Maailman AIDS-päivä: kaikkien yhteinen vastuu

14 huhtikuu, 2020
Maailman AIDS-päivä on joulukuun ensimmäisenä päivänä vietettävä tapahtuma. Tuona päivänä meidän on muistettava, että kyseessä on pandemia, eli toisin sanoen sitä esiintyy maailmanlaajuisesti. Tiedämme myös, että tänä päivänä lääketiede kykenee sekä hoitamaan sitä että viivyttämään sen etenemistä, etenkin silloin, jos se on havaittu ajoissa.

Maailman AIDS-päivä on jokaisen vuoden joulukuun ensimmäisenä päivänä vietettävä teemapäivä, joka järjestettiin ensimmäisen kerran Maailman terveysjärjestön WHO:n toimesta vuonna 1988. Tämä on tärkeä päivämäärä, jonka tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta sekä kaikista niistä edistysaskelista, joita lääketiede on kyennyt tekemään HIV:n ja AIDSin kanssa, että saada meidät ymmärtämään miten tärkeää tämän pandemian asianmukainen ehkäisy ja hoito on.

Maailman AIDS-päivän tunnuslause oli vuonna 2019 ”Ei mitään meistä ilman meitä”. Se viittaa erilaisten yhteiskunnallisten toimijoiden merkitykseen tämän ongelman ratkaisemisessa, sillä tänä päivänä AIDS:n vastaiseen taisteluun on liittynyt valtava joukko niin opettajia, tiedotusvälineitä, terveydenhoitoalan ammattilaisia kuin monia vapaaehtoisiakin, jotka osallistuvat ja kantavat kortensa kekoon yhdessä eri puolilla maailmaa tämän vitsauksen torjumiseksi.

“Ainoa meitä suojaava rokote (AIDS:ia vastaan) on tartunnan ennaltaehkäisy.”

– Maailman terveysjärjestö WHO –

Yhteisön rooli on ratkaiseva, sillä tärkeintä ei ole löytää uusia lääkkeitä tai parempia hoitoja tälle pandemialle, vaan ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tämän taudin leviämisen pysäyttämiseksi. Tätä varten yhteisöjen olisi myös tarpeen vaatia parempia palveluita ja suurempaa budjettia taudin ehkäisyyn ja hoitoon jokaisessa maassa ja kulttuurissa. Juuri tämä teema oli 1. joulukuuta 2019 vietetyn Maailman AIDS-päivän tärkein teema.

HIV:n tilanne ympäri maailmaa

YK:n ylläpitämän UNAIDS-ohjelman (United Nations Programme on HIV/AIDS) toimittamien tietojen mukaan vuonna 2019 maailmassa oli noin 38 miljoonaa ihmistä, joilla on HIV. Heistä 49 prosenttia oli miehiä ja 51 prosenttia naisia. Noin 24 miljoonaa ihmistä kaikista näistä sairastuneista saa jonkintyyppistä hoitoa, mikä tarkoittaa kuitenkin sitä, että noin 14 miljoonaa HIV:tä sairastavista ihmistä ei ole vastaanottanut tartunnan etenemisen pysäyttämiseksi vaadittavaa hoitoa.

Yhdistyneiden Kansakuntien tilastojen mukaan jopa noin 8 miljoonaa ihmistä ei tälläkään hetkellä tiedä kantavansa virusta ja voivat näin ollen jatkaa sen tartuttamista

Huolestuttavinta tässä on se, että arviointien mukaan jopa noin 8 miljoonaa ihmistä ei ole tietoisia tartunnastaan. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että näillä ihmisillä on valtavan suuri potentiaali siirtää tartuntaa tietämättään eteenpäin. Juuri tästä syystä maailman AIDS-päivä keskittyi vuonna 2019 yhteisöihin, toisin sanoen yhteiseen vastuuseen, joka meillä kaikilla on tämän ongelman edessä.

Suurimman riskin ryhmään kuuluvat tiedettävästi homoseksuaalit. On arvioitu, että heidän riskinsä saada HIV-tartunta on jopa 22 kertaa suurempi kuin muiden. Tästä luvusta laskimonsisäisiä huumeita käyttävät eivät tosin ole kaukana: heidän riskinsä saada HIV-tartunta on jopa 21 kertaa suurempi kuin muiden, ja tämä luku koskee myös seksityöntekijöitä. Transsukupuolisten ihmisten riski on taas tilastojen mukaan 12 kertaa normaalia suurempi.

Sinua saattaa myös kiinnostaa: Raskauden ehkäisy ja muu hoito seksuaalisen väkivallan jälkeen

Mitä meidän kaikkien tulisi tietää AIDS:sta

Paras tapa ehkäistä AIDS-tartunnan leviämistä on turvallisten käytäntöjen noudattaminen, erityisesti seksielämässä. Riippumatta tilanteesta, kaikkein tehokkain tapa on harrastaa aina suojattua sukupuolisuhteita. Tällä hetkellä kondomi on aina ehkäisymenetelmä, joka suojaa sukupuoliyhteyden kautta tarttuvaa HI-virusta. Kondomin käyttö on erityisen tärkeää silloin, kun parisuhde ei ole vakaa. Lisäksi on suositeltavaa käyttää kondomia myös silloin, jos jompikumpi tai molemmat pariskunnan jäsenistä harrastavat seksiä muiden ihmisten kanssa. Vakaamman parisuhteen alussa on lisäksi ehdottoman tärkeää, että molemmat kumppanit käyvät sukupuolitautitesteissä ennen seksin harrastamista.

Lisäksi on ehdottoman tärkeää ylläpitää erityisen huolellisia varotoimenpiteitä niissä tapauksissa, joissa käytetään ihonalaisia neuloja. Ensimmäiseksi, tällaisia ​​neuloja tulisi käyttää vain kerran ja toiseksi, niitä ei tietenkään saa koskaan jakaa toisten ihmisten kanssa, vaikka kyseessä olisikin läheinen ystävä, kumppani tai perheenjäsen. Tämä sääntö koskee kaikkia ​​lääketieteellisiä toimenpiteitä, samoin kuin laskimonsisäisten psykoaktiivisten aineiden käyttöä.

Meidän on lisäksi pidettävä aina mielessä, että monissa tapauksissa HIV ei tartunnan alkuvaiheessa periaatteessa aiheuta juurikaan oireita, minkä vuoksi monet kantavat tartuntaa myös täysin tietämättään. Tämän vuoksi on syytä muistuttaa, että jos olet ollut suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä toisen ihmisen kanssa, on mahdollista, että sinäkin voit kantaa virusta tietämättäsi. Juuri tämän vuoksi säännölliset sukupuolitautitestit erityisesti irtosuhteissa ovat HIV:n ja AIDS:n ehkäisemiseksi erittäin suositeltavia menetelmiä kondomin käytön ohella.

HIV-tartunta ja AIDS

Jos sinut on testattu HIV-positiiviseksi, tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että sinulla olisi AIDS. HIV on immuunikatovirus, kun taas AIDS on sairaus, joka ilmaantuu taudin viimeisessä infektion vaiheessa. Jos HIV-tartunta havaitaan ajoissa, taudin kulkua ja kehitystä voidaan nykyaikasilla lääkkeillä hallita tehokkaasti, eikä potilas etene useimmissa tapauksissa ollenkaan taudin viimeiseen vaiheeseen elämänsä aikana.

Lisäksi tehokkaalla lääkinnällä viruksen aktiivisuus saadaan laskettua niin heikolle tasolle, että tartuntariski toiseen ihmiseen voi olla lähes minimaalinen. Tällä lääkityksellä on mahdollista estää myös vauvan tartunta tapauksissa, joissa lapsen HIV-posiitivisella äidillä lääkitys on aloitettu varhaisessa vaiheessa ja lapselle annostellaan HIV:n ehkäisylääkettä 4–6 viikon ajan heti syntymän jälkeen.

Kiinnostuitko aiheesta? Lue täältä lisää: Kantasolusiirrot voivat hävittää HIV:n lopullisesti

Maailman AIDS-päivä ja maailmanlaajuinen viesti yhteisölle

Vuoden 2019 kampanjassaan maailman AIDS-päivä korosti erityisesti eri kansojen ja kulttuurien yhteisöllisyyttä AIDS-tartuntojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi maailmanlaajuisesti

Vuoden 2020 tavoitteena maailman AIDS-päivä pitää niin kutsuttua “90-90-90” -tavoitetta. Tämä tarkoittaa sitä, että vuoteen 2020 mennessä 90 prosenttia HIV-potilaista odotetaan jo tuntevan diagnoosinsa; lisäksi odotetaan, että 90 prosenttia viruksen kantajista voi päästä antiretrovirushoitoon, mikä on toistaiseksi ainoa tehokas hoito infektion etenemisen ja viimeisen vaiheen eli AIDS:n ehkäisemiseksi. Lopuksi toivotaan, että 90 prosentilla kaikista hoidetuista HIV-potilaista hoidon tulokset pysyisivät vakaina.

Viime vuonna maailmassa todettiin 770 000 AIDS:n aiheuttamaa kuolemaa. Vaikka luku on edelleen korkea, antiretroviraalisen hoidon ansiosta AIDS-potilaiden kuolleisuus on laskenut 40 prosentilla vuodesta 2004. Suositeltavin keino viruksen leviämiseksi on suunnata HIV-testeihin heti, jos uskot altistuneesi riskitilanteelle. Kyseessä on hyvin yksinkertainen, ilmainen verikoe, joka voi kirjaimellisesti pelastaa sekä omasi että tulevien seksikumppaniesi hengen.

AIDS:n esiintyvyys alueittain (suuruusjärjestyksessä) on seuraava: Saharan eteläpuolinen Afrikka, Etelä- ja Kaakkois-Aasia, Latinalainen Amerikka, Itä-Eurooppa ja Keski-Aasia, Pohjois-Amerikka, Itä-Aasia, Länsi- ja Keski-Eurooppa, Lähi-itä ja Pohjois-Afrikka, Karibian alue ja Oseania.

Tehokkaan ja kehittyneen lääkehoidon ansiosta AIDS-kuolemien määrä on Suomessa hyvin pieni. Vuoden 2018 loppuun mennessä Suomessa oli reilu 4 000 HIV-tapausta. Tästä määrästä uusia HIV-tapauksia todettiin tuona vuonna yhteensä 158 ja tämä luku on pysynyt suhteellisen tasaisena viimeisen 10 vuoden aikana. Suurin osa tartunnan saaneista potilaista on nuoria, noin 30–35-vuotiaita ja tartuntatavaksi on todettu suurimmassa osassa tapauksissa ulkomailla harrastettu suojaamaton sukupuoliyhteys.

  • Calmy, A., & Cavassini, M. (2012, January 18). VIH/sida. Revue Medicale Suisse. https://doi.org/10.1016/b978-848174943-4.50021-1
  • Torruco García, U. (2016). Infección por VIH y sida, dos mundos que se apartan. Revista de La Facultad de Medicina (México)59(1), 36–41.
  • American Cancer society. (2014). ¿Qué es VIH y qué es SIDA?
  • Santiesteban Díaz, Y. M., Orlando-Narváez, S. A., & Ballester-Arnal, R. (2019). Risk behaviors for HIV infection. a review of emerging trends. Ciencia e Saude Coletiva, 24(4), 1417–1426. https://doi.org/10.1590/1413-81232018244.02322017