Mitä sukupuolihormonit tekevät?
Tarkistanut ja hyväksynyt: bioteknikko Alejandro Duarte
Sukupuolihormonit ovat kemiallisia aineita, joita sukupuolielimet valmistavat: munasarjat naisilla ja kivekset miehillä.
Niiden synteesi riippuu suoraan toisen hormonin, gonadotropiinin (GnRH), vaikutuksesta hypofyysissä (aivolisäke), joka erittää samanaikaisesti gonadotropiineja. Näiden tehtävänä on stimuloida joko kivestä tai munasarjoja.
Sukupuolihormonien esiaste on kolesteroli, josta syntyvät miehen ja naisen sukupuolihormonit. Näitä hormoneja voidaan syntetisoida esimerkiksi rintasyöpä- ja eturauhassyöpäpotilaiden elämänlaadun tai hedelmällisyyden ja kohdun toiminnan parantamiseksi.
Naisten sukupuolihormoneita ovat estrogeenit ja progesteronit, joita munasarjat tuottavat. Miesten sukupuolihormoneja ovat kivesten tuottamat androgeenit.
Naisten sukupuolihormonit
Estrogeeni
Estrogeenit ovat vastuussa naisten sekundaaristen sukupuolipiirteiden eriytymisestä. Ne säätelevät myös kuukautiskiertoa ja edistävät luiden kasvua naisilla.
Kun niitä vapautuu, progesteronireseptorien määrä kohdussa lisääntyy. Tämä edistää eräitä toimintoja, jotka selitämme myöhemmin.
Estrogeenit vaikuttavat myös metabolisiin ja kardiovaskulaarisiin toimintoihin, sillä ne pidättävät natriumia, suolaa ja vettä. Natriumin pidättymisellä on seurauksia vaihdevuosi-ikäisillä naisilla, sillä absorboivasta kyvystään johtuen ne voivat aiheuttaa luumassan hupenemista. Tästä syystä monet naiset tarvitsevat hormonihoitoa.
Kun henkilö saa hoitona suuria määriä estrogeeniä, nämä sukupuolihormonit toimivat ehkäisykeinona, sen lisäksi että ne:
- Alentavat glukoosinsietokykyä.
- Lisäävät hyytymistekijöiden ja plasminogeenin tuotantoa ja laskevat protrombiini III:n tuotantoa, mikä nostaa verihyytymien riskiä.
- Lisäävät reniinin ja angiotensiinin tuotantoa ja edistävät aldosteronin vapautumista. Verenpainetta tulisi pitää silmällä, sillä sen arvo voi muuttua näiden tekijöiden seurauksena.
Sinua saattaa kiinnostaa myös: Kuinka hormonit vaikuttavat kehonpainoon?
Progestageenit tai gestageenit
Kuten aiemmin mainittiin, estrogeenien vapautuminen saa välittömästi progesteronireseptorien määrän lisääntymään, mikä edesauttaa vuorovaikutusta näiden kahden välillä.
Kun progesteroni saavuttaa reseptorinsa, suora seuraus on se, että se vähentää liitosten määrää estrogeenin ja sen reseptorien välillä. Tämä on hyvä asia, sillä progesteroni auttaa välttämään kohdun limakalvon liikakasvua.
Kuten jo mainittiin, estrogeenit ovat sukupuolihormoneja, jotka vastaavat naisen sekundaarisista sukupuolipiirteistä, kuten kohdusta. Tästä syystä, jos estrogeenit jatkavat toimintaansa tai lisääntyvät, voi kehittyä kohdun limakalvon liikakasvu.
Tällä tavoin gestageenit eli keltarauhashormonit muuntavat estrogeenisen kohdun limakalvon erittyväksi limakalvoksi.
Toisaalta progesteroni on myös sukupuolihormoni, joka valmistelee kohdun raskautta varten. Kun progesteronitasot laskevat, kuukautisvuoto alkaa. Se auttaa myös rintamaidon tuotannossa.
Toisin kuin estrogeenit, tämä hormoni salpaa aldosteronireseptoreja. Ovulaation aikana se nostaa ruumiinlämpöä 0,5 celsiusasteella.
Lue myös: Estrogeeni: naisille välttämätön hormoni
Miehen sukupuolihormonit
Androgeenit
Androgeeneillä on miehistäviä vaikutuksia. Ne edistävät miehen sukuelinten ja sekundaaristen sukupuolipiirteiden kehitystä. Toisaalta taas synteettisiä androgeeneja voidaan käyttää esimerkiksi seuraavanlaisten sairauksien hoidossa:
- Miehen hypogonadismi (testosteronin puutos)
- Anemia: ne lisäävät erytropoietiinin tuotantoa munuaisissa johtuen anabolisesta vaikutuksestaan
- Rinnan karsinooma: itsepintaisissa tapauksissa ja muissa hoidoissa liitännäishoitona
- Anoreksia
Anabolinen vaikutus johtuu siitä, että ne lisäävät proteiinien tuotantoa, mikä lisää lihasmassaa.
Näiden sukupuolihormonien yksi tehtävistä on myös siemennesteen tuotannon stimulointi siementiehyissä. Lisäksi ne edistävät spermatidien kypsymistä siemennesteessä.
Ne edistävät lisäksi peniksen, kivespussin, erittävien sukupuolirauhasten sekä kivesten kasvua. Ne lisäävät myös häpykarvoituksen kasvua ja libidoa eli seksuaalista halua.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Soediono, B. (1989). HORMONAS SEXUALES. Journal of Chemical Information and Modeling. https://doi.org/10.1017/CBO9781107415324.004
- Guyton, A., & Hall, J. (2011). Fisiología femenina antes del embarazo y hormonas femeninas. In Guyton & Hall: Tratado de fisiologia médica.
- Barañao, R. I. (2009). Hormonas sexuales y respuesta inmunológica. Saegre.
-
Cachofeiro, V. (2009). Alteraciones del colesterol y enfermedad cardiovascular. Lopez Farré A., Macaya Miguel C. et al Libro de la salud cardiovascular. 1ª ed. Bilbao: Fundación BBVA, 131-139.
-
García Ayala, E., Cárdenas Mastrascusa, L., Sandoval Martínez, D., & Mayorga Anaya, H. (2010). Hiperplasia endometrial: análisis de serie de casos diagnosticados en biopsia endometrial. Revista chilena de obstetricia y ginecología, 75(3), 146-152.
-
Amado, J. A., & Flórez, J. (2003). Hormonas sexuales: estrógenos, gestágenos, andrógenos y anticonceptivos hormonales. Farmacología humana. 4ª Ed. Barcelona: Masson, p887-912.
-
Brito, C. (2014). Regulación de la eritropoyesis. Facultad de medicina de la Universidad de Chile, 2.
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.