Munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen

Yleensä naiset alkavat menettää hedelmällisyyttään noin 40 vuoden ikäisenä. Tässä iässä monilla naisilla saattaa alkaa ilmetä jo ensimmäisiä vaihdevuosien merkkejä, kuten epäsäännöllisiä kuukautisia, kuumia aaltoja tai muita vastaavia oireita. Mutta ei ole normaalia, että näitä oireita alkaa esiintyä jo ennen tätä ikää.

Joskus munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen sekoitetaan varhaisiin vaihdevuosiin, mutta kyseessä on kaksi täysin eri ilmiötä. Kun vaihdevuodet saapuvat ennen aikojaan, naisen kuukautiset pysähtyvät jo ennen 40 ikävuotta, jolloin hänellä ei enää ole mahdollisuutta tulla raskaaksi.

Sitä vastoin munasarjojen toiminnan ennenaikaisen hiipumisen aikana kuukautiset eivät katoa kokonaan. Päinvastoin kuukautiset muuttuvat epäsäännölliseksi ja tämän vuoksi onkin mahdollista, että nainen voi edelleen tulla raskaaksi, vaikka munasarjat eivät enää toimisikaan normaalilla teholla. Tiede ei kuitenkaan vielä ole yleisesti ottaen löytänyt syitä sille, miksi näin tapahtuu.

Munasarjojen toiminnan ennenaikaisen hiipumisen syyt

On arvioitu, että jopa 90 prosentista tapauksista lääkärien on mahdotonta selvittää, mitkä syyt ovat johtaneet munasarjojen toiminnan ennenaikaiseen hiipumiseen. Tiedetään, että tämä poikkeavuus liittyy munarakkuloiden ongelmiin, jotka ovat pieniä munasarjojen sisällä sijaitsevia rakkuloita. Munasolut ovat sekä lähtöisin että kehittyvät näiden rakkuloiden sisällä.

Joissakin tapauksissa naisen munarakkulat lakkaavat toimimasta kokonaan jo ennen 40 vuoden ikää ja muissa tapauksissa ne jatkavat toimintaansa, mutta viallisella tavalla. Jälkimmäinen tapaus johtaa munasarjojen toiminnan ennenaikaisen hiipumisen syntyyn. Vain joissain tapauksissa tämä poikkeavuus on pystytty liittämään johonkin seuraavista syistä:

• Munarakkuloiden normaalia pienempi määrä
• Jotkut autoimmuunisairaudet
• Jotkut geneettiset sairaudet
• Ongelmat aineenvaihdunnassa
• Sädehoito tai kemoterapia
• Toksiinien läsnäolo elimistössä esimerkiksi tupakoinnin takia tai joillekin torjunta-aineille ja kemikaaleille altistumisen vuoksi

Tiedämme myös, että tietyt tekijät voivat altistaa munasarjojen toiminnan ennenaikaisen hiipumisen synnylle. Näitä ovat muun muassa:

• Perhehistoria: Niillä naisilla, joiden perheessä on esiintynyt tämänkaltaisia poikkeavuuksia, on suurempi riski kärsiä munasarjojen toiminnan ennenaikaisesta hiipumisesta.
• Geneettiset sairaudet: Munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen on yleisempää niillä naisilla, joilla esiintyy tiettyjä geneettisiä sairauksia, kuten Turnerin oireyhtymää tai X-kromosomiin liittyviä vikoja tai geenimutaatioita.
• Seuraavat sairaudet: Erityisesti autoimmuunisairaudet tai virusinfektiot.
• Syöpähoidot.
• Ikä: Munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen on yleisempää 35–40-vuotiailla naisilla, vaikkakin sitä voi esiintyä lähes missä iässä tahansa.

Munasarjojen toiminnan ennenaikaisen hiipumisen oireet ja diagnoosi

Munasarjojen toiminnan ennenaikaisen hiipumisen oireet ovat samanlaisia ​​kuin vaihdevuosien mukana tuomat oireet. Tästä poikkeavuudesta kärsivät naiset voivat kokea muun muassa seuraavia oireita:

• Kuukautisten epäsäännöllisyys: Tätä voi ilmetä raskauden tai ehkäisypillereiden keskeyttämisen jälkeen tai yksinkertaisesti epäsäännölliset kuukautiset voivat ilmaantua spontaanisti ja kestää jopa useamman vuoden ajan.
• Kuumat aallot
• Yöhikoilu
• Vaikeudet tulla raskaaksi
• Emättimen kuivuus
• Seksuaalisen halun vähentyminen
• Mielialan vaihtelut, keskittymisvaikeudet ja ärtyneisyys.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: 7 tekijää, jotka voivat aikaistaa vaihdevuosia

Joissakin tapauksissa tämä poikkeavuus voi johtaa muihin vakavampiin komplikaatioihin, kuten lapsettomuuteen, osteoporoosiin, sydänsairauksiin, masennukseen tai ahdistuneisuuteen. Äärimmäisissä tapauksissa munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen voi johtaa jopa muistisairauksien, kuten dementian syntyyn. Diagnoosin tekemiseksi lääkäri haastattelee potilasta hänen tilastaan ja oireistaan sekä tekee potilaalle lantion seudun tutkimuksen.

On hyvin yleistä, että diagnoosin vahvistamiseksi lääkäri pyytää myös muita testejä, kuten raskaustestin, munaraukkuloita stimuloivan hormonitestin (FSH), estradiolin ja prolaktiinin tasoja mittaavan testin, kromosomien lukumäärää ja rakennetta mittaavan karyotyypin ja/tai FMR1-geenianalyysin.

Munasarjojen toiminnan ennenaikaisen hiipumisen hoito

Useimmissa tapauksissa vahvistetun diagnoosin jälkeen munasarjojen toiminnan ennenaikaisen hiipumisen hoidossa keskitytään estrogeenivajeen aiheuttamien seurausten korjaamiseen. Siksi onkin tavallista, että hoidossa keskeisenä toimenpiteenä käytetään estrogeeniterapiaa. Normaalisti estrogeenin annon yhteydessä lääkäri lisää potilaan annokseen progesteronia, jonka tarkoituksena on auttaa suojelemaan kohtua.

Tämän terapian yhteydessä potilaalla voi jälleen esiintyä verenvuotoa, mutta valitettavasti munasarjojen heikentynyttä toimintaa ei voida enää palauttaa. Nuorten naisten kohdalla toimenpide on yleensä erittäin positiivinen, mutta vanhemmilla naisilla on löydettyä näyttöä siitä, että terapia voi aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteja. Tämän vuoksi lääkärin tulee aina arvioida tämän tyyppisen hoidon hyödyt ja haitat potilaan iästä, kunnosta ja tilasta riippuen.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Korkeiden estrogeenitasojen merkit ja oireet

Toinen tavanomainen toimenpide munasarjojen toiminnan ennenaikaisen hiipumisen hoitoon on kalsium- ja D-vitamiinilisien määrääminen, pääasiassa osteoporoosin ehkäisemiseksi. Vaikka lapsettomuus on toisinaan tilapäistä, ja joidenkin tutkimusten mukaan noin 5–10 prosentilla munasarjojen toiminnan ennenaikaisesta hiipumisesta kärsivistä potilaista on mahdollisuus tulla edelleen spontaanisti raskaaksi, munasarjojen heikentynyt toiminta vaikuttaa merkittävällä tavalla nuorenkin naisen hedelmällisyyteen. Yksi tästä poikkeavuudesta kärsivän naisen suurimmista vaikeuksista onkin hedelmättömyyden kohtaaminen nuorella iällä. Tapauksesta riippuen lääkäri voi kuitenkin suositella koeputkihedelmöitystä tai muita vaihtoehtoja.

Vaikka munasarjojen toiminnan ennenaikainen hiipuminen ei ole henkeä uhkaava sairaus, ovat sen tuomat seuraukset naiselle sekä fyysisesti että psyykkisesti haastavia. Näissä olosuhteissa nainen tarvitseekin usein runsaasti tukea ja ymmärrystä. Mahdollisen kumppanin tuki ja läheisyys tässä tilanteessa on erittäin tärkeä näkökohta naisen emotionaalisen tasapainon kannalta. Samoin psykologinen terapia voi auttaa vastaamaan ja käsittelemään paremmin diagnoosia ja tämän ilmiön tuomia seurauksia.