Milloin ja miten aloittaa eliminaatioruokavalio?

Näytämme, mistä eliminaatioruokavalio koostuu ja miten sitä noudatetaan ruokaintoleranssien tunnistamiseksi. Saat tietoa myös sen riskeistä.
Milloin ja miten aloittaa eliminaatioruokavalio?
Saúl Sánchez Arias

Kirjoittanut ja tarkastanut ravitsemusterapeutti Saúl Sánchez Arias.

Viimeisin päivitys: 26 elokuuta, 2022

Eliminaatioruokavaliolle ryhdytään ruokaintoleranssien tunnistamiseksi. Markkinoilla on monia testejä tällaisten häiriöiden testaamiseksi, mutta ne eivät ole luotettavia.

Niiden tueksi ei ole näyttöä. Näin ollen ei useinkaan ole muuta mahdollisuutta kuin poistaa tietty ruoka-aine ruokavaliosta ja katsoa, helpottaako oire.

Ensin on kuitenkin syytä huomauttaa, että ruokaintoleranssit voivat olla ohimeneviä. Toisin sanoen elimistö ei kykene jonkin aikaa hoitamaan tietyn ruoka-aineen sulatusta tai imeytymistä.

Miten eliminaatioruokavalio toimii?

Eliminaatioruokavalio tarkoittaa hyvin rajoittavaa ruokavaliota, joka ei ole ylläpidettävissä tai terveellinen keskipitkällä aikavälillä. Sitä tulee noudattaa enintään kolme viikkoa.

Muussa tapauksessa voi ilmaantua vakavia ravintoainepuutoksia. Jotkut niistä voisivat vaarantaa hapen oikeanlaisen kulkeutumisen veressä, kuten anemiassa. Tämä osoitetaan The Medical Clinics of North America -lehden julkaisemassa tutkimuksessa.

Ensimmäinen asia eliminaatioruokavaliolle ryhdyttäessä on välttää niitä ruokaryhmiä, jotka saattavat olla intoleranssien syynä. Näitä ruokaryhmiä ovat muun muassa sitrushedelmät, pähkinät, palkokasvit, gluteenipitoiset ruoka-aineet, maitotuotteet, kananmunat ja mausteet. Kahden viikon ajan suositellaan noudattamaan ruokavaliota, jossa on hedelmiä, muita kuin koisokasveihin kuuluvia vihanneksia ja riisiä.

Tämä on kaikkein hankalin vaihe. Kyseessä on itse asiassa sellainen ruokavaliosuunnitelma, jossa proteiininsaanti on puutteellista, mikä voi vaikuttaa rasvattoman massan tilaan. Annals of Nutrition & Metabolism -lehden tutkimuksen mukaan proteiinia tarvitaan vähintään 0,8 grammaa painokiloa kohden päivässä, jotta elimistö toimisi kunnolla.

Kahden viikon kuluttua epäillyt ruokaryhmät palautetaan ruokavalioon yksi kerrallaan pitäen oireita silmällä. Mahdollisia oireita ovat suolen toiminnan muutokset, päänsärky tai jopa ihottuma.

Pähkinät ovat monelle allergisoivia.
Tässä ruokavaliossa vältetään muun muassa pähkinöitä vähintään kahden viikon ajan.

Onko eliminaatioruokavalio turvallinen?

Eliminaatioruokavaliolle ryhdytään, kun suolistossa on jostain tuntemattomasta syystä ongelmia. Syyn oletetaan olevan jokin tietty ruoka-aine tai pahimmassa tapauksessa kokonainen ruoka-aineryhmä.

Tavoitteena on tunnistaa kyseinen ruoka-aine sen eliminoimiseksi ruokavaliosta. Tällä menetelmällä on kuitenkin riskinsä, kuten jo mainittiin. Puutteellinen ravintoaineiden saanti johtaa elimistön fysiologisten mekanismien häiriöihin.

On syytä huomauttaa, että monet suolisto-oireet johtuvat mikrobiotan ongelmista. Tästä syystä voi olla kannattavaa yrittää parantaa mikrobiotan koostumusta terveydelle mahdollisesti haitallisten ruokavaliokokeilujen sijaan. Sopiva toimenpide olisi probioottilisän syöminen.

Critical Reviews in Food Science and Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan nämä mikrobit voivat auttaa vähentämään muun muassa laktoosi-intoleranssin oireita. Monet ruoansulatus- ja suolisto-ongelmat johtuvat nimittäin dysbioosista. Tämä vaatisi suoraa ongelmaan puuttumista sisäisen tasapainon palauttamiseksi.

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä artikkeli: Gluteenittomat välipalat ilman leipää

Ärtyvä suoli ja intoleranssit

Ennen kuin lopetamme, on tärkeää huomauttaa, että monet ruoansulatuskanavan ongelmat voivat johtua tulehduksellisista sairauksista suolistossaYksi tällainen sairaus on ärtyvän suolen oireyhtymä.

Se voi johtaa intoleranssien kehittymiseen vasta myöhemmin, mutta todellisuudessa syynä olisi tämä autoimmuunisairaus. Ratkaisu ei näin ollen olisi täydellinen ruokaryhmien rajoittaminen, vaan tulehdusta vähentävä lähestymistapa.

Näihin terveysongelmiin liittyy kuitenkin vielä paljon sellaista, mitä ei tiedetä. Niitä pidetään kroonisina ja parantumattomina sairauksina.

Ne voidaan ainoastaan pitää kurissa ruokavaliolla,  ja myös probiootit ovat hyväksi. Joissakin tilateissa jo kuidun rajoittaminen riittäisi ja toisi helpotusta vaivaan.

Eliminaatioruokavalio auttaa tunnistamaan ruokaintoleranssit.
Mikrobiotasta paljastuu yhä enemmän asioita, ja erittäin monet nykyhoidot pyrkivät muokkaamaan sitä ruoansulatusoireiden vähentämiseksi.

Varo eliminaatioruokavaliota

Eliminaatioruokavaliossa välttämättömiä ravintoaineita on hyvin rajoitetusti, joten se ei ole ylläpidettävissä kuin lyhytaikaisesti. Tällainen lähestymistapa voi auttaa paikantamaan intoleranssin, mutta se ei ole välttämättä ratkaisu ongelmaan.

Ennen eliminaatioruokavalion aloittamista on suositeltavaa käydä lääkärin juttusilla. On olemassa muitakin vaihtoehtoja, joilla voidaan sulkea pois sairauksia.

Usein jo hyvät ruokailutottumukset voivat korjata ongelmia. On hyvä varmistaa, että ruokavaliossa on säännöllisesti hapatettuja ruokia ja vähintään 25 grammaa kuitua päivittäin.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Miten ruokavalio vaikuttaa ihmisen immuunijärjestelmään?
Askel Terveyteen
Lue se täällä Askel Terveyteen
Miten ruokavalio vaikuttaa ihmisen immuunijärjestelmään?

Tässä artikkelissa kerromme, millä tavalla ruokavalio vaikuttaa ihmisen immuunijärjestelmään ja sen toimintaan.



  • Massey A. C. (1992). Microcytic anemia. Differential diagnosis and management of iron deficiency anemia. The Medical clinics of North America76(3), 549–566. https://doi.org/10.1016/s0025-7125(16)30339-x
  • Richter, M., Baerlocher, K., Bauer, J. M., Elmadfa, I., Heseker, H., Leschik-Bonnet, E., Stangl, G., Volkert, D., Stehle, P., & on behalf of the German Nutrition Society (DGE) (2019). Revised Reference Values for the Intake of Protein. Annals of nutrition & metabolism74(3), 242–250. https://doi.org/10.1159/000499374
  • Oak, S. J., & Jha, R. (2019). The effects of probiotics in lactose intolerance: A systematic review. Critical reviews in food science and nutrition59(11), 1675–1683. https://doi.org/10.1080/10408398.2018.1425977