Nokturia eli tiheä virtsaamistarve öisin
Nokturia tarkoittaa sitä, että on käytävä wc:ssä useita kertoja yön aikana. Usein nokturia vaivaa vanhempia ihmisiä, mutta myös nuoret ihmiset voivat kärsiä tästä vaivasta.
Tässä artikkelissa haluamme keskustella yleisestä yöllisestä ongelmasta, eli tarpeesta käydä vessassa moneen kertaan yön aikana. Nokturiaa voi lievittää tietyin keinoin, ja jos oireet ovat vakavat, kannattaa niistä jutella lääkärin kanssa.
Miksi virtsaamistarve vaivaa öisin?
Pissahätään herääminen öisin on ärsyttävää, sillä silloin täytyy nousta mukavasta, lämpimästä sängystä ja käydä vessassa. Uni voi häiriintyä, etenkin jos vessassa täytyy käydä useamman kerran, ja nukahtaminen WC:ssä käynnin jälkeen voi olla hankalaa. Lääkäreiden mukaan vaiva on yleinen etenkin 55-70 -vuotiailla miehillä.
Usein nokturia johtuu eturauhasen hyvänlaatuisesta liikakasvusta, jolloin miehen eturauhanen kasvaa tavallista suuremmaksi ja aiheuttaa painetta virtsanjohtimeen. Näin rakko ei tyhjene kunnolla, ja virtsaamistarve tihentyy, sillä rakon tyhentäminen vaatii monta erillistä käyntiä WC:ssä.
Naisilla nokturia johtuu muista syistä ja usein lisääntynyt virtsaamistarve öisin johtuu vaarattomista sairauksista. Jos virtsaamistarve äkkiä lisääntyy, on hyvä tarkkailla oireita ja kääntyä lääkärin puoleen, mikäli heräily on jatkuvaa. Jos sinun täytyy nousta useammin kuin kaksi kertaa yössä vessaan, kannattaa asiasta jutella asiantuntijan kanssa.
Mistä nokturia voi johtua?
Unettomuus
Unettomuudesta kärsivien virtsaamistarve lisääntyy joskus, eikä vessassa ravaaminen silloin ole merkki mistään sairaudesta. Unettomana sängyssä pyöriminen on rasittavaa ja WC:ssä käynti on yksi keino rentoutua ja poistua makuuhuoneesta hetkeksi. Nukahtamisvaikeuksista ja univaikeuksista kärsivien tulisi varata aika lääkäriin, mikäli univaikeudet jatkuvat pidempään.
Yliaktiivinen rakko
Tämä on yleinen vaiva vanhemmilla naisilla, ja usein se liittyy muihin sairauksiin, kuten rakkotulehdukseen tai aikuisiän diabetekseen. Joskus halvauksen kokeneille voi toipumisvaiheessa kehittyä yliaktiivinen rakko. Rakon yliaktiivisuus yleistyy iän myötä, eikä se ole merkki mistään vakavasta. Uuteen rytmiin tottuminen voi viedä aikansa, ja rakon täyttymistä voi yrittää välttää esimerkiksi nesteiden nauttimisen rajoittamisella iltaisin.
Rakkotulehdus
Rakkotulehdus ja virtsateiden tulehdukset ovat yleisiä nuorilla naisilla. Virtsatietulehdukseen liittyy lisääntynyt virtsaamisen tarve, tunne siitä, että rakko ei tyhjene kunnolla, kipu ja kirvely virtsatessa, virtsan outo haju ja koostumus sekä mahdollisesti muita oireita. Virtsatietulehdukset hoidetaan antibiooteilla ja tulehduksia voi ehkäistä nauttimalla paljon nesteitä ja esimerkiksi sokeritonta karpalomehua, sillä karpalon vaikuttavat ainesosat auttavat estämään tulehdusta aiheuttavien bakteerien tarrautumisen virtsateihin.
Virtsatietulehdus todetaan helposti virtsanäytteestä ja lääkitys helpottaa oireita nopeasti.
Tietyt lääkkeet
Tämä kannattaa pitää mielessä, jos virtsaamisen tarve öisin yhtäkkiä lisääntyy. On olemassa monia lääkkeitä, jotka kiihdyttävät nesteiden poistumista ja aiheuttavat ärsytystä rakossa ja munuaisissa. Jos otat säännöllisesti lääkkeitä, voi niiden sivuvaikutuksiin kuulua lisääntynyt virtsaamisen tarve. Puhu asiasta lääkärisi kanssa, mikäli oireet muuttuvat häiritseviksi.
Diabetes
Glukoosin liiallinen määrä veressä voi lisätä tarvetta virtsaamiseen, ja se voi aiheuttaa nestehukkaa, hikoilua ja nokturiaa. Älä suhtaudu näihin oireisiin olankohautuksella, etenkään silloin jos joudut nousemaan vessaan yli kolme kertaa yössä.
Suuri määrä nesteitä päiväsaikaan
Jos juot paljon vettä ja muita nesteitä päivisin, voi se kostautua nokturiana. Tämä on varmasti osunut jokaisen kohdalle silloin tällöin, kenties juhlissa tai ravintolaillallisen jälkeen, kun tulee nautittua normaalia enemmän erilaisia juomia. Sama ilmiö voi toistua rankan juhlimisillan päätteksi, jos olet nauttinut paljon alkoholia. Keho haluaa päästä liiallisesta nesteestä eroon, ja se joutuu herättämään nukkujan keskellä yötä moneen otteeseen.
Jos nokturia on satunnaista, ei siitä tule huolestua. Jokainen meistä on kokenut yön jos toisenkin, jonka aikana on noustava vessaan moneen kertaan.
Ota huomioon myös seuraavat seikat:
On tärkeää tietää, mitä nokturiaan liittyy ja milloin asiasta kannattaa jutella lääkärin kanssa mahdollisen ratkaisun löytämiseksi. Kysy itseltäsi seuraavat kysymykset:
- Milloin aloit kärsiä nokturiasta ensimmäistä kertaa? Toistuuko sama kuvio joka yö vai vain silloin tällöin?
- Kuinka monta kertaa yössä sinun tulee nousta pissalle?
- Kuinka paljon nesteitä nautit ennen nukkumaanmenoa?
- Turpoavatko jalkasi usein? Tunnetko olosi jatkuvasti janoiseksi? Kärsitkö pyörrytyskohtauksista keskellä päivää? Nämä voivat olla merkkejä munuaisten ongelmista tai diabeteksesta.
- Mitä lääkitystä käytät säännöllisesti?
- Kärsivätkö vanhempasi samasta ongelmasta? Entä sisaruksesi?
- Mitä muita oireita olet huomannut viime aikoina? Selkäkipuja? Vatsakipuja?
- Haittaako yöllinen heräily yön aikana saamaasi lepoa? Heräätkö aamuisin väsyneenä?
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Bolaños, A. G. (2004). Síndrome de urgencia miccional Urinary urgency syndrome. Fisioterapia. https://doi.org/10.1016/S0211-5638(04)73112-0
- Tratamiento de la incontinencia de urgencia y del síndrome de vejiga hiperactiva (actualizado enero 2015). (2015). Progresos de Obstetricia y Ginecologia. https://doi.org/10.1016/j.pog.2014.11.008
-
Dobs, A., Rosner, W., & Wilson, J. (2005). Hiperplasia prostática benigna (Agrandamiento de la próstata). The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism, 90(10), 0–0. https://doi.org/10.1210/jcem.90.10.9992
- Fine, N. D., Weiss, J. P., & Wein, A. J. (2017). Nocturia: consequences, classification, and management. F1000Research, 6, 1627. https://doi.org/10.12688/f1000research.11979.1
- Gupta, A., Taly, A., rivastava, A., & Thyloth, M. (2009). Urodynamics post stroke in patients with urinary incontinence: Is there correlation between bladder type and site of lesion? Annals of Indian Academy of Neurology, 12(2), 104-107. https://doi.org/10.4103/0972-2327.53078
- Karoli, R., Priya, S., Bhat, S., & Fatima, J. (2014). A study of bladder dysfunction in women with type 2 diabetes mellitus. Indian Journal of Endocrinology and Metabolism, 18(4), 552. https://doi.org/10.4103/2230-8210.137518
- Valdevenito, J. P., & Álvarez, D. (2018). Infección urinaria recurrente en la mujer. Revista Médica Clínica Las Condes, 29(2), 222–231. https://doi.org/10.1016/j.rmclc.2018.02.010
- Yamauchi, H., Akino, H., Ito, H., Aoki, Y., Nomura, T., & Yokoyama, O. (2010). Urinary Prostaglandin E2 Was Increased in Patients With Suprapontine Brain Diseases, and Associated With Overactive Bladder Syndrome. Urology, 76(5), 1267.e13-1267.e19. https://doi.org/10.1016/j.urology.2010.06.012