Luontaishoitoja lapsen ruokahaluttomuuteen

Ensiksi on tärkeää varmistaa, ettei lapsen ruokahaluttomuus johdu terveysongelmasta. Vie siis lapsi lääkäriin.
Luontaishoitoja lapsen ruokahaluttomuuteen
Elisa Morales Lupayante

Tarkistanut ja hyväksynyt: liikuntapedagogi ja ravitsemusterapeutti Elisa Morales Lupayante.

Viimeisin päivitys: 26 joulukuuta, 2022

Ruokahaluton lapsi voi aiheuttaa paljon huolta vanhemmille, jotka eivät useinkaan tiedä, kuinka ongelman voisi ratkaista. Se voi myös stressata lasta, joka joutuu väkisin syömään enemmän kuin hänelle maistuisi. Tärkeää olisi hoitaa heikko ruokahalu luonnollisesti, pakottamatta lasta syömään. Tässä artikkelissa esittelemme erilaisia luontaishoitoja lapsen ruokahaluttomuuteen, jotta hän saisi kaikki tarvitsemansa ravintoaineet.

Miksi lapsi ei syö?

Moni lapsi käy läpi vaiheita, jolloin hänen ruokahalunsa on heikko. Joissakin tapauksissa se on ohimenevä vaihe, joka ei kestä kauaa. Joskus se voi kuitenkin olla pidempiaikaista ja johtaa laihtumiseen, mikä voi huolestuttaa vanhempia suuresti.

Syitä lapsen ruokahaluttomuuteen ovat esimerkiksi:

  • Ruokaintoleranssit: Kun lapsen ruokahaluttomuus koskee vain tiettyjä ruokia, kyseessä voi joskus olla intoleranssi niille. Näin voi olla esimerkiksi maidon, jauhojen tai kuivattujen hedelmien kohdalla. Ota huomioon mahdollinen ruoansulatusongelma.
  • Anemia: Raudanpuute voi olla yksi syy lapsen ruokahaluttomuuteen. Tässä tapauksessa sinun on varmistettava, että lapsen ruokavalio on tasapainoinen ja monipuolinen. Voit myös lisätä runsaasti rautaa sisältäviä ruokia lapsen ruokavalioon.
  • Suolistoloiset: Loiset ovat hyvin yleisiä lapsilla, sillä he laittavat usein kädet suuhunsa. Oireet voivat kuitenkin jäädä huomaamatta tai ne saatetaan sekoittaa muihin ongelmiin. Ruokahaluttomuuden lisäksi suolistoloisten oireita ovat mm. hermostuneisuus, laajentuneet pupillit ja kutiseva nenä tai peräaukko.
  • Tunneperäiset ongelmat: Älä jätä huomiotta mahdollisia tunneperäisiä ongelmia. Esimerkiksi ongelmat perheessä tai lapsen ympäristössä voivat vaikuttaa hänen ruokahaluunsa.
  • Muut sairaudet: Jos lapsen ruokahalu ei palaudu nopeasti ennalleen tai se on liian suuri, vie lapsi lääkäriin. Lääkäri voi ottaa kokeita, joilla suljetaan pois mahdolliset sairaudet.

Ennen kuin turvaudut lääkkeisiin, muista niiden haitalliset sivuvaikutukset. On suositeltavaa kokeilla ensin luontaishoitoja, tasapainoisen ruokavalion ja hyvien elämäntapojen lisäksi.

Suosittelemme lukemaan: Mitkä ovat suolistoloisten oireet?

Luontaishoitoja lapsen ruokahaluttomuuteen

1. Siitepöly

Siitepölystä apua lapsen ruokahaluttomuuteen.

Siitepöly on superruokaa, joka voi olla ratkaisu lapsen ravintoainepuutoksiin, kuten anemiaan. Sitä tulisi syödä jauhettuna ennen ateriaa, annosteltuna iän mukaan.

2. Oluthiiva

Oluthiiva eli ravintohiiva sisältää runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja aminohappoja. Se on erinomainen lisäravinne ruokahalun kasvattamiseen sekä terveen fyysisen ja psyykkisen kasvun tukemiseen.

3. Kärsämö

Kärsämö on lääkekasvi, joka lisää ruokahalua.

Kärsämö on lääkekasvi, joka lisää ruokahalua ja avustaa ruoansulatusta. Sitä käytetään myös ehkäisemään ja tappamaan suolistoloisia, jotka voivat olla yksi ruokahaluttomuuden syy.

4. Sinimailanen

Sinimailanen on hyvin emäksisöivä ja terveellinen ruoka-aine, joka sopii ihanteellisesti lukuisten terveysongelmien ehkäisemiseen.

  • Ruokahalun kasvattamisen lisäksi se torjuu närästystä ja ehkäisee mahahaavaa.

5. Omaperäiset reseptit

Kun ruoka-annokset ovat houkuttelevia, lapsen ruokavaliokin laajenee.

Yritä valmistaa houkuttelevan näköisiä ruoka-annoksia, jotta lapsesi kokeilisi uusia makuelämyksiä. Ruoasta voi tehdä taidetta esimerkiksi pilkkomalla sitä erilaisiksi kuvioiksi.

Jos lapsi ei halua syödä palkokasveja, kalaa tai kasviksia, voit kokeilla valmistaa näistä ainesosista täytteitä tai taikinaa. Esimerkiksi kikhernejauhon käyttäminen on hyvä keino saada lapsi syömään palkokasveja.

6. Ota lapsi avuksi keittiöön

Lasten tulisi auttaa keittiössä kykyjensä mukaan, iästä riippuen. Tämä auttaa lisäämään myös heidän ruokahaluaan, ja he haluavat syödä itse valmistamaansa ruokaa.

7. Liikunta

Liikkuminen kasvattaa ruokahalua.

 

Nykylasten suuri ongelma on liikunnan puute, joka johtuu uudesta teknologiasta, kaupunkielämästä tai vanhempien liiallisesta työnteosta. On kuitenkin erittäin tärkeää, että lapset leikkivät ja liikkuvat joka päivä.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Asociación Española de Pediatría. Mi niño no come. Junio 2021.
  • Calzada-León R, Altamirano-Bustamante N, Ruíz-Reyes Mª L. Reguladores neuroendocrinos y gastrointestinales del apetito y la saciedad. Boletín Médico del Hospital Infantil de México. Diciembre  2008. 65 (5):
  • Carnell, Susan et al. Parent feeding behavior and child appetite: associations depend on feeding style. International journal of eating disorders. 2014. vol. 47 (7): 705-9.
  • Galle, J. What to do when a child won’t eat: feeding disorders and developmental disabilities. Center for Autism & Related Disorders. [Online]
  • Tapia A, Masson L. Detección de síntomas depresivos en pacientes con sobrepeso y obesidad. Revista Chilena de Nutrición. Agosto 2006. 33 (2): 162-169.
  • Citation: POWELL, F. … et al., 2011. Appetite regulation in early childhood: the impact of parenting behaviours and child temperament. IN: Mitchell, S.R. (ed.) Appetite: Regulation, Role in Disease and Control. Hauppauge NY: Nova Science Publishers, pp. 1 – 28.


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.