Miten stressi vaikuttaa kuukautisiin?
Kuukautiskierron aikana koettu stressi vaikuttaa naisen terveyteen negatiivisesti. Stressi juontuu henkisestä väsymyksestä, jota syntyy usein silloin kun alamme vaatia itseltämme liikoja ja asetamme epärealistisia tavoitteita ja päämääriä itsellemme silloinkin, kun emme niitä pysty saavuttamaan. Näin stressi aiheuttaa kehossamme ja mielessämme muutoksia, jotka vaikuttavat päivittäiseen suorituskykyymme. Näin ollen on varmaa sanoa, että stressi vaikuttaa kuukautisiin.
Monet naiset huolehtivat liikaa ja liika huolehtiminen voi johtaa myös psykologisiin oireisiin, kuten turhautumisen tai ärsyyntymisen tunteeseen, ahdistuneisuuteen, masennukseen tai jopa krooniseen väsymykseen. Ylitöiden sekä kodin- ja lastenhoidon lisäksi stressiä voi aiheuttaa lähes mikä tahansa muukin huolenaihe.
Liika stressaaminen vaikuttaa myös fyysiseen hyvinvointiin ja on normaalia, että stressaantunut ihminen kärsii muun muassa seuraavista oireista:
- Päänsärky
- Lihassärky
- Ruoansulatus- ja sydänongelmat
- Elimistön vastustuskyvyn heikentyminen
- Väsymys ja uupumus
- Uneliaisuus
Stressistä löytyy useaa eri tyyppiä
Jotta stressin aiheuttamia ongelmia voitaisiin hallita ja ehkäistä tehokkaasti, on tarpeen selvittää ensin, minkä tyyppisestä stressistä kärsii. Stressin eri tyypit voidaan luokitella niiden ominaisuuksien ja oireiden mukaan.
1. Akuutti eli lyhytaikainen stressi
Lyhytaikainen eli akuutti stressi on yleisin stressin muoto. Lyhytaikaisen stressin kesto on nimensä mukaisesti lyhyt ja se johtuu hetkellisistä tilanteista, jotka voivat aiheuttaa sekä positiivisia että negatiivisia tuntemuksia tai niiden yhdistymistä.
Näiden hetkellisten stressinaiheuttajien joukosta voivat löytyä muun muassa:
- Häät tai muu suuri sosiaalinen tapahtuma
- Onnettomuudet, kuten henkilövahingot tai kodin tulipalo
Tutustu myös: Rentouttavat joogaharjoitukset stressin lievitykseen
2. Jaksoittainen akuutti stressi
Jaksoittainen akuutti stressi voi olla haitallista ja saattaa vaatia myös lääkärin apua. Jaksoittaisesta akuutista stressistä kärsivät yleensä epäjohdonmukaiset tai hektiseen elämäntapaan tottuneet ihmiset, sillä he ovat jatkuvasti mukana tilanteissa, jotka aiheuttavat stressiä ja liiallista huolehtimista.
3. Krooninen stressi
Krooninen stressi on vastuussa monista kehomme muutoksista ja tämä stressi vaikuttaa kuukautisiin ja kuukautiskiertoon.
Krooninen stressi on kehoa ja mieltä uuvuttavaa stressiä, joka vähitellen kuluttaa siitä kärsivän ihmisen burnout-pisteeseen. Kroonista stressiä syntyy erityisesi silloin, kun ihminen kohtaa elämässään liikaa paineita tai häntä painostetaan suorituksiin, jotka loppujen lopuksi johtavat siihen, ettei hän enää löydä ongelmistaan ja paineistaan uloskäyntiä.
Kroonista stressiä esiintyy usein ihmisillä, jotka käyvät läpi taloudellisesti huonoa rahatilannetta tai perheen sisäisiä ongelmia tai elävät esimerkiksi joko onnettomassa avioliitossa tai epämukavassa työilmapiirissä tai opiskelivat alaa, josta he eivät oikeasti edes pidä.
Miten krooninen stressi vaikuttaa kuukautisiin?
Kroonisella stressillä on kaikista stressin tyypeistä suurin vaikutus kuukautiskiertoon, sillä alituisessa stressitilassa keho alkaa tuottamaan ylimääräistä adrenaliinia ja kortisolia, jotka ovat päävastuussa monista kehon ja mielen toiminnoista.
- Adrenaliinin tarkoituksena on nostaa kehon vireystilaa, siinä missä taas kortisoli tehostaa aivojen toimintaa vähentäen tai estäen samalla muita kehon toimintoja, joita se ei näe tarpeelliseksi elimistön toiminnan ylläpitämisen kannalta.
Näiden niin sanottujen “vähemmän tärkeiden” toimintojen joukosta löytyvätkin muun muassa ruoansulatus ja kuukautiskierto. Esittelemme seuraavaksi yleisimpiä kroonisen stressin aiheuttamia oireita.
Epäsäännöllinen kuukautiskierto
Normaali kuukautiskierto on keskimääräisesti noin 28 – 31 päivää. Krooninen stressi voi aiheuttaa häiriöitä tähän kiertoon, jolloin säännöllisestä kuukautiskierrosta tulee stressin myötä epäsäännöllinen.
- Polymenorrea eli liian usein tulevat kuukautiset, joissa kuukautiskierron pituus on alle 21 päivää.
- Oligomenorrea eli liian harvoin tulevat kuukautiset, joissa kuukautiskierron pituus on yli 35 päivää.
- Amenorrea, jossa kuukautisia ei tule yli kolmeen normaaliin kuukautiskiertoon tai yli 3 kuukauteen.
Kuukautisia edeltävän oireryhmän eli PMS:n oireiden pahentuminen
Krooninen stressi voi myös pahentaa kuukautisia edeltävän oireyhtymän eli PMS:n kipuja. PMS:n oireet alkavat heti ovulaation jälkeen, eli toisin sanoen viikkoa ennen kuukautisten alkamista.
PMS:n oireet ilmenevät muun muassa herkkyytenä, ärtyneisyytenä, rintojen kipuna, turvotuksena, päänsärkynä ja vatsakramppeina.
Uupumus ja uneliaisuus
Koska kuukautiskierron aikana koettu stressi pahentaa kuukautiskipuja, monilla naisilla voi esiintyä myös vaikeuksia nukkua hyvin yöllä. Tämän vuoksi on hyvin todennäköistä, että olo on väsynyt, unelias tai jopa uupunut päivästä toiseen.
Sinua voi myös kiinnostaa: 8 superruokaa, jotka auttavat taistelemaan uupumusta vastaan
Stressi vaikuttaa hedelmällisyyteen
Koska krooninen stressi vaikuttaa vahvasti moniin kuukautiskiertoa sääteleviin tekijöihin, voi pitkäaikainen stressi laskea myös naisen kykyä tulla raskaaksi.
Hedelmällisyysongelmat johtuvat kortisolin määrän lisääntymisestä aivoissa, sillä tämä hormoni kertoo aivoille, että estrogeenin ja progesteronin tuotanto ei ole elimistön ylläpidon kannalta tarpeellista. Kortisolin lisääntymisen seurauksena kuukautiset muuttuvat epäsäännöllisiksi, jolloin myös naisen hedelmällisyys voi laskea.
Muita kroonisen stressin aiheuttamia oireita
Erittäin suuri kuukautiskierron aikana koettu stressi voi aiheuttaa naisilla myös muita vakavia oireita, näistä esimerkkejä ovat muun muassa:
- Muistin heikentyminen tai muistinmenetykset
- Seksuaalisten halujen vähentyminen
- Hiustenlähtö
- Akne ja muut iho-ongelmat
- Unihäiriöt
- Haavaumat
- Aggressiivinen käytös
Lopuksi
Stressin vaikutukset kuukautiskiertoon sekä naisen kehoon ja mieleen voivat siis olla hyvin haitallisia ja siksi stressitasojen lievittämiseksi onkin hyvä harrastaa muun muassa erilaisia rentoutumisharjoituksia ja mediaatiota. Lisäksi terveellinen ruokavalio, säännöllinen liikunta ja oman itsensä rakastaminen ovat keskeisiä tekijöitä hektisessä ja stressaavassa elinympäristössä.
Jos olet kuitenkin jo kokeillut kaikkea, mutta kärsit edelleen kroonisesta stressistä, voi psykologin apu olla tässä tapauksessa tarpeen. Näin alan ammattilainen voi auttaa sinua opettelemaan erilaisia tekniikoita ja harjoituksia stressin tunnistamiseksi ja hallitsemiseksi.
Älä siis koskaan unohda asettaa omaa terveyttäsi etusijalle ennen kaikkea muuta, sillä ilman terveyttäsi et ole oma itsesi, etkä voi onnistua päämäärissäsi ja tavoitteissasi!
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Nagma S, Kapoor G, Bharti R, et al. To evaluate the effect of perceived stress on menstrual function. J Clin Diagn Res. 2015;9(3):QC01–QC3. doi:10.7860/JCDR/2015/6906.5611
- Allsworth JE, Clarke J, Peipert JF, Hebert MR, Cooper A, Boardman LA. The influence of stress on the menstrual cycle among newly incarcerated women. Womens Health Issues. 2007;17(4):202–209. doi:10.1016/j.whi.2007.02.002
- SANDERS, K. A., & BRUCE, N. W. (1999). PSYCHOSOCIAL STRESS AND THE MENSTRUAL CYCLE. Journal of Biosocial Science. https://doi.org/10.1017/s0021932099003934
- Montero-López, E., Santos-Ruiz, A., García-Ríos, M. C., Rodríguez-Blázquez, M., Rogers, H. L., & Peralta-Ramírez, M. I. (2018). The relationship between the menstrual cycle and cortisol secretion: Daily and stress-invoked cortisol patterns. International Journal of Psychophysiology. https://doi.org/10.1016/j.ijpsycho.2018.03.021
- Barsom, S. H., Mansfield, P. K., Koch, P. B., Gierach, G., & West, S. G. (2004). Association between psychological stress and menstrual cycle characteristics in perimenopausal women. Women’s Health Issues. https://doi.org/10.1016/j.whi.2004.07.006
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.