Logo image
Logo image

Miksi koet selkäkipua

3 minuuttia
Miksi koet selkäkipua
Viimeisin päivitys: 26 helmikuuta, 2019

Yksi yleisimmistä nykyajan väestön terveysongelmista on selkäkipu, niskasta lantioon. Selkäkipu voi olla seurausta useista ongelmista, etenkin heikosta ryhdistä, unenpuutteesta, tai jopa liiallisesta fyysisestä aktiviteetista. Kuinka selkäkipu yleensä syntyy? Lue lisää aiheesta tämän päivän artikkelista.

Selkäkipu herättää kysymyksiä

Kuka tahansa voi kärsiä selkäkivusta. Mutta on tiettyjä tekijöitä jotka lisäävät altistumistasi tietyille ongelmille, kuten kaulan ongelmille, selkärangan epämuodostumille, jne.

Some figure

Ikä

Sitä mukaa kun ikäännyt, niin tekee myös selkärankasi. Tämän vuoksi kun saavutat 30-40 ikävuoden, alat tuntemaan enemmän kipua selässäsi johtuen luiden ja lihasten heikkenemisestä.

Liian vähäinen liikunta

Selkäkipu on usein sellaisten ihmisten ongelma, jotka eivät liiku säännöllisesti tai harrasta urheilua. Paikallaan pysyvä elämäntyyli liittyy vahvasti selkäongelmiin.

Ylipaino

Some figure

Henkilöt jotka ovat ylipainoisia tai liikalihavia kärsivät myös suuremmalla todennäköisyydellä selkä- tai selkärankakivusta, koska se kehonosa tukee vartalon koko painoa.

Genetiikka

Perinnölliset tekijät voivat olla syynä alaselkä- tai niskakipuun. Ota huomioon vanhempiesi, isovanhempiesi, tätiesi ja setiesi ja muiden sukulaisten historia selkäkivuissa tai ongelmissa. Selkärangan niveltulehdus ja muut häiriöt voivat olla geneettisiä.

Työ

Päivittäinen työsi saattaa johtaa selkäkipuun. Esimerkiksi henkilöt, jotka nostavat painavia esineitä joka päivä tai työntävät tai kantavat jotakin ympäriinsä – jopa he, jotka seisovat paikallaan tai istuvat koko päivän – ovat suuressa riskissä kärsiä selkäkivusta.

Tupakointi

Some figure

Tupakoinnilla ja selkäkivulla on yllättävän läheinen yhteys toisiinsa. Se johtuu siitä, että tupakoitsijoilla on vaikeuksia toimittaa tarvittavat ravintoaineet lannerankoihinsa. Tämän lisäksi tupakointi vaikeuttaa kehon palautumiskykyä vammoista tai murtumista.

Aikaisemmat terveysongelmat

Välilevynpullistuma, lihaskireys, skolioosi, niveltulehdus, lannerangan ahtauma, munuaiskivet, fibromyalgia, tulehdukset, endometrioosi ja levyn vammat ovat kaikki hyvin yleisiä syitä selkäkipuun.

Jos epäilet, että sinulla on joku näistä vaivoista, tulisi sinun puhua lääkärisi kanssa saadaksesi oikean diagnoosin ja oikeanlaisen hoidon kivullesi.

Heikko unenlaatu

Mikä tahansa ylläolevista tiloista tai vammoista yhdistettynä heikkoon uneen pahentaa selkäkipuasi. Kun et nuku tarpeeksi, tyynysi on liian paksu tai ohut, patjasi on vanha tai nukut väärässä asenossa yöllä, sinulle voi aiheutua selkäkipua.

Paranna selkäkipu näillä vinkeillä

Some figure

Yksi parhaimmista keinoista helpottaa selkäkipua on saavuttamalla vahva ja terve selkäranka. Ota seuraavat vinkit testiin saavuttaaksesi terveen selkärangan ja helpottaaksesi selän oireilua.

Ylläpidä hyvä istuma-asento

Hyvä asento on ehdoton terveelle selälle. Älä ole etukumarassa (olkapäät käännettynä eteenpäin ja rintakehä uppoutuneena sisäänpäin) koko päivää työskennellessäsi pöytäsi ääressä. Valitse ergonominen toimistotuoli, joka tukee selkääsi kunnolla vyötäröstäsi niskaan asti.

Tarvittaessa koita käyttää tyynyjä parantamaan mukavuutta. Pidä olkapääsi aina linjassa korviesi kanssa ja kuvittele, että selkäsi takana on lauta. Aluksi se voi tuntua epämukavalta, mutta ajan kanssa huomaat eron.

Jos työsi vaatii nostamaan raskaita esineitä, notkista polviasi aina kun alat nostamaan. Nosta jaloillasi äläkä notkista selkääsi eteenpäin – se voi aiheuttaa vahinkoa selkärangallesi.

Some figure

Liikunta

Voit harjoittaa mitä tahansa liikuntaa vahvistaaksesi selkääsi, vaikkakaan painonnosto ei ole suositeltavaa jos sinulla on krooninen selkäkipu, ei ainakaan heti alkuunsa. Paras liikuntarutiini sisältää uimista, pilatesta, joogaa, pyöräilyä ja patikointia.

Sinun tulee ainoastaan liikkua tunti päivittäin huomataksesi eron. Valitsemasi liikunta auttaa terveyteesi ylipäätänsä, selkärankasi lisäksi.

Venyttely

Tämä on tärkeä – varsinkin jos teet istumatyötä. Nouse tuoliltasi useita kertoja päivässä ja tee muutama helppo liike estääksesi selkääsi olemaan samassa asennossa koko päivän. Pidä huoli, että venyttelet niskaasi, vyötäröäsi, olkapäitäsi ja jopa päätäsi. Venytykset tulisi tehdä hitaasti ja harkitusti, ei äkkinäisillä liikkeillä.

Nosta kätesi ikään kuin yrittäisit koskettaa kattoa käsilläsi ja pyöritä ranteitasi. Käännä päätäsi puolelta toiselle ja pyöritä päätäsi sivulta toiselle ikään kuin yrittäisit koskettaa oikealla korvallasi oikeaa olkapäätäsi ja sitten vasenta. On olemassa myös joitakin jooga-asentoja jotka voivat auttaa venyttämään selkääsi.

Ruokavalio

Miten terveellinen sanoisit, että ruokavaliosi on? Se, mitä syöt, vaikuttaa selkärankasi terveyteen. Jos syöt paljon niukkaa proteiinia (esim. rasvatonta lihaa), hedelmiä, kasviksia ja terveellisiä rasvoja, huomaat parannuksen selässäsi.

Omega-3 -rasvahapot ja B-yhdistelmävitamiinit ovat erityisesti suositeltavia helpottamaan selkärankasi ja hermostosi ongelmia.

Lepo

Some figure

Ensinnäkin, kiinnitä huomiota missä asennossa nukut. Jos patjasi tai tyynysi ovat vanhoja tai epämukavia, koita vaihtaa ne. Jos nukut kyljelläsi, kokeile nukkua vaihteeksi selälläsi.

Nuku kuudesta kahdeksaan tuntia yössä. Kun menet sänkyyn, tee siitä oma rituaalinsa: sammuta puhelimesi ja muut elektroniset laitteet, koita käydä nukkumaan ennen klo 23:a äläkä ota töitä tai kotitehtäviä sänkyyn.

Meditaatio

Henkilöt jotka meditoivat kärsivät vähemmän selkäkivuista kuin ne jotka elävät stressaavaa, vähemmän tietoista elämää. Meditaatio parantaa myös mielialaasi, tekee sinusta tuottavamman, pidentää ikääsi ja ennen kaikkea auttaa sinua ylläpitämään paremman ryhdin.

Tämä johtuu lotus -istuma-asennosta (paremmin tunnettu meditaatioasentona). Kokeile meditoida joka aamu noin 10 minuuttia.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


Lehner, R., Meesen, R., & Wenderoth, N. (2017). Observing back pain provoking lifting actions modulates corticomotor excitability of the observer’s primary motor cortex. Neuropsychologia. https://doi.org/10.1016/j.neuropsychologia.2017.05.003

Ray, M. M. (2002). Management of low back pain. Journal of the Indian Medical Association.

Borenstein, D., & Calin, A. (2018). Fast Facts: Low Back Pain. Fast Facts: Low Back Pain. https://doi.org/10.1159/isbn.978-1-908541-16-1


Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.