Mitä on ravitsemuspsykiatria?

Ravitsemuspsykiatria tutkii ravinnon ja mielenterveyden suhdetta. Varhaiset tutkimustulokset ovat lupaavia uusien hoitojen kehittämisen kannalta.
Mitä on ravitsemuspsykiatria?
Maria Patricia Pinero Corredor

Kirjoittanut ja tarkastanut ravitsemusterapeutti Maria Patricia Pinero Corredor.

Viimeisin päivitys: 19 tammikuuta, 2023

Me kaikki haluamme haluamme parantaa mielenterveyttämme. Mielenterveyteen vaikuttavia tekijöitä on kuitenkin runsaasti. Näistä tekijöistä ravitsemus on yksi tärkeimmistä. Se on erittäin mielenkiintoinen tutkimusala psykiatristen häiriöiden osalta. Erilaisten ravintoaineiden puutostilat heikentävät aivojen terveyttä. Tässä artikkelissa kerromme mikä on ravitsemuspsykiatria ja mihin sitä voidaan käyttää.

Ravitsemuspsykiatria on uusi tutkimusala, joka käyttää ruokaa ja ravintolisiä mielenterveyssairauksien hoidossa sekä ehkäisyssä. Vaikka perinteinen lääketiede suosii enemmän lääkkeiden ja muiden perinteisten hoitojen käyttöä esimerkiksi masennuksen hoidossa, on todettu, että ruokahaluttomuus, makeat ruoat tai aterioiden väliin jättäminen voivat vaikuttaa tähän mielenterveyden häiriöön.

Näin ollen ravitsemustekijöitä, jotka ovat yhteydessä ihmisen kognition, käyttäytymisen ja tunteiden kanssa, on tutkittava enemmän. Tässä artikkelissa kerromme, kuinka ravitsemuspsykiatriaa käytetään parantamaan mielenterveysongelmia.

Miten ruokavalio vaikuttaa mielenterveyteen?

Nutrititon Journal -lehden mukaan neljä kymmenestä yleisimmästä vammaisuuden syystä Yhdysvalloissa ja muissa kehittyneissä maissa on mielenterveyshäiriöitä. Lisäksi yksi niiden syistä voi olla tiettyjen ravintoaineiden puutostilat.

Jotkut tutkimukset mainitsevat, että monet mielenterveysongelmat voivat alkaa suoliston tulehduksellisesta vasteesta. Herkkyys liittyy probioottien, mikroravinteiden ja Omega-3 -rasvahappojen puutostiloihin.

Toinen asiantuntijaryhmä vahvistaa yllä mainitut havainnot. Esimerkiksi ihmiset, jotka kärsivät ahdistuksesta ja masennuksesta, voivat parantaa mielialaansa syömällä enemmän sinkkiä, magnesiumia, Omega-3- ja B-vitamiiniyhdisteitä sekä D3-vitamiinia.

Erityisesti magnesiumin tapauksessa päivittäisen magnesiumsitraattilisän on havaittu lievittävän masennusta ja ahdistuneisuutta missä tahansa iässä, sukupuolessa tai sairauden tasossa.

Omega-3 -rasvahappojen osalta useat tutkimukset pitävät niitä kriittisinä aivojen kehitykselle ja toiminnalle. Matalat Omega-3 -rasvahappotasot on yhdistetty huonoon mielialaan, kognitiivisen kyvykkyyden heikkenemiseen sekä ymmärryksen laskuun.

Probioottien käyttöä on tutkittu myös ravitsemuspsykiatriassa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että terveiden elävien bakteerien päivittäinen nauttiminen voi vähentää masennusta ja ahdistusta. Itse asiassa jotkut asiantuntijat ovat keksineet termin “psykobiootit” viittaamaan probiooteihin, joilla on myönteinen vaikutus mielenterveyteen.

Ravitsemuspsykiatria keskittyy ravinnon ja mielenterveyden yhteyteen.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että ravinnon ja mielenterveyden välillä on yhteys.

Mikä on ravitsemuspsykiatrian tavoite?

Ravitsemuspsykiatriasta tehty tutkimus asettaa tiettyjä tavoitteita, kun käsitellään mielenterveyshäiriöiden ja ravitsemuksen välistä suhdetta. Tämän tutkimusalan tärkeimmät haasteet ovat seuraavat:

  • Laajentaa ruokavaliointerventiota mielenterveyshäiriöissä kliinisellä ja väestötasolla.
  • Tunnistaa selkeästi ne biologiset syyt, jotka tukevat ravinnon ja mielenterveyshäiriöiden suhdetta.
  • Kehittää tieteellisiä tutkimuksia, jotka tukevat tärkeimpien ravintoaineiden ja psykobioottien vaikutusta mielenterveysongelmiin. Lisäksi on ennakoitava mahdollisten potilaiden hoitovaste.
  • Tehdä havainnollisia ja kokeellisia psykoositutkimuksia, jotka keskittyvät ruokavalioon ja ravitsemushoitoihin.

Miltä ruoan pitäisi näyttää ravitsemuspsykiatrian mukaan?

Ravitsemuspsykiatria sisältää runsaasti vihanneksia, täysjyväviljaa, pähkinöitä, kalaa ja siemeniä, mutta vain vähän tai ei lainkaan prosessoituja elintarvikkeita. Monet tutkimukset osoittavat, että aivoille parhaat ruoat ovat ne, jotka suojaavat sydäntä ja verisuonia. Alle olemme listanneet ruokia, joiden käytön on havaittu vaikuttavan positiivisesti mielenterveyteen:

  • Rasvainen kala: Rasvaiset kalat, kuten lohi, sardiinit ja taimen, ovat Omega-3 -rasvahappojen lähde. Eri tutkimusten mukaan ne voivat hidastaa henkistä rappeutumista ja ehkäistä Alzheimerin tautia. Toisessa tutkimuksessa puhutaan Omega-3:sta ja sen masennuslääketehosta.
  • Saksanpähkinät: Hospital Nutrition -lehden mukaan saksanpähkinöiden linoleenirasvahappo auttaa alentamaan verenpainetta ja pitämään valtimot puhtaina. Tämä tekee hyvää sekä sydämelle että aivoille.
  • Mansikat ja mustikat: Näiden marjojen pigmentit ovat antosyaanit. Asiantuntijaryhmän mukaan ne toimivat anti-inflammatorisina ja antioksidantteina, jotka suojaavat aivojen ikääntymistä ja hermostoa rappeuttavia sairauksia vastaan.
  • Parsakaali ja lehtivihannekset: Vihreät vihannekset, kuten parsakaali, pinaatti, lehtikaali ja muut vihreät kasvikset sisältävät runsaasti K-vitamiinia. Tiede viittaa siihen, että tämän vitamiinin läsnäolo voi auttaa hidastamaan kognitiivista heikkenemistä ja parantamaan muistia.
  • Kahvi ja tee: Tutkimukset osoittavat, että kofeiini voi stimuloida serotoniinin, hyvänolon aineen, vapautumista. Pitkällä aikavälillä kahvin nauttiminen voi vähentää Alzheimerin ja Parkinsonin taudin riskiä.
  • Kurkuma: Kurkumiini, kurkuman aktiivinen ainesosa, on voimakas antioksidantti ja tulehdusta ehkäisevä aine. Yhdessä arvostelussa kerrotaan sen hyödyistä muistille, ja muiden asiantuntijoiden mukaan se auttaa masennukseen.

Pidätkö tästä artikkelista? Lue myös: Milloin tunnemme syyllisyyttä syömisestä?

Suoliston mikrobiomin merkitys

Suoliston mikrobiomi viittaa miljooniin “hyviin” bakteereihin, jotka elävät ruoansulatuskanavassa ja joilla on perustavanlaatuinen rooli terveydessä. Nyt väitetään aivojen toiminnan ja suoliston mikrobiotan välisestä suhteesta ja mahdollisuudesta, että ne vaikuttavat neuropsykiatrisiin häiriöihin.

“Hyvät” bakteerit suojaavat suoliston limakalvoa ja varmistavat vahvan suojan myrkkyjä ja “pahoja” bakteereja vastaan. Lisäksi niillä on kaksisuuntainen rooli ruuansulatuskanavan ja keskushermoston välillä, jota kutsutaan suoli-aivo-akseliksi.

Jotkut asiantuntijat pitävät tätä akselia erittäin tärkeänä tekijänä lukuisille suurivaikutteisille neurologisille häiriöille, kuten Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti ja multippeliskleroosi.

Osa ravitsemuspsykiatriasta keskittyy suoliston mikrobiomin tasapainon ja mielenterveyden välisen suhteen tutkimiseen.

Ravitsemuspsykiatria: kehittyvä tieteenala

Vaikka ruokavalion laadusta ja yleisistä mielenterveyssairauksista on paljon todisteita, se perustuu havaintoihin. Harvoja satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia on tehty erityisesti kliinisissä ryhmissä.

Useimmat tutkimukset ovat keskittyneet ruokavalion ja masennuksen väliseen suhteeseen. Muita vakavampia mielenterveyssairauksia, kuten kaksisuuntaista mielialahäiriötä ja skitsofreniaa, on kuitenkin tutkittu rajoitetusti.

Vaikka ravitsemuspsykiatria on hyvin nuori tutkimusalue, ravintolisien käytöstä on tulossa tärkeä osa mielenterveyden hoidossa kaikissa ikäryhmissä.

On valitettavaa, että lääketieteellinen koulutus ei vieläkään sisällä mielenterveyshäiriöiden hoitoon tarkoitettua ravitsemustietoa osana ammatillista koulutusta. Kuten asiantuntijaryhmä on osoittanut, lääkehoitoa hallitsevat edelleen lääkkeet (kuten masennuslääkkeet) ja psykiatriset hoidot. Nämä ehkäisevät kuitenkin alle puolet näistä sairauksista.

Tältä osin katsauksessa ehdotetaan laadukkaiden tutkimusten tulosten kokoamista ja ravitsemuspsykiatrian toteuttamista kliinisessä käytännössä. Tämä on tärkeä tehtävä tämän osaamisalueen tulevaisuuden kannalta.

Nutrition Societyn julkaisemassa numerossa oletetaan, että ravitsemukselliset interventiot voivat vähentää merkittävästi mielenterveyssairauksien taakkaa. He suosittelevat myös vankkojen todisteiden tarkistamista ja yhteisöjen tuomista yhteen jakamaan havaintojaan.

Erityisesti immuunijärjestelmän, oksidatiivisen biologian, aivojen plastisuuden ja suolen sekä aivojen mikrobiomin tutkimusta ehdotetaan keskeisiksi kohteiksi.

Jos halutaan saavuttaa henkisesti terveempi yhteiskunta, lääkäreiden ja psykiatreiden on ymmärrettävä ruokavalion ja mielenterveyshäiriöiden väliset suhteet. Ravitsemuspsykiatrian tulisi olla vaihtoehtoinen tai täydentävä hoitomuoto.



  • Lakhan SE, Vieira KF. Nutritional therapies for mental disorders. Nutr J. 2008 Jan 21;7:2.
  • Gómez-Pinilla F. Brain foods: the effects of nutrients on brain function. Nat Rev Neurosci. 2008 Jul;9(7):568-78.
  • Marx W, Moseley G, Berk M, Jacka F. Nutritional psychiatry: the present state of the evidence. Proc Nutr Soc. 2017 Nov;76(4):427-436.
  • Tarleton EK, Littenberg B, MacLean CD, Kennedy AG, Daley C. Role of magnesium supplementation in the treatment of depression: A randomized clinical trial. PLoS One. 2017 Jun 27;12(6):e0180067.
  • Deacon G, Kettle C, Hayes D, Dennis C, Tucci J. Omega 3 polyunsaturated fatty acids and the treatment of depression. Crit Rev Food Sci Nutr. 2017 Jan 2;57(1):212-223.
  • Ng QX, Peters C, Ho CYX, Lim DY, Yeo WS. A meta-analysis of the use of probiotics to alleviate depressive symptoms. J Affect Disord. 2018 Mar 1;228:13-19.
  • Sarkar, Amar,  Lehto, Soili,  Harty, Siobhán, Dinan, Timothy, Cryan, John, Burnet, Philip. Psychobiotics and the Manipulation of Bacteria–Gut–Brain Signals. Trends in Neurosciences. 2016, 39, 11. Disponible en: https://www.researchgate.net/publication/309450465_Psychobiotics_and_the_Manipulation_of_Bacteria-Gut-Brain_Signals.
  • Felice N. Jacka. Nutritional Psychiatry: Where to Next? EBioMedicine. 2017, 17, 24-29. Disponible en: https://www.thelancet.com/action/showPdf?pii=S2352-3964%2817%2930079-8.
  • Morris MC, Evans DA, Tangney CC, Bienias JL, Wilson RS. Fish consumption and cognitive decline with age in a large community study. Arch Neurol. 2005 Dec;62(12):1849-53.
  • Lin PY, Su KP. A meta-analytic review of double-blind, placebo-controlled trials of antidepressant efficacy of omega-3 fatty acids. J Clin Psychiatry. 2007 Jul;68(7):1056-61.
  • Julio Sanhueza Catalán , Samuel Durán Agüeroy Jairo Torres García. Los ácidos grasos dietarios y su relación con la salud. Nutr Hosp. 2015; 32(3):1362-1375.
  • Selvaraju Subash, Musthafa Mohamed Essa,  and Mohammed Akbar. Neuroprotective effects of berry fruits on neurodegenerative diseases. Neural Regent Res.2014,9,16,1557-1566.
  • H. S. Ruxton. The impact of caffeine on mood, cognitive function, performance and hydration: a review of benefits and risks. 2008, 33, 1, 15-25.
  • S.D. Voulgaropoulou, T.A.M.J. van Amelsvoort, J. Prickaerts, C. Vingerhoets. The effect of curcumin on cognition in Alzheimer’s disease and healthy aging: A systematic review of pre-clinical and clinical studies. Brain Research. 2019, Volume 1725.
  • Sanmukhani J, Satodia V, Trivedi J, Patel T, Tiwari D, Panchal B, Goel A, Tripathi CB. Efficacy and safety of curcumin in major depressive disorder: a randomized controlled trial. Phytother Res. 2014 Apr;28(4):579-85.
  • Gómez-Eguílaz, J.L. Ramón-Trapero, L. Pérez-Martínez, J.R. Blanco. El eje microbiota-intestino-cerebro y sus grandes proyecciones. REV NEUROL 2019;68:111-117.
  • Castillo-Álvarez∗y M.E. Marzo-Sola. Papel de la microbiota intestinal en el desarrollo de diferentes enfermedades neurológicas. Neurología. 2019. Disponible en: https://www.researchgate.net/publication/334598044_Papel_de_la_microbiota_intestinal_en_el_desarrollo_de_diferentes_enfermedades_neurologicas
  • Owen L, Corfe B. The role of diet and nutrition on mental health and wellbeing. Proc Nutr Soc. 2017 Nov;76(4):425-426.
  • Matsuoka Y, Hamazaki K. [Considering Mental Health from the Viewpoint of Diet: The Role and Possibilities of Nutritional Psychiatry]. Seishin Shinkeigaku Zasshi. 2016;118(12):880-894.
  • Marx W, Moseley G, Berk M, Jacka F. Nutritional psychiatry: the present state of the evidence. Proc Nutr Soc. 2017 Nov;76(4):427-436.

Tämän julkaisun sisältö on puhtaasti informatiivista. Se ei missään tilanteessa voi avustaa tai korvata lääkärin diagnooseja, hoitoja tai suosituksia. Käänny askarruttavissa asioissa luotetun ammattilaisen puoleen ja pyydä suostumus ennen minkään toimenpiteen aloittamista.