Mitä ovat mustat läiskät kielessä?
Kuulostaa ehkä kummalliselta, mutta mustat läiskät kielessä ovat jossain määrin yleisempiä kuin ehkä ajattelet. Ymmärrettävistä syistä ne aiheuttavat usein myös huolta. Ne voivat kuitenkin johtua monista eri asioista.
Tummien läiskien sijainti ja ulkonäkö vaihtelevat. Niitä voi esiintyä kielen takaosassa ja ne voivat näyttää karvaisilta. Niitä voi esiintyä myös muilla kielen alueilla yksittäin tai rykelmissä. Ne ovat useimmiten väliaikaisia ja niiden kesto riippuu aiheuttajasta.
Tässä artikkelissa kerromme, mistä mustat läiskät kielessä johtuvat ja mitä niistä voi seurata.
Mistä mustat läiskät kielessä johtuvat?
Normaaleissa olosuhteissa kieli on punainen ja sitä peittävät pienet kielinystyt eli papillit. Joissakin tapauksissa nämä papillit voivat menettää värinsä ja turvota, jolloin ne näyttävät mustilta pisteiltä.
Mustat läiskät kielessä johtuvat tyypillisesti huonosta suuhygieniasta. Ne voivat olla myös suusyövän oire tai johtua lääkkeistä tai tupakasta.
Musta, karvainen kieli
Tässä tapauksessa kieli muuttuu tummaksi ja näyttää karvaiselta. Tämä johtuu siitä, että kuolleet ihosolut eivät irtoa normaaliin tapaan, vaan ne kertyvät kielen pinnalle ja suurentavat kielinystyjä. Kielinystyihin tarttuu näin enemmän bakteereja, ruoantähteitä, tupakanjäämiä yms . Nämä aineet tekevät kielestä “tahraisen”.
Tämä on lievä ja väliaikainen suuvaiva. Sitä voivat aiheuttaa monenlaiset prosessit:
- Antibioottien ja ärsytystä aiheuttavien suuvesien käyttö.
- Huono suuhygienia.
- Liika kahvin tai mustan teen juominen.
- Alkoholin juonti ja tupakointi.
Vaikka tämä ongelma voi tuntua huolestuttavalta, se ei yleensä aiheuta terveysongelmia ja on kivuton. Vaiva katoaa yleensä eliminoimalla yllä mainitut tekijät ja noudattamalla hyvää suuhygieniaa.
Sinua saattaa kiinnostaa myös: Luontaishoitoja kielen valkoisuuteen
Mustat läiskät kielessä voivat johtua hyperpigmentaatiosta
Tämä on hyvänlaatuinen tila, joka aiheuttaa myöskin mustia läiskiä kielessä. Se on suhteellisen yleinen afrikkalaisella ja aasialaisella väestöllä. Sitä esiintyy tavallisesti ikävuosien 20 ja 30 välillä, vaikkakin sitä voi joskus ilmetä myös lapsilla. Yleisesti ottaen se näkyy kielen reunoilla ja kärjessä.
Tämän vaivan syy on edelleen tuntematon, mutta tiedemiehet tutkivat geneettisen tekijän mahdollisuutta sen synnyssä. Joissakin tutkimuksissa on yritetty osoittaa, kuinka tämä patologia periytyy.
Sieni-infektio
Sieni-infektio on yleinen ongelma ihmisillä, joilla on huono suuhygienia. Se saattaa olla seurausta myös tiettyjen antibioottien syömisestä, sillä antibiootit muuttavat kielen bakteeristoa, mukaan lukien sen hyviä bakteereja.
Vauriot ja haavat
Vaikka tätä harvemmin tulee ajatelleeksi, kieleenkin voi syntyä mustelmia. Iskut tai puremat, jotka eivät aiheuta haavoja kieleen, voivat muodostaa siihen pienen mustelman. Mustelma näyttää usein pieneltä mustalta läiskältä kielessä.
Saatat pitää myös: Mitä kieli kertoo terveydestä ja tunteista?
Mustat läiskät kielessä voivat johtua lääkkeistä
Kuten aiemmin mainittiin, antibiootit heikentävät kielen bakteerikantaa, mikä edistää sieni-infektion syntyä.
Toisaalta myös jotkut muut lääkkeet voivat aiheuttaa mustia läiskiä kielen pinnalle. Tämän sivuvaikutuksen syntymekanismi on monimutkainen, mutta se on vain ohimenevä tila. Kieli palautuu normaaliksi heti lääkkeen lopettamisen jälkeen.
Tärkeä tietää kielen mustista läiskistä
Mustat läiskät kielessä voivat siis johtua eri syistä. Useimmiten syynä ovat huonot tottumukset, kuten riittämätön suuhygienia ja tupakointi. Tästä syystä hyvä suuhygienia onkin erittäin tärkeä asia. Hampaat olisi hyvä harjata vähintään kaksi kertaa päivässä sekä puhdistaa hammasvälit ja purskutella suuvedellä päivittäin.
Yritä lopettaa haitalliset tottumukset kuten tupakointi. Tupakka ei ainoastaan aiheuta mustia läiskiä kielen pinnalle, vaan se voi johtaa myös suusyöpään.
Ota yhteys lääkäriin, mikäli huomaat muutoksia kielesi värissä tai missä tahansa osassa suuta. Lääkäri tekee tarvittavat testit ja sulkee pois mahdolliset pahanlaatuiset syyt.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Domínguez P, Minguella I. Tractament de la cetoacidosis diabètica. But Soc Cat Pediatr 1989; 49: 385-95.
- Fernández Y, Palomeque A, Luaces C, Pons M, Gibert A, Martín JM. Tratamiento de la cetoacidosis diabética. Arch Pediatr 1995; 46: 443-6.
- Rodríguez Hierro F. Diabetes mellitus (I). En: Argente J, Carrascosa A, Gracia R, Rodríguez Hierro F, editores.
Tratado de Endocrinología Pediátrica y de la adolescencia. Madrid: Edimsa; 1995. p. 943-64. - Rodríguez F, Torres M. Diabetes: pauta de actuación en el Servicio de Urgencias ante un posible debut diabético. En: Pou-Fernández J, editor. Urgencias en Pediatría. Protocolos diagnóstico-terapéuticos. Madrid: Ergon; 1999. p. 349-58.
- Corripio Collado R, Rivera Luján J, Gallach Figueras I. Urgencias endocrino-metabólicas: Diabetes Mellitus. En: Benito J.