Miksi sairastamme enemmän talvella? Tutkimus antaa uutta tietoa
On fakta, että me ihmiset sairastamme enemmän talvella kuin muina vuodenaikoina. Tuore tutkimus antaa aiheesta uutta tietoa.
Tähän saakka tutkijat ovat uskoneet, että lämpötilojen laskiessa virukset, kuten influenssavirus, sairastuttavat meidät herkemmin siksi, että olemme enemmän sisätiloissa. Toisin sanoen jos joku on saanut taudin, se tarttuu helpommin muihinkin.
Massachusetts Eye and Ear Hospital -sairaalan ja Northeastern University -yliopiston tutkijaryhmä kuitenkin ehdottaa, että ilmiön taustalla on myös biologisia syitä. Haluatko tietää lisää? Jatka lukemista!
Kylmyys vaikuttaa nenän immuunivasteeseen
Viittaamassamme tutkimuksessa tehdyt havainnot osoittavat, että sairastamme enemmän talvella siksi, että alhaiset lämpötilat vaikuttavat nenän immuunivasteeseen. Kun ympäristössä on esimerkiksi influenssavirusta, sen partikkelit pääsevät nenään kahta eri reittiä:
- Sisäänhengityksen kautta
- Suorassa kontaktissa
“Nenä on yksi ensimmäisiä yhtymäkohtia ulkomaailman ja kehon sisäpuolen välillä.”
-Tohtori Benjamin Bleier, The Journal of Allergy and Clinical Immunology -lehdessä julkaistun tutkimuksen yksi tekijöistä-
Vuonna 2018 tohtori Bleier tutkijoineen havaitsi, että kun nenän etuosan solut havaitsevat bakteereja, ne erittävät miljardeja pieniä nestetäytteisiä pusseja, jotka tunnetaan solunulkoisina vesikkeleinä. Nämä siirtyvät nopeasti limaan piirittääkseen bakteerit ja iskeäkseen niiden kimppuun ennen kuin ne ehtivät tartuttaa ihmisen.
Niiden tehtävänä onkin käytännössä tappaa bakteerit ennen kuin ne voivat tartuttaa ja sairastuttaa meidät. Juuri tämä havainto sai tutkijaryhmän perehtymään asiaan tarkemmin.
“Tämä sai tutkijaryhmämme analysoimaan, tapahtuiko samaa vastetta joidenkin yleisiä ylähengitystieinfektioita aiheuttavien virusten, kuten flunssan, kohdalla.”
-Tohtori Bleier-
Saatat pitää myös tästä artikkelista: Näin selätät flunssan kotona ilman lääkitystä
Miksi sairastamme enemmän talvella? Solunulkoisten vesikkelien laatu heikkenee kylmässä
Olettaen, että kylmyys heikentää nenän immuunivastetta, Bleier tutkimusryhmineen pani alulle uuden tutkimuksen.
Hypoteesiaan testatakseen he altistivat nenäkudoksia 4,4 celsiusasteen lämpötilalle. He havaitsivat, että tämä laski kudosten lämpötilaa noin 5 celsiusasteella, mikä vaikutti immuunijärjestelmään. Lasku heikensi merkittävästi kudosten luontaista immuunivastetta.
Nenäkudoksen erittämien solunulkoisten vesikkelien määrä laski näissä olosuhteissa yli 40 %, ja myös niiden laatu heikkeni. Heikentynyt immuunivaste helpottaisi viruksen tarttumista nenäsoluihin.
Tämä on ensimmäinen tutkimus, joka antaa biologisen selityksen
Jo vuosia on pidetty itsestäänselvyytenä, että sairastamme enemmän talvella. Tämä on kuitenkin ensimmäinen tutkimus, jossa syitä on etsitty biologisista tekijöistä.
Bleier tutkimusryhmineen piti havaintojaan erittäin merkittävinä. Heidän tietojensa mukaan tutkimus on ensimmäinen, joka antaa ilmiölle biologisen selityksen ja auttaa ymmärtämään ja ehkäisemään ylähengitystieinfektioita, kuten flunssaa ja koronatautia.
Mikä tärkeintä, tutkimuksessa käytetyt nenäsolut oli saatu vapaaehtoisilta luovuttajilta ja kasvatettu laboratoriossa.
Ihmisiä ei siis tarvinnut suoraan altistaa viruksille. Tutkimuksessa simuloitiin nenän sisällä olevia luontaisia olosuhteita. Lisäksi lämpötilaa vaihdeltiin, jotta voitiin paremmin havaita immuunivasteessa tapahtuvat muutokset.
Toistaiseksi esitettyä hypoteesia ei ole vielä vahvistettu vapaaehtoisilla ihmisillä tehdyssä kokeessa eikä tiedetä, osoittautuuko vaste samanlaiseksi kuin simuloidussa kokeessa. Tämä on kuitenkin jo itsessään läpimurto talven yleisten hengitystiesairauksien hallinnassa.
Pidätkö tästä artikkelista? Saatat myös haluta lukea myös tämän: Älä koske näihin neljään kehon alueeseen pesemättä käsiäsi
Edistysaskeleista huolimatta flunssaa ehkäisevät toimet ovat edelleen voimassa
Cleveland Clinicin mukaan influenssa on ylempien hengitysteiden infektio, joka vaikuttaa nenään, suuhun, kurkkuun ja keuhkoihin. Oireet vaihtelevat yksilöllisesti, mutta osa niistä on yleisiä:
- Kuume
- Aivastelu
- Vuotavat silmät
- Vuotava nenä
- Päänsärky
- Kehon säryt
- Väsymys ja uupumus
- Yskä ja kurkkukipu
- Vilunväristykset ja hikoilu
- Pahoinvointi ja ruokahaluttomuus
Flunssaan ei ole mitään erityistä parannuskeinoa, mutta oireiden lievittämiseen on useita lääkkeitä.
Influenssaan on olemassa ennaltaehkäisvä rokote, joka saadaan joko injektion tai nenäsumutteen muodossa. Sen menetelmänä on altistaa elimistö heikennetylle virukselle, jotta elimistö muodostaisi sille vasta-aineita.
Rokotteen ottamisen ja muiden annettujen lääketieteellisten toimien noudattamisen lisäksi on tärkeää pestä tiuhaan käsiä viruksen ehkäisemiseksi. Lisäksi on tärkeää syödä terveellisesti, harrasta liikuntaa ja juoda riittävästi nestettä.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Benjamin S. Bleier; Di Huang; Maie S. Taha; Ángela L. Nocera; Anan D. Workman; Mansoor M. Amiji. Cold exposure impairs extracellular vesicle swarm–mediated nasal antiviral immunity. The Journal of Allergy and Clinical Immunology. 2022. DOI:https://doi.org/10.1016/j.jaci.2022.09.037