Neuvot itsemurhaa pohtivien ihmisten auttamiseksi
Itsemurha-ajatukset eivät vain ilmesty yön aikana. Ne ovat pitkän prosessin tulosta. Valitettavasti monesti emme onnistu huomaamaan tätä prosessia.
Masennus ei ole aina ilmiselvää.
Maailman terveysjärjestön (WHO) mukaan itsemurha tehdään maailmassa joka 40. sekunti. Se on yleinen kuolinsyy 15-44 -vuotiaiden keskuudessa ja vaikuttaa enemmän miehiin kuin naisiin.
Tärkeintä on ehkäisy. Meidän tulee olla tarkkaavaisia masennuksen oireiden suhteen. Lisäksi on tärkeää havaita itsemurhaa pohtivien ihmisten antamat merkit.
Ajoissa tehty väliintulo voi olla ratkaiseva.
Merkit siitä, että jokin on pielessä
Itsemurhat ovat yleisempiä nuorten ja vanhusten keskuudessa. Yleisesti ottaen ihmiset, joilla on itsemurha-ajatuksia, ovat yleensä sinkkuja ja heillä on vain harvoja kavereita. Itsemurha-ajatuksia ilmestyy tavallisesti myös menetyksen jälkeen.
Kaikesta huolimatta meidän täytyy olla tietoisia merkeistä, jotka osoittavat kohti itsemurhaa. Yleisimpiä ovat seuraavat:
- Henkilökohtaisesta ulkonäöstä huolehtimatta jättäminen
- Liiallinen nukkuminen
- Vakavien unettomuusvaiheiden kokeminen
- Eristys ja seuran torjuminen
- Jatkuva surullisuus tai ärtyneisyys
- “Haluan kuolla” tai “elämäni on arvotonta” -lauseiden sanominen
- Välinpitämättömyys kaikkea kohtaan
- Säännöllinen alkoholin tai muiden huumeiden käyttö
- Ruokahaluttomuus
On myös muita salaisen masennuksen tapauksia. Oireet voivat olla erittäin lieviä ja vaikeita havaita.
Tällaisissa tapauksissa ihminen voi olla välttelevä, kun häneltä kysytään henkilökohtaisia kysymyksiä. Hän saattaa osoittaa pakkomiellettä kiireisenä olemiseen tai jatkuvaan nauramiseen.
Lue myös tämä artikkeli: Älä sano näin masennuksesta kärsivälle
Yksinäisyys edistää itsemurha-ajatuksia
Jos joku alkaa kätkeä itsetuhoisia ajatuksia, on tärkeintä vältellä heidän jättämistään yksin.
Yksinäisyys vain syventää masennusta. Se myös tekee ongelmien ratkaisujen näkemisestä todella vaikeaa.
Ajan myötä itsetuhoinen ihminen alkaa sulkea elämässään oven kaikelle. Hän ei halua puhua kenellekään. Hän ei myöskään halua käydä ulkona ja rutiinien pitämisestä tulee yhä vaikeampaa.
Se ei ole helppoa, mutta meidän pitäisi yrittää puhua tällaisen henkilön kanssa.
Itsemurhaa pohtiville ihmisille on normaalia torjua kaikenlainen keskustelu. Sen takia on tärkeää, että keskustelut ovat hienovaraisia, eivätkä kuormita häntä neuvoilla tai huolestuneisuudella ja ahdistuksen merkeillä.
Sen sijaan päätavoitteena pitäisi olla suuremman eristyneisyyden ehkäiseminen.
Itsemurhaa pohtivien ihmisten auttaminen
Kun ihminen alkaa ilmaista kuolevansa ennemmin, se pitäisi aina ottaa vakavasti. Ihmiset eivät sano tällaisia asioita syyttä, varsinkaan toistuvasti.
Tällaisissa tapauksissa sinun tulee aina toimia.
Ehkäiseviä toimia, joita voit kokeilla itsemurhaa pohtivien ihmisten auttamiseksi:
- On tärkeää kysyä henkilöltä avoimesti miltä hänestä tuntuu. Ennen kaikkea kuuntele kokonaisvaltaisesti sitä mitä hänellä on sanottavana.
- Älä tuomitse. Tämä on ratkaisevaa. Minkään hänen sanomansa ei pitäisi tulla tuomituksi. Tuomitseminen voi saada henkilön pysymään hiljaa, kun hänen pitäisi kertoa miltä hänestä tuntuu.
- Ole suorapuheinen. On aina parempi keskustella aiheesta kiertelemättä. Kysy onko henkilö miettinyt itsemurhaa ja kunnioita hänen sanomaansa.
- Älä panikoi. Tämä henkilö tarvitsee vankkaa tukea, ei uutta ongelmaa. Sinun tulee pysyä rauhallisena.
- Auta häntä visualisoimaan itsemurhan vaikutukset. On hyvä idea kysyä henkilöltä mitä hän ajattelee hänen rakastamilleen ihmisille tapahtuvan hänen tehtyään itsemurhan.
- Puhu ongelmasta tai menetyksestä. Vastausten etsimisen sijaan on tärkeämpää antaa henkilön ilmaista tunteitaan.
On parasta auttaa häntä näkemään ongelma tai menetys eri tavoin.
- Painota positiivista puolta. Kysy henkilöltä positiivisista asioista, joita hänellä yhä on elämässään. Selvitä mikä häntä on estänyt tekemästä itsemurhaa tähän mennessä.
- Älä jätä henkilöä yksin.
- Rohkaise henkilöä pyytämään apua. Asiantuntijoiden tulisi tarkastella tällaisia tapauksia. Sinun pitäisi painostamatta motivoida henkilöä hakemaan apua psykologilta tai psykiatrilta.
Jos henkilö on täysin haluton vastaanottamaan apua ja osoittaa epävakauden merkkejä, on aika toimia.
Sinun pitäisi hälyttää hätäkeskus tai läheiset perheenjäsenet apuun väliintuloon. Sinun ei pitäisi koskaan päättää jäädä passiiviseksi tai “odottaa mitä tapahtuu”.
Loppujen lopuksi on kyse vaarassa olevasta elämästä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Córdova Osnaya, M., Rosales Murillo, M. D. P., Caballero Avila, R., & Rosales Pérez, J. C. (2007). Ideación suicida en jóvenes universitarios: su asociación con diversos aspectos psicosociodemográficos. Psicología Iberoamericana, 15(2).
- Gallego, L. V. (2009). El pensamiento de suicidio en la adolescencia (Vol. 4). Universidad de Deusto.
- Gómez, N. A. N., Plaza, S. L. O., Ramírez, I. D. L., Monroy, L. G. D., & Vega, H. A. R. (2010). Perfil multidimensional de personas que han realizado intento de suicidio. Pensamiento psicológico, 4(10).
- Cada 40 segundos se suicida una persona. (2019). Retrieved 25 December 2020, from https://www.who.int/es/news/item/09-09-2019-suicide-one-person-dies-every-40-seconds
-
Stotland, N. L. (2010). Disguised depression deserves a diagnosis. American Journal of Psychiatry, 167(7), 867-867.
- Universidad Autónoma de Madrid – Centro de Psicología Aplicada. Retrieved 25 December 2020, from https://www.uam.es/UAM/CPA