Miksi liikunta on hyväksi aivoille

Säännöllinen fyysinen aktiivisuus on ratkaiseva tekijä ihmisen hyvinvoinnin kannalta, sillä liikunta on todistetusti hyväksi aivoille. Psyykkinen ja fyysinen hyvinvointimme riippuvat suuresti aivojemme terveydestä. Tästä syystä on tärkeää pysyä liikkeessä, mikäli mielii parantaa elämänlaatuaan. Tässä artikkelissa perehdymme tarkemmin siihen, miksi liikunta on hyväksi aivoille.

Liikunnan positiivisista vaikutuksista aivoihin on runsaasti näyttöä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että se hidastaa ikääntymistä ja voi auttaa ehkäisemään vakavia sairauksia, kuten Alzheimerin tautia. Sillä on lisäksi voimakas vaikutus mielialaan ja elämänlaatuun.

Jo antiikin ajoista lähtien liikunnan on vakuutettu olevan hyväksi aivoille. Tunnetun latinankielisen sanonnan “Mens sana in corpore sano” (terve sielu terveessä ruumiissa) keksi runoilija Juvenalis jo toisella vuosisadalla jälkeen ajanlaskumme alun. Nykyään, tieteen ansiosta, hänen tiedetään olleen oikeassa.

Miksi liikunta on hyväksi aivoille

Liikunta on hyväksi aivoille periaatteessa siksi, että aivot ovat suuresti riippuvaisia verenkiertojärjestelmästämme. Verenkierto toimii paremmin, kun harrastamme liikuntaa säännöllisesti. Kardiovaskulaarisella terveydellä on täten suora vaikutus aivojemme terveyteen.

Useat tutkimukset ovat osoittaneet yhteyden toistuvan liikunnan ja pienemmän neurodegeneratiivisten sairauksien riskin välillä. Tutkimuksissa on myös todistettu, että liikunta parantaa lukuisia kognitiivisia toimintoja ja tuottaa monia psyykkisiä hyötyjä.

Ryhmä tutkijoita Western Sydney -yliopistosta  ja Manchesterin yliopistosta julkaisi tästä tutkimuksen NeuroImage -lehdessä. Tämän tutkimuksen mukaan jotkut aivojen alueet hupenevat 5 % jokaisella vuosikymmenellä 40. ikävuoden jälkeen. Kun ihminen liikkuu, tämä prosenttiluku voi laskea nollaan saakka.

Lue lisää: Aivojen vahvistaminen neljällä tavalla

Fysiologiset ja kognitiiviset hyödyt

Yksi pääasiallisista syistä siihen, miksi liikunta on hyväksi aivoille, on se, että se synnyttää lisää neuroneja. Pitkään uskottiin, että aivot eivät kyenneet luomaan uusia soluja, mutta nykyään niiden tiedetään pystyvän tähän. Tätä prosessia kutsutaan “neurogeneesiksi”.

Hippokampus on yksi neurogeneesiin liittyvä aivoalue. 737 ihmisellä tehdyssä tutkimuksessa, jota johti tohtori Joseph Firth, havaittiin, että säännöllinen aerobinen liikunta suurensi hippokampuksen vasenta puolta. Näin se edistää uusien neuronien syntyä.

Kaiken kaikkiaan tutkijat ovat havainneet, että liikunta:

• Ylläpitää harmaata ainetta. Tämä aine vastaa tiedonsiirrosta ja mielen terävyydestä, mutta se heikkenee vuosien myötä. Tutkimukset ovat paljastaneet, että se on tiheämpää ja täydempää liikuntaa harrastavilla ihmisillä, iästä riippumatta.
• Parantaa eksekutiivisia toimintoja. Nämä toiminnot mahdollistavat tehtävien suorittamisen ja monimutkaisten ongelmien ratkaisemisen.
• Parantaa keskittymiskykyä. Useat tutkimukset osoittavat, että säännöllistä liikuntaa harrastavien ihmisten on helpompi keskittyä.
• Lisää kognitiivista joustavuutta. Fyysinen aktiivisuus lisää kykyä vaihtaa helposti tehtävästä toiseen.
• Parantaa pitkäaikaista muistia. Eräs tutkimus osoitti, että ihmiset jotka harrastivat liikuntaa ennen tekstin ulkoaopettelua muistivat sen paremmin kuin ne, jotka eivät juuri ole fyysisesti aktiivisia.
• Hidastaa aivojen ikääntymistä. Tutkimuksissa on osoitettu, että säännöllisesti liikuntaa harrastavien aivojen hippokampuksen koko kasvaa 1-2 %:lla 30. ikävuoden jälkeen.

Lue lisää: Neljä liikuntamuotoa, jotka vahvistavat sydäntä

Liikunnan psykologiset ja emotionaaliset hyödyt

Aivan kuin tässä ei olisi jo riittämiin, jotkut tutkimukset ovat osoittaneen liikunnalla olevan vielä psykologisia ja emotionaalisiakin hyötyjä. Mielenterveys on yksi tärkeimmistä kunnollisen aivotoiminnan osatekijöistä, ja fyysinen aktiivisuus auttaa parantamaan ja ylläpitämään sitä.

Alla on vielä joitakin syitä siihen, miksi liikunta on hyväksi aivoille:

• Se ehkäisee ja lievittää masennusta. Liikunta on luontainen masennuslääke, koska se vaikuttaa serotoniinin tuotantoon, välittäjäaineeseen, joka on keskeinen hyvän olon ja yleisesti mielialan kannalta.
• Se laskee stressiä ja ahdistusta. Liikkuessa keho vapauttaa endorfiineja, tarkemmin ottaen dopamiinia ja norepinefriinia. Ne auttavat lievittämään huolta ja ärtyneisyyttä sekä edistämään psyykkistä tasapainoa.
• Liikunta nostaa itsetuntoa ja lisää luovuutta. Se vaikuttaa myös motivaatioon ja vireyteen. Kaikki nämä hyödyt tekevät meistä luovempia ja proaktiivisempia. Lisäksi fyysinen aktiivisuus auttaa vähentämään vieroitusoireita, kun yritämme päästä eroon jostakin riippuvuudesta.