Miten vähentää olemattomien ongelmien murehtimista?

· huhtikuu 5, 2019
Monilla meistä on tapana vatvoa mielessämme rakennettuja ongelmia, joita ei tosiasiassa vielä ole edes olemassa. Vaikka tämä tapa on varsin yleinen, onneksi näiden olemattomien ongelmien hautomisen ja turhan murehtimisen vähentämiseen on olemassa useita apukeinoja.

Jatkuva murehtiminen ja liioiteltujen uhkakuvien rakentelu eli märehtiminen johtaa usein huolestuneisuuteen, levottomuuteen ja stressin tunteeseen, joka ei loogisestikaan ole hyväksi henkiselle terveydellemme. Tulevien tilanteiden ennakointi erityisesti silloin, kun niiden hallitseminen ei ole käsissämme, ei tuo mitään hyvää. Jatkuva pakonomainen asioiden päässä pyörittely johtaa olemattomien ongelmien syntyyn, jotka vain alkavat ahdistaa meitä entisestään.

Ongelmia, joita ei ole olemassa, on vaikea ratkaista. Miten voisimme lakata murehtimasta niitä liikaa?

Katrin oli mahdotonta olla vatvomatta ongelmiaan

Murehtiminen ja ahdistuneisuus eivät tee hyvää henkiselle terveydelle

25-vuotiaalle nuorelle naiselle Katrille olemattomien ongelmien vatvominen on arkipäivää. Päivästä päivään Katri pyöritteli ja vatvoi mielessään negatiivia ajatuksia murehtien samalla tulevaisuuden tapahtumia ja kauhuskenaarioita, joita ei vielä ollut edes tapahtunut.

Esimerkiksi viime viikolla Katri lähetti hyvälle ystävälleen viestin, jonka ystävä luki, mutta johon hän ei vastannut. Katrin päässä alkoi pyöriä lukuisia uhkakuvia siitä, miten hänen ystävänsä olisi suuttunut hänelle jostain syystä tai kenties Katri ei ollut ottanut ystäväänsä tarpeeksi huomioon, tai ehkä Katri oli loukannut tietämättään ystäväänsä viimeksi, kun he näkivät…

Toisin sanoen Katri ehti luoda mielessään jo lukuisia enemmän tai vähemmän mahdollisia tilanteita, joista hän sitten veti omat johtopäätöksensä. Nämä johtopäätökset osoittautuvat todennäköisesti vääriksi, mutta ne voivat pahimmillaan vaikuttaa Katrin ja hänen ystävänsä väliseen suhteeseen.

Mitä jos ystävä olikin vain yksinkertaisesti kiireinen, luki viestin ja unohti vastata? Kenelle meistä ei ole käynyt samoin?

Lue myös: 7 asiaa, joita et ahdistuksesta tiennyt

Miten irtautua turhasta murehtimisesta?

Mielen ahdistuneisuus voi johtaa fyysiseen pahoinvointiin

Turhaa murehtimista ja olemattomien ongelmien vatvomista on vaikea lopettaa, mutta muuttamalla omaa ajatusmaailmaa ja seuraamalla alla olevia vinkkejä, liiallista märehtimistä ja jatkuvaa huolestuneisuutta on mahdollista helpottaa.

  • Mistä johtuu, että ajattelemme ja odotamme aina kaikkein pahinta? Aivan ensimmäiseksi, vakuuta itsesi siitä, ettei kaiken tarvitse aina olla niin negatiivista. Pyri korvaamaan negatiiviset ajatukset positiivisilla ajatuksilla, sillä varsin usein mielessämme rakentamamme uhkakuvat eivät koskaan tule toteen.
  • Pyri kasvattamaan ja vahvistamaan omaa itseluottamustasi. Olemattomien ongelmien märehtiminen voi johtua huonosta itseluottamuksesta sekä yksinjäämisen ja torjutuksi tulemisen pelosta, joten oman itsetunnon vahvistaminen voi auttaa näiden kauhuskenaarioiden vähentämisessä.
  • Ratkaise mieltä painavat epäilykset kysymällä. Sen sijaan että antaisit perättömien johtopäätösten muodostaa mielipiteesi tietystä asiasta, käänny aina epäilystä koskevan henkilön puoleen varmistaaksesi, mikä asian laita todellisuudessa on.

Liiallisen märehtimisen ja huolestuneisuuden helpottaminen on mahdollista, mutta sinun tehtäväksesi jää päättää toimitko heti vai annatko negatiivisten ajatusten ottaa vallan mielestäsi. Muista, että olemattomien ongelmien vatvomisella voi olla todella ikäviä seurauksia!

Sinua voi myös kiinnostaa: Pakkomielteinen murehtiminen luo ahdistusta

Lopeta olemattomien ongelmien murehtiminen niin voit myös paremmin

Turhalla märehtimisellä ja asioiden vatvomisella on myös terveyshaittoja, joten näistä huonoista tavoista irti pääsemällä voit vaikuttaa myös omaan hyvinvointiisi:

  • Voit sanoa hyvästit huolestuneisuudelle! Jatkuva huolestuneisuus johtaa hallitsemattomaan ahdistuksen tunteeseen usein täysin ilman selkeää syytä, jolloin tavallisetkin elämän tilanteet saavat sinut voimaan pahoin.
  • Kun et enää odota tilanteilta pahinta mahdollista, pystyt vahvistamaan ja kehittämään tunteiden hallintaa, jolloin myös ihmissuhteesi parantuvat.
  • Itsetuntosi vahvistuu ja pystyt myös luottamaan itseesi paremmin, etkä näin ollen tuhlaa enää aikaa miettimällä mitä muut ihmiset mahdollisesti sinusta ajattelevat.

Toisin sanoen olemattomien ongelmien murehtimisen vähentämisellä on myös paljon terveysvaikutuksia ja tulet tuntemaan olosi rauhallisemmaksi ja varmemmaksi. Alituinen murehtiminen luo aivoissamme sekavaa ajatusten myrskyä, josta irti pääsemällä sekä henkinen että fyysinen hyvinvointi kohentuvat silminnähden.

Voit myös yrittää vähentää turhaa murehtimista tällä tekniikalla, jossa negatiivisten ajatusten ajatteleminen pyritään eliminoimaan täysin erilaisten fyysisten ja psyykkisten harjoitusten kautta. Vaikka tekniikka voikin kuulostaa aluksi turhalta ajanhukalta, tästä monien psykologienkin suosittelemasta harjoituksesta voi todellisuudessa olla hyötyä erityisesti, silloin kun negatiiviset ajatukset ovat jo ottaneet vallan tavallisesta arkipäivästäsi.

Muita kokeilemisen arvoisia keinoja huolestuneisuuden ja märehtimisen vähentämiseen ovat liikunnan harrastaminen ja yksinkertaisesti, ahdistuksestasi avautuminen läheiselle ihmiselle. Tulet huomaamaan, kuinka toiselle ihmiselle puhuminen voi vähentää huomattavasti henkistä taakkaa, jota joudut kantamaan mielessäsi päivästä toiseen.

  • Fernando Azor, “Parada de pensamiento”, s.f. https://gabinetedepsicologia.com/parada-de-pensamiento-psicologos-madrid-tres-cantos
  • Sanz, P., & Fernández-Cuevas, A. (2015), “Trastorno obsesivo compulsivo”, Medicine – Programa de Formación Médica Continuada Acreditado, Volume 11, Issue 84, September 2015, Pages 5008-5014
  • Mental Health America, “¿Qué es la depresión”, s.f. http://www.mentalhealthamerica.net/conditions/%C2%BFqu%C3%A9-es-la-depresi%C3%B3n
  • Schlatter Navarro, J., & Gamazo Garrán, P. (2011), “Trastornos de ansiedad (II). Fobias. Trastorno obsesivo-compulsivo”, Medicine – Programa de Formación Médica Continuada Acreditado, Volume 10, Issue 85, September 2011, Pages 5734-5741