Miten raha vaikuttaa mielenterveyteen?
Lause “rahalla voi ostaa onnea” saattaa kuulostaa pinnalliselta. Totuus kuitenkin on, että tavalla tai toisella raha vaikuttaa mielenterveyteen. Raha voi tarjota mukavamman elämän ja mielenrauhaa, koska tiedämme pystyvämme vastaamaan mahdollisiin yllättäviin hätätilanteisiin.
Kun rahaa ei ole, vaikutukset ovat toisenlaiset. Jos emme pysty kattamaan perustarpeitamme, voi syntyä turhautumista ja ahdistusta. Myös muunlaiset rahaan liittyvät tilanteet voivat vaikuttaa mielenterveyteen. Yllättävät menot, terveydenhoitokulut ja säästöjen puuttuminen eläkkeelle siirryttäessä ovat vain muutamia esimerkkejä.
Miksi tähän ongelmaan tulisi kiinnittää huomiota? Mitä asialle voi tehdä?
Miten raha vaikuttaa mielenterveyteen?
Amerikan psykologisen yhdistyksen raportista käy ilmi, että raha vaikuttaa mielenterveyteen taloudellisten vaikeuksien aiheuttaman kroonisen stressin vuoksi.
Tutkimuksen mukaan siitä kärsivät eniten nuoremmat sukupolvet, lapsiperheet ja pienituloiset ihmiset – erityisesti nuoret ja naiset.
Lisäksi raportissa korostetaan sitä, miten rahaongelmien synnyttämä ahdistus voi johtaa riskikäyttäytymiseen, kuten alkoholin suurkulutukseen, liikumattomaan elämäntapaan ja ylensyöntiin.
Taloudellisten vaikeuksien ja mielenterveysongelmien välillä on siis yhteys. Taloudelliset vaikeudet voivat vaikuttaa mielenterveyteen aiheuttamalla stressiä, ahdistusta, alkoholismia tai masennusta. Ja jos nuorten on keskeytettävä opintonsa, tilanne voi pahentua.
Talousongelmat eivät toisaalta kosketa vain yksilöitä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että myös valtion talouskriisit voivat vaikuttaa väestön mielenterveyteen.
Lue myös: Opeta lapselle rahan säästämistä
Miten tilanne hoidetaan?
Jotta raha ei vaikuttaisi niin voimakkaasti mielenterveyteen, voit noudattaa alla ehdotettuja suosituksia:
- Älä vähättele ongelman merkitystä: Älä myöskään lykkää sen ratkaisemista. Myöhemmin tilanne voi olla entistä pahempi. Toimeen tulisikin ryhtyä mahdollisimman pian.
- Pyydä apua talousasioiden asiantuntijalta. Talousneuvoja voi opastaa, miten missäkin tilanteessa tarkalleen ottaen toimitaan.
- Lakkaa sivuuttamasta laskuja: Erityisesti perusmenoja, kuten vesi-, kaasu- ja sähkölaskuja. Yksi hyödyllinen suositus on ottaa yhteyttä palveluntarjoajaan ja pyytää tietoa vaihtoehdoista niissä tapauksissa, kun koko laskun maksamiseen ei sillä hetkellä ole varaa.
- Keskeytä kalliit hankinnat. Tai kuuntele talousasiantuntijan neuvoja näiden kulujen hoitamiseksi parhaalla tavalla, oikeaan aikaan.
- Taloussuunnittelu voi auttaa selkiyttämään, mitkä ovat tärkeimmät kulut.
- Älä käytä rahaa mielialan parantamiseen: Jos psyykkisellä tasolla on jokin piilevä ongelma, kannattaa hakea psykologista apua ja hoitaa ongelma, jotta et tee turhia ostoksia hetken mielijohteesta.
Käy lukemassa tämäkin artikkeli: Rahan säästäminen: 4 perusneuvoa
Jos tilanne on todella hankala, hae apua lääkäriltä oireiden lievittämiseksi ja oppiaksesi hallitsemaan stressiäsi.
Vielä lopuksi
Nykypäivänä on tarjolla helpompiakin vaihtoehtoja, kuten sovellukset ja ilmaiset verkkopalvelut budjetin laatimiseksi kotona, kulujen priorisoimiseksi ja säästötavoitteiden asettamiseksi.
Jotkut noudattavat 50–30–20 -sääntöä, eli he varaavat 50 % varoista kiinteisiin kuluihin, 30 % sekalaisiin kuluihin ja 20 % säästöihin.
Muutamia kuukausittaisia säästövinkkejä noudattamalla vuoden lopussa voi olla säästössä jo huomattava summa. Myös muun perheen rooli säästämisessä on tärkeä. Hyvällä talouskasvatuksella voidaan varjella jokaisen tulevaisuutta.
Lisäksi tulee analysoida kunkin henkilön tottumuksia, sillä niillä voi olla haitallinen vaikutus talouden tasapainoon. Meidän on hyvä analysoida omaa suhtautumistamme rahaan, omia uskomuksiamme siitä sekä sen käyttöä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Boza Chirino, J., & Zabaleta, J. I. (2012). La riqueza de los pobres: Los Microahorros. Atlantic Review of Economics: Revista Atlántica de Economía.
- Coria, M. D., Arzola, M. Á. L., Cares, G. C., & Rojas, C. D. V. (2008). Prácticas de ahorro y uso del dinero en pre adolescentes (Tweens) Chilenos. Universum.
- Guerrero, R., Villamizar, J. M., & Maestre, M. (2018). Las finanzas personales desde la educación básica en instituciones de pamplona. Desarrollo Gerencial.
- Melé, J. A. (2009). Dinero y conciencia :¿a quién sirve mi dinero? Plataforma Actual.
- Olmos Carreño, J. C., Tabares Higuita, D. S., & Rodríguez Garcés, C. (2007). Cultura financiera : Patrones de ahorro e inversión en grupos. El Cuaderno Ciencias Estratégicas.