Mitä on ravitsemuspsykiatria?

Me kaikki haluamme haluamme parantaa mielenterveyttämme. Mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä on kuitenkin runsaasti. Näistä tekijöistä ravitsemus on yksi tärkeimmistä. Se on erittäin mielenkiintoinen tutkimusala psykiatristen häiriöiden osalta. Erilaisten ravintoaineiden puutostilat heikentävät aivojen terveyttä. Tässä artikkelissa kerromme mikä on ravitsemuspsykiatria ja mihin sitä voidaan käyttää.

Ravitsemuspsykiatria on uusi tutkimusala, joka käyttää ruokaa ja ravintolisiä mielenterveyssairauksien hoidossa sekä ehkäisyssä. Vaikka perinteinen lääketiede suosii enemmän lääkkeiden ja muiden perinteisten hoitojen käyttöä esimerkiksi masennuksen hoidossa, on todettu, että ruokahaluttomuus, makeat ruoat tai aterioiden väliin jättäminen voivat vaikuttaa tähän mielenterveyden häiriöön.

Näin ollen ravitsemustekijöitä, jotka ovat yhteydessä ihmisen kognition, käyttäytymisen ja tunteiden kanssa, on tutkittava enemmän. Tässä artikkelissa kerromme, kuinka ravitsemuspsykiatriaa käytetään parantamaan mielenterveysongelmia.

Miten ruokavalio vaikuttaa mielenterveyteen?

Nutrititon Journal -lehden mukaan neljä kymmenestä yleisimmästä vammaisuuden syystä Yhdysvalloissa ja muissa kehittyneissä maissa on mielenterveyshäiriöitä. Lisäksi yksi niiden syistä voi olla tiettyjen ravintoaineiden puutostilat.

Jotkut tutkimukset mainitsevat, että monet mielenterveysongelmat voivat alkaa suoliston tulehduksellisesta vasteesta. Herkkyys liittyy probioottien, mikroravinteiden ja Omega-3 -rasvahappojen puutostiloihin.

Toinen asiantuntijaryhmä vahvistaa yllä mainitut havainnot. Esimerkiksi ihmiset, jotka kärsivät ahdistuksesta ja masennuksesta, voivat parantaa mielialaansa syömällä enemmän sinkkiä, magnesiumia, Omega-3- ja B-vitamiiniyhdisteitä sekä D3-vitamiinia.

Erityisesti magnesiumin tapauksessa päivittäisen magnesiumsitraattilisän on havaittu lievittävän masennusta ja ahdistuneisuutta missä tahansa iässä, sukupuolessa tai sairauden tasossa.

Omega-3 -rasvahappojen osalta useat tutkimukset pitävät niitä kriittisinä aivojen kehitykselle ja toiminnalle. Matalat Omega-3 -rasvahappotasot on yhdistetty huonoon mielialaan, kognitiivisen kyvykkyyden heikkenemiseen sekä ymmärryksen laskuun.

Probioottien käyttöä on tutkittu myös ravitsemuspsykiatriassa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että terveiden elävien bakteerien päivittäinen nauttiminen voi vähentää masennusta ja ahdistusta. Itse asiassa jotkut asiantuntijat ovat keksineet termin “psykobiootit” viittaamaan probiooteihin, joilla on myönteinen vaikutus mielenterveyteen.

Lue myös: Itkemisen hyödyt mielenterveydelle

Mikä on ravitsemuspsykiatrian tavoite?

Ravitsemuspsykiatriasta tehty tutkimus asettaa tiettyjä tavoitteita, kun käsitellään mielenterveyshäiriöiden ja ravitsemuksen välistä suhdetta. Tämän tutkimusalan tärkeimmät haasteet ovat seuraavat:

• Laajentaa ruokavaliointerventiota mielenterveyshäiriöissä kliinisellä ja väestötasolla.
• Tunnistaa selkeästi ne biologiset syyt, jotka tukevat ravinnon ja mielenterveyshäiriöiden suhdetta.
• Kehittää tieteellisiä tutkimuksia, jotka tukevat tärkeimpien ravintoaineiden ja psykobioottien vaikutusta mielenterveysongelmiin. Lisäksi on ennakoitava mahdollisten potilaiden hoitovaste.
• Tehdä havainnollisia ja kokeellisia psykoositutkimuksia, jotka keskittyvät ruokavalioon ja ravitsemushoitoihin.

Miltä ruoan pitäisi näyttää ravitsemuspsykiatrian mukaan?

Ravitsemuspsykiatria sisältää runsaasti vihanneksia, täysjyväviljaa, pähkinöitä, kalaa ja siemeniä, mutta vain vähän tai ei lainkaan prosessoituja elintarvikkeita. Monet tutkimukset osoittavat, että aivoille parhaat ruoat ovat ne, jotka suojaavat sydäntä ja verisuonia. Alle olemme listanneet ruokia, joiden käytön on havaittu vaikuttavan positiivisesti mielenterveyteen:

• Rasvainen kala: Rasvaiset kalat, kuten lohi, sardiinit ja taimen, ovat Omega-3 -rasvahappojen lähde. Eri tutkimusten mukaan ne voivat hidastaa henkistä rappeutumista ja ehkäistä Alzheimerin tautia. Toisessa tutkimuksessa puhutaan Omega-3:sta ja sen masennuslääketehosta.
• Saksanpähkinät: Hospital Nutrition -lehden mukaan saksanpähkinöiden linoleenirasvahappo auttaa alentamaan verenpainetta ja pitämään valtimot puhtaina. Tämä tekee hyvää sekä sydämelle että aivoille.
• Mansikat ja mustikat: Näiden marjojen pigmentit ovat antosyaanit. Asiantuntijaryhmän mukaan ne toimivat anti-inflammatorisina ja antioksidantteina, jotka suojaavat aivojen ikääntymistä ja hermostoa rappeuttavia sairauksia vastaan.
• Parsakaali ja lehtivihannekset: Vihreät vihannekset, kuten parsakaali, pinaatti, lehtikaali ja muut vihreät kasvikset sisältävät runsaasti K-vitamiinia. Tiede viittaa siihen, että tämän vitamiinin läsnäolo voi auttaa hidastamaan kognitiivista heikkenemistä ja parantamaan muistia.
• Kahvi ja tee: Tutkimukset osoittavat, että kofeiini voi stimuloida serotoniinin, hyvänolon aineen, vapautumista. Pitkällä aikavälillä kahvin nauttiminen voi vähentää Alzheimerin ja Parkinsonin taudin riskiä.
• Kurkuma: Kurkumiini, kurkuman aktiivinen ainesosa, on voimakas antioksidantti ja tulehdusta ehkäisevä aine. Yhdessä arvostelussa kerrotaan sen hyödyistä muistille, ja muiden asiantuntijoiden mukaan se auttaa masennukseen.

Pidätkö tästä artikkelista? Lue myös: Milloin tunnemme syyllisyyttä syömisestä?

Suoliston mikrobiomin merkitys

Suoliston mikrobiomi viittaa miljooniin “hyviin” bakteereihin, jotka elävät ruoansulatuskanavassa ja joilla on perustavanlaatuinen rooli terveydessä. Nyt väitetään aivojen toiminnan ja suoliston mikrobiotan välisestä suhteesta ja mahdollisuudesta, että ne vaikuttavat neuropsykiatrisiin häiriöihin.

“Hyvät” bakteerit suojaavat suoliston limakalvoa ja varmistavat vahvan suojan myrkkyjä ja “pahoja” bakteereja vastaan. Lisäksi niillä on kaksisuuntainen rooli ruuansulatuskanavan ja keskushermoston välillä, jota kutsutaan suoli-aivo-akseliksi.

Jotkut asiantuntijat pitävät tätä akselia erittäin tärkeänä tekijänä lukuisille suurivaikutteisille neurologisille häiriöille, kuten Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti ja multippeliskleroosi.

Ravitsemuspsykiatria: kehittyvä tieteenala

Vaikka ruokavalion laadusta ja yleisistä mielenterveyssairauksista on paljon todisteita, se perustuu havaintoihin. Harvoja satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia on tehty erityisesti kliinisissä ryhmissä.

Useimmat tutkimukset ovat keskittyneet ruokavalion ja masennuksen väliseen suhteeseen. Muita vakavampia mielenterveyssairauksia, kuten kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja skitsofreniaa, on kuitenkin tutkittu rajoitetusti.

Vaikka ravitsemuspsykiatria on hyvin nuori tutkimusalue, ravintolisien käytöstä on tulossa tärkeä osa mielenterveyden hoidossa kaikissa ikäryhmissä.

On valitettavaa, että lääketieteellinen koulutus ei vieläkään sisällä mielenterveyshäiriöiden hoitoon tarkoitettua ravitsemustietoa osana ammatillista koulutusta. Kuten asiantuntijaryhmä on osoittanut, lääkehoitoa hallitsevat edelleen lääkkeet (kuten masennuslääkkeet) ja psykiatriset hoidot. Nämä ehkäisevät kuitenkin alle puolet näistä sairauksista.

Tältä osin katsauksessa ehdotetaan laadukkaiden tutkimusten tulosten kokoamista ja ravitsemuspsykiatrian toteuttamista kliinisessä käytännössä. Tämä on tärkeä tehtävä tämän osaamisalueen tulevaisuuden kannalta.

Nutrition Societyn julkaisemassa numerossa oletetaan, että ravitsemukselliset interventiot voivat vähentää merkittävästi mielenterveyssairauksien taakkaa. He suosittelevat myös vankkojen todisteiden tarkistamista ja yhteisöjen tuomista yhteen jakamaan havaintojaan.

Erityisesti immuunijärjestelmän, oksidatiivisen biologian, aivojen plastisuuden ja suolen sekä aivojen mikrobiomin tutkimusta ehdotetaan keskeisiksi kohteiksi.

Jos halutaan saavuttaa henkisesti terveempi yhteiskunta, lääkäreiden ja psykiatreiden on ymmärrettävä ruokavalion ja mielenterveyshäiriöiden väliset suhteet. Ravitsemuspsykiatrian tulisi olla vaihtoehtoinen tai täydentävä hoitomuoto.