Logo image
Logo image

Aivojen vahvistaminen neljällä tavalla

2 minuuttia
Aivoja on hyvinkin mahdollista vahvistaa, kunhan sen tekee oikein. Sen tekeminen edellyttää terveitä elämäntapoja. Kerromme lisää tässä artikkelissa.
Aivojen vahvistaminen neljällä tavalla
Kirjoittanut Óscar Dorado
Viimeisin päivitys: 26 elokuuta, 2022

Ihmisen aivot ovat elin, joka muuttuu ja mukautuu lapsuudesta vanhuuteen jatkuvasti. Tämä merkitsee sitä, että tarjoamalla aivoille oikeanlaisia ärsykkeitä voimme parantaa kognitiivisia kykyjämme, oppia uusia asioita ja parantaa muistiamme. Mutta aivojen vahvistaminen vaatii myös joidenkin tapojen ja harjoitusten ottamista osaksi päivittäistä elämää.

Aivot ovat kuin mikä tahansa kehon lihas. Jos niitä ei käytä ja treenaa säännöllisesti, ne surkastuvat ja niiden toimintakyky heikkenee. Oman elämänlaadun parantaminen on omissa käsissämme.

Aivojen vahvistaminen neljällä tavalla

Jos haluat pitää aivosi hyvässä kunnossa, pidä mielessä seuraavat vinkit. Ne voivat vaikuttaa aivojen toimintaan merkittävällä tavalla.

1. Vähennä stressiä

Some figure

Ensimmäinen vinkki koskee stressin alentamista. Jotkut tutkimukset ovat osoittaneet, että kroonisella stressillä on haitallisia vaikutuksia aivoihin.

Yksi parhaista tavoista ehkäistä ja lievittää stressiä on meditoida. Sen tekemiseen tarvitset vain 10-20 minuuttia ajastasi päivittäin. Voit sisällyttää päivääsi myös joogaa ja hengitysharjoituksia.

Tutustu: Miten joogan harrastaminen kannattaa aloittaa?

2. Aivojen vahvistaminen harjoituksilla

Aivojen plastisuuden vaaliminen pitää mielen terävänä. Plastisuus tarkoittaa aivojen kykyä muovautua jatkuvasti. Tämä aivojen kyky voi pysyä samanlaisena tai jopa parantua tekemällä aivotreenejä.

Voit aloittaa uudelleen opiskelun tai opetella uuden kielen. Jo pelkkä lautapelien pelaaminen antaa ärsykettä aivoille sekä silmän ja käden koordinaatiolle. Tällainen ajanviete antaa mahdollisuuden kehittää tehokkaasti ajattelukykyä ja koordinaatiota.

Muita yksinkertaisia aivotreenejä ovat kirjoittaminen toisella kädellä, vaikeiden esineiden käsittely, uusien reittien opettelu ja niin edelleen.

3. Nuku riittävästi

Some figure

Lepo on tärkeää aivoille, sillä riittämätön unensaanti voi vaikuttaa aivokudoksen hupenemiseen.

Muista, että nukkuessa aivot korjautuvat ja vahvistuvat. Uni on tärkeää niille, jotka haluavat pitää aivonsa terävinä, jopa vanhuksille. Vuosien saatossa unta säätelevä melatoniini vähenee, mikä voi vaikuttaa uneen.

Lue tämäkin artikkeli: Näin säätelet melatoniinia ja nukut paremmin

4. Pidä huolta kehostasi pitääksesi huolta mielestäsi

Jos haluat pitää huolta mielestäsi, aloita pitämällä huolta kehostasi. Jos siis haluat vahvistaa aivojasi, aloita hoitamalla fyysistä terveyttäsi.

Tämän voi tehdä esimerkiksi käymällä enemmän kävelyillä, syömällä enemmän terveellisiä ruokia tai luopumalla jostakin paheesta, kuten alkoholista tai tupakanpoltosta. Kaikista näistä on hyötyä aivoille. Jotkut voivat olla toisia vaikeampi toteuttaa, mutta aivot kiittävät.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että säännöllisesti liikkuvat ja terveellisesti syövät ihmiset ovat vähemmän alttiita ikääntymisprosessin mukanaan tuomalle kognitiivisten kykyjen heikkenemiselle.

Muista, että aivojen vahvistaminen tarkoittaa terveellisten tapojen omaksumista ja passiivisen elämäntavan välttämistä. Jos käytät jatkuvasti aivojasi uudella tavalla ja haastat itseäsi, aivosi vahvistuvat. Anna aivoillesi siis virikkeitä ja haasteita!


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Romero, R, Cueva, H, Barboza, L. La gimnasia cerebral como estrategia para el desarrollo de la creatividad en los estudiantes. Omnia [Internet]. 2014;20(3):80-91. Recuperado de: http://www.redalyc.org/articulo.oa?id=73737091006
  • Velásquez Burgos, BM, Remolina de Cleves, N, Calle Márquez, MG. EL CEREBRO QUE APRENDE. Tabula Rasa [Internet]. 2009;(11):329-347. Recuperado de: http://www.redalyc.org/articulo.oa?id=39617332014
  • Ferris, L. T., Williams, J. S., & Shen, C. L. (2007). The effect of acute exercise on serum brain-derived neurotrophic factor levels and cognitive function. Medicine & Science in Sports & Exercise, 39(4), 728-734.
  • Peña, C. J., Kronman, H. G., Walker, D. M., Cates, H. M., Bagot, R. C., Purushothaman, I., … & Goodman, E. (2017). Early life stress confers lifelong stress susceptibility in mice via ventral tegmental area OTX2. Science, 356(6343), 1185-1188.
  • Smith, G. E., Housen, P., Yaffe, K., Ruff, R., Kennison, R. F., Mahncke, H. W., & Zelinski, E. M. (2009). A cognitive training program based on principles of brain plasticity: results from the Improvement in Memory with Plasticity‐based Adaptive Cognitive Training (IMPACT) Study. Journal of the American Geriatrics Society, 57(4), 594-603.
  • Walker, M. P. (2009). The role of sleep in cognition and emotion. Annals of the New York Academy of Sciences, 1156(1), 168-197.
  • Ferris, L. T., Williams, J. S., & Shen, C. L. (2007). The effect of acute exercise on serum brain-derived neurotrophic factor levels and cognitive function. Medicine & Science in Sports & Exercise, 39(4), 728-734.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.