Milloin ihminen lakkaa kasvamasta?
Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Leonardo Biolatto
Monien lasten vanhemmat esittävät lastenlääkärille kysymyksen: milloin ihminen lakkaa kasvamasta? Tähän aiheeseen liittyy useita tutkimuksia monesta eri perspektiivistä: niin geenien, maantieteellisten kuin sosioekonomistenkin tekijöiden kannalta katsottuna.
Näiden tutkimusten valossa on huomattu, että etenkin sukupuolella on merkitystä ihmisen kasvuun. Yleisesti ottaen tytöt kehittyvät aiemmin kuin pojat. Jo 8-vuotiaana tytöillä ilmenee sellaisia hormonaalisia muutoksia, joita pojilla ilmenee keskimäärin 10-vuotiaana.
Tämä keskimäärin kahden vuoden ero näkyy edelleen aikuisuuteen siirtymisprosessissa. Tästä syystä murrosiässä tämä ero näkyy hyvin selvänä luokkakavereiden keskuudessa.
Palatessaan kesälomalta takaisin kouluun syksyllä, näyttää siltä että lähinnä tytöt ovat kasvaneet pituutta ja heidän kehonsa ovat muuttuneet. Tyttöjen lantiot ovat kokeneet muutoksia ja rinnat ovat kasvaneet. Usein vuotta myöhemmin pojat palaavat kouluun tyttöjä pidempinä ja heidän voimansa ovat lisääntyneet lihasten kasvun myötä.
Milloin ihminen lakkaa kasvamasta?
Miksi kasvamme?
Ihminen kasvaa, koska se on osa evoluutiota ja kehitystä. Kyse on asteittain tapahtuvasta fysiologisesta prosessista, jossa luut kasvavat pituutta, paino nousee ja ihminen kypsyy.
Selkein kasvupyrähdys tapahtuu ensimmäisten elinvuosien aikana 5-7 -vuotiaana sekä murrosiässä. Murrosiän kasvupyrähdys on viimeinen hetki, jolloin ihminen kasvaa nopealla tahdilla. Maailman terveysjärjestön mukaan murrosiän kasvupyrähdys voi tapahtua 10-19 -vuotiaana.
Tässä vaiheessa ihmisellä esiintyy myös muita emotionaalisia ja fyysisiä muutoksia. Kiihtyneen luiden kasvun ohella kasvaa myös kurkunpää, jolloin ääni alkaa muuttua vahvemmaksi ja syvemmäksi. Lihakset muodostuvat selkeämmiksi sekä karvojen kasvu alkaa kiihtyä niin genitaalialueilla, kasvoissa kuin muuallakin kehossa.
Tyttöjen ja naisten kohdalla kuukautisten alkaminen näyttäisi merkitsevän pituuskasvun asteittaista hidastumista. Sen jälkeen tyttö kasvaa vielä 2,5-5 senttiä.
Vaikka tyttö ei saavutakaan vielä lopullista pituuttaan kuukautisten alkaessa, on hän kuitenkin hyvin lähellä sitä. Keskimääräisesti tyttö lakkaa kasvamasta pituutta 14-16 -vuotiaana, kun taas poika lakkaa kasvamasta ollessaan noin 16-18 -vuotias.
Poikien kohdalla tämä vaihteluväli on kuitenkin laajempi. Jotkut jatkavat kasvamistaan, vaikkakin melko hitaasti, jopa 21-vuotiaaksi asti. Kasvu tapahtuu kuitenkin paljon hitaammin kuin murrosiässä. Lihasmassan kehittymistä tapahtuu noin 24-vuotiaaksi asti.
Mitkä tekijät vaikuttavat ihmisen kasvun loppumiseen?
Ihmisen kasvu riippuu suuresti perimästä. Myös muilla tekijöillä on kuitenkin vaikutusta ihmisen kasvuun.
Ihmisen saavuttama pituus liittyy myös ihmisen kuluttaman ravinnon laatuun sekä nukkumiseen. Terveellinen ja tasapainoinen ruokavalio tarjoaa kaikki luuston ja lihasten kehitykselle olennaiset vitamiinit sekä mineraalit.
Mutta miten nukkuminen vaikuttaa kasvuun? Nukkuessamme elimistö tuottaa hormoneja, mukaan lukien kasvuhormonia nimeltä somatotropiini. Tässä yksi syy, miksi tulisi luoda hyvät nukkumistottumukset, jotta saamme tarpeeksi unta. On hyvä olla perillä siitä, kuinka paljon unta ihminen tarvitsee minkäkin ikäisenä.
Myös toisella kilpirauhasiin liittyvällä hormonilla on suoraa vaikutusta luiden kehitykseen. Joissakin tapauksissa synnynnäinen hypotyroidismi eli kilpirauhasen vajaatoiminta liittyy kasvuongelmiin lapsilla. Terve henkilö alkaa kasvaa heti siitä hetkestä, kun hän on hedelmöityksessä saanut alkunsa.
Lapsen kasvu huomataan helposti, kun vaatteiden tai kenkien koko muuttuu. Jos huomaat lapsesi kasvun loppuvan epätavalliseen tapaan tai aikaan, tulisi sinun viedä hänet asiantuntijan arvioitavaksi.
Voiko ihmisen kasvua stimuloida?
Joidenkin lääkäreiden mukaan ihmisen kasvua on mahdollista stimuloida, jos sitä tehdään ennen murrosikää tai murrosiän alussa. Tällöin lääkärit saattavat määrätä proteiinia sisältäviä ravintolisiä ja monivitamiinia.
Näin nuori saa apua kasvunsa tueksi, jotta hän pystyisi saavuttamaan pituuden, joka hänen perimällään olisi mahdollista.
Toiset asiantuntijat sen sijaan uskovat hormonihoitoihin tai urheilulajien tuomaan hyötyyn. Vaikkakin ajatus siitä, että koripallon pelaaminen tai uinti toisi muutaman sentin lisää on pelkkä myytti, suosittelevat asiantuntijat silti urheilun harrastamista. Onhan fyysinen aktiivisuus välttämätöntä terveydelle sekä se auttaa ylläpitämään tervettä mielen ja kehon välistä tasapainoa.
Vaikka perimä on avainroolissa ihmisen kasvussa, on lasta tärkeää kannustaa urheilun pariin sekä luomaan terveet tavat myös levon suhteen. Tämän lisäksi on hyvä noudattaa monipuolista ruokavaliota.
Mikä muuttuu, kun ihminen lakkaa kasvamasta?
Kasvuun liittyvien ongelmien pääasialliset aiheuttajat liittyvät kroonisiin sairauksiin, kuten munuaisten, maksan tai ruuansulatuksellisiin ongelmiin, sydänsairauteen tai mihin tahansa terveydentilaan, joka kehittyy keskushermostossa tai luustossa.
Muut synnynnäiset ja endokriiniset sairaudet, kuten diabetes ja X-kromosomin poikkeavuudet, voivat myös liittyä pysähtyneeseen kasvuun. Aliravitsemukseen johtavat sosioekonomiset tekijät etenkin varhaislapsuudessa, ovat merkittävässä roolissa, sillä ne ovat ratkaisevia ihmisen tulevaisuuden kehityksen kannalta.
Jos ihminen kärsii aliravitsemuksesta ensimmäisten elinvuosien aikana pidemmän ajanjakson, määrittää se hänen lopullista pituuttaan. Se voi määrittää sitä enemmän kuin perimä.
Jotta nämä vaikutukset olisi mahdollista kumota, tulee lapsen käydä säännöllisissä kontrolleissa kehitykseen ja kasvuun perehtyneen lääkärin luona. Ammattilainen tulee tällöin seuraamaan yksilön tilannetta laajasti. Vaikka se ei takaakaan kasvua varmasti, kannattaa sitä kuitenkin ehdottomasti kokeilla.
Monet tekijät vaikuttavat ikään, jolloin ihminen lakkaa kasvamasta
Vaikka onkin totta, että perimällä on suuri vaikutus siihen, milloin ihminen lakkaa kasvamasta ja kuinka pitkäksi ihminen kasvaa, tiedämme myös että ympäristöllä ja ravinnolla on merkittävä vaikutus. Tähän liittyen UNICEF on laatinut lehtisen lapsen kasvun arvioinnista, joka auttaa ohjaamaan terveellisen ravinnon pariin.
Tiedosto sisältää myös taulukkoja, joista selviää tyttöjen ja poikien kasvun keskimääräiset prosenttipisteet. Näitä voi hyödyntää käytännöllisinä ohjenuorina kotona sekä pitää kirjaa lapsen pituudesta että painosta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Aguirre, M., Reyes, Y., Ramírez, M., Lara, M., Briceño, Y., & Paoli, M. (2013). Enfoque Diagnóstico Inicial del Paciente con Talla Baja. Revista Venezolana de Endocrinología y Metabolismo, 11(3), 168-179. Disponible en: http://ve.scielo.org/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S1690-31102013000300008&lng=es&tlng=es.
- Andrea Contreras, S. (2013). Sueño a lo largo de la vida y sus implicancias en salud. Revista médica Clínica Las Condes, 24(3), 341–349. Disponible en: https://doi.org/10.1016/s0716-8640(13)70171-8
- Barrena, E. G., & Ampuero, J. C. (2019). Traumatologia Y Ortopedia: Generalidades (E. Gomez Barrena & J. Cordero Ampuero, Eds.). Elsevier. Disponible en: https://books.google.at/books?id=D8rSDwAAQBAJ
- Comité Nacional de Medicina del Deporte Infantojuvenil. (2018). Entrenamiento de la fuerza en niños y adolescentes: beneficios, riesgos y recomendaciones. Archivos argentinos de pediatria, 116(6), S82–S91. Disponible en: https://doi.org/10.5546/aap.2018.s82
- Fajardo, U. V. S. (n.d.). La voz en la adolescencia. Sus cuidados. Universidad de la Salud Manuel Fajardo. Disponible en: http://uvsfajardo.sld.cu/la-voz-en-la-adolescencia-sus-cuidados
- Fondo de las Naciones Unidas para la Infancia [UNICEF]. (2012). Evaluación del crecimiento de niños y niñas. Material de apoyo para equipos de atención primaria de la salud. Disponible en: http://files.unicef.org/argentina/spanish/Nutricion_24julio.pdf
- Güemes-Hidalgo, H., Ceñal González-Fierro, M.J., Hidalgo Vicario, M.I. (2017). Pubertad y adolescencia. ADOLESCERE. Revista de Formación Continuada de la Sociedad Española de Medicina de la Adolescencia, 5(1), 7-22. Disponible en: https://www.adolescenciasema.org/ficheros/REVISTA%20ADOLESCERE/vol5num1-2017/07-22%20Pubertad%20y%20adolescencia.pdf
- Kaplowitz, P. B. (2008). Link between body fat and the timing of puberty. Pediatrics, 121 Suppl 3(Supplement_3), S208-17. Disponible en: https://doi.org/10.1542/peds.2007-1813F
- Merino Andréu, M., Álvarez Ruiz de Larrinaga, A., Madrid Pérez, J. A., Martínez Martínez, M. Á., Puertas Cuesta, F. J., Asencio Guerra, A. J., Romero Santo-Tomás, O., Jurado Luque, M. J., Segarra Isern, F. J., Canet Sanz, T., Giménez Rodríguez, P., Terán Santos, J., Alonso Álvarez, M. L., García-Borreguero Díaz-Varela, D., & Barriuso Esteban, B. (2016). Sueño saludable: evidencias y guías de actuación. Documento oficial de la Sociedad Española de Sueño. Revista de neurologia, 63(S02), 1. Disponible en: https://doi.org/10.33588/rn.63s02.2016397
- Organización Panamericada de Salud. (2011). Patrones de crecimiento infantil de la OMS. Disponible en: https://www.who.int/childgrowth/standards/tr_summary_spanish_rev.pdf
- Ponchetti, J., Ponczosznik, D., Filártiga, P., & Testa, N. (2018). Entrenamiento de la fuerza en niños y adolescentes: beneficios, riesgos y recomendaciones. Archivos Argentinos de Pediatria, 116(6). Disponible en: https://doi.org/10.5546/aap.2018.s82
- UNICEF Uruguay. (n.d.). ¿Qué es la adolescencia? Unicef.org. Disponible en: https://www.unicef.org/uruguay/que-es-la-adolescencia
- Romero Sacoto, L. A., Gonzáles León, F. M., Abad Martínez, N. I., Ramírez Coronel, A. A., & Guamán Gañay, M. I. (2020). El zinc en el tratamiento de la talla baja. Revista Universidad y Sociedad, 12(2), 341–349. http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S2218-36202020000200341
Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.