Mikä on gerastenia ja mikä sen aiheuttaa?

Hauraus tai raihnaus määritellään fysiologisen reservin vähenemisenä, mikä altistaa ikääntyneet ihmiset suurelle riskille sairastua erilaisiin sairauksiin. Lue, miten tähän liittyvä oireyhtymä nimeltä gerastenia voidaan tunnistaa ja hoitaa.
Mikä on gerastenia ja mikä sen aiheuttaa?
Leonardo Biolatto

Tarkistanut ja hyväksynyt: lääkäri Leonardo Biolatto.

Kirjoittanut Jonatan Menguez

Viimeisin päivitys: 12 kesäkuuta, 2023

Ikääntyminen on luonnollinen prosessi ihmisissä. Ajan myötä tapahtuvat muutokset johtavat väistämättä fysiologisten prosessien heikkenemiseen. Tähän liittyy gerastenia eli hauraus-raihnausoireyhtymä, jossa ihminen on alttiimpi tietyille vanhuuden sairauksille ja häiriöille.

Vanhenemiseen ei kuitenkaan ole olemassa yhtä ainoaa tapaa. Elämäntavoilla ja sosioekonomisella asemalla on merkitystä prosessissa. Termit hauraus tai raihnaus liitetään usein ikääntyneisiin ihmisiin, mutta se voidaan määritellä monin eri tavoin.

Sitä käytetään yleensä kuvaamaan niitä, joilla on suurempi menehtymisen riski. Lisäksi joitakin oireita voidaan tunnistaa ja on olemassa hoitoja heikkenemisen vähentämiseksi.

Mikä on gerastenia?

Ikääntymisprosessi etenee eri tavoin eri puolilla maailmaa. Joissakin paikoissa elinajanodote on paljon korkeampi kuin toisissa. Tämä johtuu monista syistä, kuten sosioekonomisesta asemasta, terveydenhuollon saatavuudesta ja laadukkaasta ravitsemuksesta. Nämä seikat johtavat siihen, että esimerkiksi Etelä-Amerikan maissa gerasteniaa esiintyy enemmän kuin Aasian tai Euroopan maissa.

Asiantuntijat selittävän termin gerastenia tai hauraus-raihnausoireyhtymä fysiologisen reservin vähenemisenä iäkkäillä ihmisillä. Siihen liittyy yleisesti myös stressinsietokyvyn heikkeneminen, ja se ilmenee fysiologisen järjestelmän puutteiden kasautumisena. Ne vaihtelevat laihtumisesta motoriseen riippuvuuteen ja epäsäännölliseen kävelyyn, mikä lisää kaatumisen, loukkaantumisen ja sairaalahoidon riskiä.

Gerastenian syyt

Gerastenia on oireyhtymä, joka liittyy ikääntymiseen ja sen vaikutuksiin fysiologisessa järjestelmässä. Fysiologisen reservin vaje tekee henkilöstä alttiimman vakaville sairauksille.

Se myös tehostaa ja nopeuttaa rappeutumisprosessia. Vaikka ajan kuluminen liittyy kaikkien kehon toimintojen yleiseen heikkenemiseen, hauraus lisää riskejä, mikä lisää todennäköisyyttä sairastua erilaisiin sairauksiin.

Lääketieteen ammattilaiset tietävät, että gerasteniasta kärsivä henkilö on alttiimpi sairauksille, joten he ryhtyvät erityistoimenpiteisiin näiden potilaiden kohdalla.

Oireet ja komplikaatiot

Gerasteniaan liittyy erilaisia oireita, jotka puolestaan lisäävät riskiä sairastua vakavampiin sairauksiin:

  • Painon putoaminen
  • Toistuvat kaatumiset
  • Kävelyhäiriöt
  • Huono käsitys omasta terveydestä
  • Sarkopenia eli lihasmassan väheneminen
  • Runsas lääkkeiden käyttö ja toistuvat sairaalahoidot

Gerastenian tunnistaminen ei ole yksinkertaista eikä yhdenmukaista, sillä se voi ilmetä useissa eri tiloissa. On kuitenkin olemassa joitakin olosuhteita, jotka lisäävät sen todennäköisyyttä.

Tällaisia ovat esimerkiksi vanhainkodissa asuminen ja syöpäpotilaat. Lisäksi on sosioekonomisia tekijöitä, kuten alhaiset tulot, korkea ikä ja äskettäinen leskeksi jääminen. Ylipainoisilla ja aneemiaa sairastavilla ihmisillä on myös suurempi riski sairastua gerasteniaan.

Mitä tutkimukset kertovat?

Yleisesti ottaen gerasteniasta kärsivillä ihmisillä on kaksinkertainen menehtymisen riski, joka voi johtua monista eri syistä. Se lisää myös työkyvyttömyyden todennäköisyyttä.

On tehty useita tutkimuksia, joissa on pyritty tarkemmin määrittelemään, mitä gerastenia on, ja tunnistamaan yleisiä malleja. Esimerkiksi The Journals of Gerontology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa laadittiin taulukko, jossa esitettiin viisi oireyhtymään liittyvää kriteeriä:

  1. Tahaton painonlasku 4,5 kiloa vuodessa tai enemmän
  2. Yleinen uupumuksen tunne
  3. Vähentynyt kävelynopeus
  4. Vähäinen fyysinen aktiivisuus
  5. Heikkous ja voimien väheneminen

Liikunta ja kuntoutus

Vaikka kyseessä on ennaltaehkäistävissä oleva sairaus, siihen vaikuttavat kunkin maan terveydenhuoltojärjestelmään liittyvät tekijät. Vaikka erityisiä kuntoutusohjelmia ei olekaan olemassa, liikunnan edistämisen hyödyt on havaittu.

Oireyhtymää voidaan lähestyä monesta eri näkökulmasta, mutta liikunta on yksi tehokkaimmista menetelmistä toimintakyvyn heikkenemisen vähentämiseksi. Liikunnan harrastamisen mahdollisia hyötyjä iäkkäillä ovat seuraavat:

  • Lisääntynyt autofagia, joka on solutasolla toimiva uudistumismekanismi.
  • Sydän- ja verenkiertoelimistön paraneminen.
  • Voiman ja tehon lisääntyminen.
  • Oksidatiivisen stressin väheneminen.
  • Vakauden ja joustavuuden paraneminen.

Jotkin terveelliset käytännöt auttavat ehkäisemään tätä häiriötä. Esimerkiksi passiivisuuden välttäminen, säännöllinen liikunta ja terveen kehonpainon ylläpitäminen. Kaatumisia ja lääkkeiden haittavaikutuksia tulisi välttää, sillä ne stimuloivat noidankehää, joka lisää haurautta.

Kun tila on puhjennut, ei ole olemassa erityisiä hoitoja. Jotkut asiantuntijat suosittelevat pitkiä kävelylenkkejä ja toiset taas intensiivisempää liikuntaa jopa yli 80-vuotiaille.

Gerastenia voidaan ehkäistä tiettyyn pisteeseen saakka liikunnalla.
Pitkät kävelylenkit vaikuttavat hyvältä vaihtoehdolta tästä oireyhtymästä kärsiville.

Elämäntavoilla on vaikutusta

Vaikka gerastenia on oireyhtymä, jota tutkitaan parhaillaan ja joka liittyy väistämättömiin vanhuuden patologioihin, on olemassa joitakin strategioita, joilla voidaan vähentää sairauksien ja kuolleisuuden riskiä.

Näihin kuuluvat terveelliset elämäntavat, kuten liikunta ja terveellinen ruokavalio, jotka auttavat välttämään haurastumisen ja rappeutumisen kierteeseen joutumista. Kun väestö ikääntyy yhä enemmän, ennaltaehkäisy on tässä suhteessa ensiarvoisen tärkeää.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Romero Cabrera, Ángel Julio,  Fragilidad: un síndrome geriátrico emergente. MediSur [Internet]. 2010;8(6):81-90. Recuperado de: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=180019804014
  • Coelho-Junior, H J et al. “Prevalence of Prefrailty and Frailty in South America: A Systematic Review of Observational Studies.” The Journal of frailty & aging vol. 9,4 (2020): 197-213. doi:10.14283/jfa.2020.22. Disponible en: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32996556/
  • Rivadeneyra-Espinoza, Liliana, Sánchez-Hernández, Cristina del Rocio,  Síndrome de fragilidad en el adulto mayor en una comunidad rural de Puebla, México. Duazary [Internet]. 2016;13(2):119-125. Recuperado de: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=512164587007
  • Roberto, Silva, and Mayán José Manuel. “Beneficios Psicológicos de Un Programa Proactivo de Ejercicio Físico Para Personas Mayores.” Escritos de Psicología / Psychological Writings 9.1 (2016): 24–32. Disponible en: https://doi.org/10.5231/psy.writ.2015.2212
  • Alonso Galbán, Patricia, Sansó Soberats, Félix J., Díaz-Canel Navarro, Ana María, Carrasco García, Mayra,  Diagnóstico de fragilidad en adultos mayores de una comunidad urbana. Revista Cubana de Salud Pública [Internet]. 2009;35(2):1-14. Recuperado de: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=21418846016
  • Fortuño-Godes, Jesús. “Relación Entre Ejercicio Físico y Procesos Cognitivos En Las Personas Mayores.” Ágora para la Educación Física y el Deporte 19.1 (2017): 73–87. Disponible en: https://revistas.uva.es/index.php/agora/article/view/670
  • QUEVEDO-TEJERO, ELSY DEL CARMEN, ZAVALA-GONZÁLEZ, MARCO ANTONIO, ALONSO-BENITES, JANYF ROSALÍA,  Síndrome de fragilidad en adultos mayores no institucionalizados de Emiliano Zapata, Tabasco, México. Universitas Medica [Internet]. 2011;52(3):255-268. Recuperado de: https://www.redalyc.org/articulo.oa?id=231022506002

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.