Näin suhtaudut läheisen kuolemaan epäitsekkäästi

Kun läheisen menetys on lähellä tai jo tapahtunut, keskitymme helposti vain omaan suruumme, emmekä omista montaakaan ajatusta läheisen tuskalle. Tässä artikkelissa kerromme sinulle, miten menetykseen voi suhtautua kehittävästi ja miten kuolemaan voi suhtautua osana elämää.

Läheisen ja rakkaan ihmisen menettäminen on osa elämää, ja jotain sellaista, jonka jokainen meistä joutuu kokemaan.

Tietyt kulttuurit juhlivat kuolemaa ja kokee kuoleman osana sielun vapautumista, mutta länsimaisessa kulttuurissa kuolema on aina tragedia.

Kuolema aiheuttaa meissä monia murskaavia, häkellyttäviä tunteita: vihaa, surua ja turhautumista. Joskus kuolema voi tehdä myös turraksi, jolloin tunnet syyllisyyttä siitä, ettet sure. Mutta mistä suruprosessissa oikein on kyse? Suremmeko sitä, että menetämme rakkaan ihmisen, ja olemme surullinen omasta puolestamme?

Menetys ja todellisuuden kieltäminen

kieltäminen

 

On outoa miettiä sitä, miten kiellämme asiat, joille ei olemassa mitään mahdollista ratkaisua. Olemme usein tällä sivustolla keskittyneet siihen, miten elämän vastoinkäymiset tulee hyväksyä, etteivät myrkylliset ihmiset muutu ja että tekemistään virheistä voi oppia. Yritämme hyväksyä nämä kaikki asiat, mutta miksi emme voi hyväksyä kuolemaa?

Kuvittele mielessäsi tilanne, jossa sinulle rakas ihminen on kuollut esimerkiksi pitkällisen syövän jälkeen. Syöpä on kivulias, tuhoisa sairaus, josta ainoa poispääsy on joskus kuolema. On täysin luonnollista tuntea olo surulliseksi ja masentuneeksi, mutta on yhtä tärkeää hyväksyä tilanne luonnollisena ja lopulta positiivisena.

Kun olet joutunut todistamaan rakkaan ihmisen kärsimystä ja taistelua, haluaisitko todella että hän olisi vielä elossa ja joutuisi jatkamaan kärsimystään?

Todellisuuden kieltäminen raskaissa tilanteissa muodostuu syvällä sisimmässämme. Kyseessä on itsekäs reaktio, joka ottaa ylivallan ja saa meidät ajattelemaan vain itseämme ja omaa etuamme. Onko sairaalle ihmiselle mitään etua elämän pitkittämisestä vuodella tai kahdella, vai ajattelemmeko vain itsekkäästi sitä, miten haluamme lisää aikaa heidän kanssaan?

Suositeltua lukemista: On tärkeää itkeä – älä tukahduta kyyneleitäsi

Menetys ja riippuvaisuus

hautausmaa

 

Menetyksen ja henkisen riippuvuuden välillä on vahva yhteys. Pariskunnilla tämä voi johtaa tuhoisaan suhteeseen, mutta kun kyseessä on henkilökohtainen menetys, se voi johtaa itsetuhoisuuteen.

Läheisen menetys voi tuntua niin musertavalta, että tuntuu siltä kuin elämää ei enää voisi jatkaa ilman häntä. Tämä tekee olon turhautuneeksi, surulliseksi ja masentuneeksi. Kyseessä ei välttämättä ole se että hän on poissa, vaan se että hän on jättänyt meidät täysin yksin. Tämä on hyvin itsekeskeinen ajatus, sillä annamme tunteidemme kontrolloida meitä. Kun pystymme hyväksymään tilanteen, pystymme käsittelemään surua ja menetystä rakentavammin ja aika alkaa parantamaan haavat.

Kuolemaa ei tule juosta pakoon, eikä sitä tule kieltää. Kuolema täytyy hyväksyä, sillä se voittaa aina lopulta, eikä sitä vastaan pysty taistelemaan.

Suositeltua lukemista: Mitkä ovat surun fyysiset vaikutukset elimistöön?

Elämä ei pyydä sinulta lupaa mihinkään

katse

 

Elämä ei pyydä sinulta lupaa läheisen kuolemaan. Joskus kun sitä vähiten voit odottaa, nappaa elämä sinulta pois rakkaan ihmisen. Läheisen yllättävällä kuolemalla voi olla järkyttävä vaikutus, mikäli et osaa hyväksyä sitä. Jos piiloudut kipuusi ja ruokit sitä, se alkaa kasvaa ja pian olet tilanteessa, josta ei tunnu olevan ulospääsyä.

Elämä ei ole vastuussa tunteistasi tai siitä, miten huonosti asiat kohdallasi menevät. On sinun vastuullasi hyväksyä tapahtuneet asiat ja jatkaa eteenpäin. On tärkeää puhua kuolemasta avoimesti muiden läheisten ihmisten kanssa; jakamalla surusi pystyt käsittelemään sitä avoimesti ja ottamaan yhteyttä muihin ihmisiin, jotka käyvät läpi hyvin samanlaista prosessia.

Älä anna yhteiskunnan kontrolloida tunteitasi.

Länsimaissa kuolema on suuri tabu, josta ei haluta keskustella ja joka pelottaa suurimpaa osaa ihmisistä. Kuolemaan suhtaudutaan negatiivisesti ja sen ajattelemista yritetään välttää. Ihmisellä ei kuitenkaan ole kykyä taistella kuolemaa vastaan, joten sen kanssa on hyvä olla sinut. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö sinun tulisi surra menetettyjä ihmisiä. Sinulla on oikeus ja lupa surra ja tuntea tuskaa vuosienkin ajan menetyksestä, mutta älä anna sen viedä kaikkea energiaasi ja elämäniloasi.

Kuolema on osa elämää, ja kun pystyt suhtautumaan siihen näin, se helpottaa myös menetyksen käsittelemistä.

Suositeltua lukemista: Ystävän menettäminen voi satuttaa yhtälailla kuin ero elinkumppanista

UUTISIA VERKOSSA