisiin munuaissairauksiin.
  • Pyuria eli valkosoluvirtsaisuus. Tämä viittaa virtsassa oleviin valkosoluihin.
  • Hematuria eli verivirtsaisuus. Tämä voi olla merkki virtsatietulehduksesta, munuaiskivistä tai virtsateiden syövästä. Virtsassa esiintyy verta.
  • Bakteriuria. Tämä voi olla merkki virtsanerityselimistön infektiosta. Virtsassa esiintyy bakteereja.

Muutoksia virtsan määrässä

Myös virtsan määrässä voi esiintyä muutoksia. Anuriasta on kyse silloin, kun virtsaa ei muodostu. Sitä vastoin polyuria aiheuttaa lisääntynyttä virtsaamistarvetta.

Muita muutoksia virtsassa voivat olla oliguria, jolloin virtsaa tulee vähän, sekä virtsaumpi, jossa virtsaa ei saada ulos.

Inkontinenssi puolestaan on tahdosta riippumatonta virtsankarkailua, eli vaikeutta hallita ulos tulevan virtsan määrää.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Sahapalmun terveysvaikutukset eturauhasen ja virtsaelinten toimintaan

Muutoksia virtsan värissä

Yleisimmät muutokset virtsan värissä ovat seuraavat:

  • Tummankeltainen virtsa on tavallisesti merkki nestevajeesta.
  • Oranssi virtsa voi johtua liiallisesta beetakaroteenia sisältävien ruokien syömisestä tai tietyistä lääkkeistä.
  • Punainen tai vaaleanpunainen virtsa johtuu yleensä verestä virtsassa. Tätä kutsutaan hematuriaksi.
  • Violettia virtsaa esiintyy potilailla, joilla on virtsakatetri. Väri johtuu tiettyjen pigmenttien muutoksesta, joka on seurausta katetriputkessa olevista bakteereista.
  • Vaalea virtsa eli albuminuria. Tämä voi olla seurausta vakavasta virtsatietulehduksesta tai lymfafistelistä, erityisesti jos kyseessä on neoplasia tai vatsan alueen vamma.

Jos virtsan väri pysyy poikkeavana yli kolme päivää, suosittelemme menemään lääkäriin. Lääkäri ohjaa luultavasti kokeisiin ongelman syyn selvittämiseksi. On suositeltavaa mennä lääkäriin myös siinä tapauksessa, jos esiintyy muita muutoksia virtsassa tai virtsaamisessa.

 

  • Graff, L. (1983). Analisis De Orina. Analisis De Orina Graff.
  • Escalante-Gómez, C., Zeledón-Sánchez, F., & Ulate-Montero, G. (2007). Revisión Proteinuria, fisiología y fisiopatología aplicada. Acta Médica Costarricense. https://doi.org/http://www.scielo.sa.cr/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0001-60022007000200004&lng=en
  • Andrés, E., Servicio, R., Fundació, N., & Barcelona, P. (2004). Fisiopatológica de la insuficiencia renal. Anales de Cirugía Cardíaca y Vascular.