Lasten raudanpuuteanemian syyt ja hoito

· maaliskuu 5, 2019
Lapsen yksipuolinen ruokavalio tai äidinmaidon korvaaminen lehmänmaidolla voi johtaa raudanpuuteanemiaan. Kerromme seuraavaksi tarkemmin, miten tunnistat tämän salakavalan sairauden ajoissa.

Lasten raudanpuuteanemia on nimensä mukaisesti raudan puutteesta johtuva sairaus. Rauta on tärkeä osa kehomme hemoglobiinia, sillä hemoglobiini on vastuussa hapen kuljettamisesta ympäri verenkiertoa, jolloin tärkeiden kudosten optimaalinen toiminta saadaan taattua.

 

Raudanpuuteanemiaa esiintyy kaikkein yleisimmin kuudesta kuukaudesta kolmeen ikävuoteen saakka erityisesti silloin, kun lapsen ravinnonsaanti ei ole riittävää. Myös vanhemmat lapset voivat kärsiä raudanpuuteanemiasta ja sairaus on yllättävän yleinen syy useisiin lastenlääkärikäynteihin. Mitkä sitten ovat raudanpuuteanemian oireet ja siihen johtavat syyt?

Pystyäksemme vastaamaan paremmin sairauteen liittyviin kysymyksiin, on meidän tunnettava paremmin raudanpuuteanemian tautioppia. Juuri tämän takia käsittelemme tarkemmin raudanpuuteanemian taudinkuvaa, jolloin sairauden tunnistaminen on myös helpompaa.

Mikä aiheuttaa lasten raudanpuuteanemiaa?

Lasten raudanpuuteanemian pääsyy on raudan huono tai jopa olematon imeytyminen elimistöön. Keho saa tätä mineraalia parhaiten suoraan ruoasta ja sitä kierrätetään myös vanhentuneiden punasolujen mukaan. Yleisiä syitä lapsen raudanpuuteanemialle ovat:

  • Ravintoköyhä ruokavalio
  • Elimistö ei pysty imemään itseensä tarpeeksi rautaa
  • Hidas ja pitkään jatkunut verenhukka
  • Liiallinen lehmänmaidon kulutus (erityisesti tilanteissa, joissa äidinmaito korvataan kokonaan lehmänmaidolla)
  • Ruoka-allergiat
  • Lyijystä johtuva myrkytys
Raudanpuuteanemian toteaminen verikokeilla

Lasten raudanpuuteanemian oireet

Raudanpuuteanemian alkuvaiheilla sairaus ei yleensä aiheuta oireita. Tämä voi johtaa siihen, että anemian hoito vaikeutuu, sillä raudanpuute jatkaa kasvamistaan, mikä taas laskee samaan aikaan lapsen veriarvoja. Raudanpuuteanemian jatkuessa lapselle voi ilmestyä seuraavanlaisia oireita:

  • Silmien kovakalvon sinertäminen, sameus tai värittömyys
  • Heikot kynnet
  • Ruokahalun heikentyminen tai epätavalliset ruokailutottumukset
  • Pitkittynyt väsymys ja voimattomuus
  • Päänsärky ja huimaus
  • Ärtyneisyys ja alakuloisuus
  • Hengitysvaikeudet ja takykardia (sydämen tiheälyöntisyys)
  • Ihon kalpeus
  • Painonnousun vaikeus tai hitaus

Tutustu aiheeseen lisää: Voiko anemia vaikuttaa tunteisiin?

Diagnoosi

Raudanpuuteanemian diagnosoimiseksi lastenlääkärin tulee tehdä lapsen vointiin ja fyysiseen kuntoon liittyviä kysymyksiä. Sairauden toteamiseksi lapselta otetaan myös laboratoriotutkimuksia varten verikoe. Verikokeesta nähdään tarkasti ja nopeasti, mikäli kehon punasolut kärsivät raudanpuutteesta.

Raudanpuuteanemian toteamiseksi on olemassa useita tarkkoja tutkimuksia:

  • Hematokriitti: verikoe, jolla verestä saadaan havaittua tehokkaasti sekä anemiaa että useita muita normaalin verenkuvan häiriöitä.
  • Ferritiini: verikoe, jonka avulla arvioidaan kehon rautavarastojen määrää.
  • Rautatesti: verikoe, joka mittaa nimensä mukaisesti raudan määrää veressä.
  • Transferriini-reseptorin pitoisuus: verikoe, jolla mitataan raudan kuljetusvalkuaisen vastaanottajamolekyylin pitoisuutta.

Lasten raudanpuuteanemian ehkäisy

Raudanpuuteanemian ehkäisemiseksi on tärkeää pitää huolta tasapainoisesta ruokavaliosta sekä käydä säännöllisissä lääkärintutkimuksissa. Erityisesti vanhempien rooli tämänkaltaisten lastensairauksien ehkäisyssä on erittäin tärkeä, sillä lapsen terveys on aina heidän vastuullaan.

Rautaa saadaan tasapainoisesta ruokavaliosta

Ravitsevasta ruokavaliosta huolehtiminen

  • Vauvan tulisi saada riittävästi äidinmaitoa kuuteen kuukauteen saakka, aina kun se vain on mahdollista. Monet äidit eivät välttämättä osaa arvostaa äidinmaidon ravintosisältöä riittävästi, mutta raudanpuuteanemian ehkäisemisessä riittävä äidinmaidon saanti lapsen vahvan vastustuskyvyn kehittämiseksi on todella tärkeää.
  • Jos äidinmaitoa ei ole saatavilla, vanhempien on huolehdittava, että äidinmaidon korvike sisältää riittävästi rautaa.
  • Jo kuusikuukautisen lapsen ruokavalioon kannattaa alkaa sisällyttämään askel askeleelta enemmän terveellisiä ravintoaineita kuten hedelmiä, vihanneksia ja vähärasvaista lihaa.
  • Lehmänmaidon osuutta lapsen ruokavaliossa tulisi vältellä ensimmäisen 12 kuukauden aikana.
  • Vanhemman lapsen ruokavalion tulisi myös olla monipuolinen ja tasapainoinen, jotta elimistön toiminnoille tärkeä raudansaanti täyttyy.

Lastenlääkärillä käynti

  • Raudanpuuteanemian oireita ei tulisi koskaan aliarvioida ja lapsi tulisi viedä lastenlääkärin vastaanotolle heti oireiden ilmaannuttua.
  • Jos lapsi kuuluu riskiryhmään tai hänellä on jo ennestään raudanpuuteanemialle altistavia tekijöitä, lastenlääkärillä käyntiä tulisi myös tiheyttää.

Raudanpuuteanemian hoito

Pienen lapsen keho imee itseensä normaalia vähemmän rautaa. Tämän takia olisikin erittäin tärkeää, että lapsen ruokavalioon sisällytettäisiin päivittäin noin 8-10 milligrammaa rautaa.

Terveellinen lapsi on onnellinen lapsi

Hyviä raudanlähteitä ovat muun muassa:

  • Vähärasvainen liha (kana, kalkkuna, possu)
  • Kala ja äyriäiset
  • Kananmuna
  • Palkokasvit (herneet, linssit ja soija)
  • Naudanmaksa
  • Kaura
  • Maapähkinävoi
  • Kuivatut hedelmät
  • Kirsikkamehu
  • Pinaatti
  • Täysjyväviljat

Jos raudanpuuteanemiaa ei saada kuriin pelkällä ruokavaliolla, lastenlääkäri voi määrätä lapselle suun kautta otettavia rautatabletteja, joita annetaan lapselle vain lääkärin määräyksestä, ei koskaan itseannosteltuna.

Sinua voi myös kiinnostaa: Syö näitä ruokia rautatasosi nostamiseksi

Huomioonotettavaa

Pitkittynyt raudanpuuteanemia lapsella saattaa vaikuttaa pitkällä aikavälillä lapsen kehitykseen ja oppimiskykyyn, sillä raudanpuute laskee keskittymiskykyä ja hidastaa aivojen toimintaa. Jotta raudanpuuteanemian ikävät seuraukset voitaisiin välttää, lapsen tulisi saada nopeaa hoitoa jo heti ensimmäisten oireiden ilmaantuessa.

  • Baker, R. D., & Greer, F. R. (2010). Diagnosis and Prevention of Iron Deficiency and Iron-Deficiency Anemia in Infants and Young Children (0-3 Years of Age). PEDIATRICS. https://doi.org/10.1542/peds.2010-2576
  • Subramaniam, G., & Girish, M. (2015). Iron Deficiency Anemia in Children. Indian Journal of Pediatrics. https://doi.org/10.1007/s12098-014-1643-9
  • Organization, W. H. (2016). Guidelines for The Use of Iron Supplements to Prevent and Treat Iron Deficiency Anemia. Daily Iron Supplimentation in Infants and Children. https://doi.org/10.3390/nu6125915
  • Horowitz, K. M., Ingardia, C. J., & Borgida, A. F. (2013). Anemia in Pregnancy. Clinics in Laboratory Medicine. https://doi.org/10.1016/j.cll.2013.03.016
  • DeLoughery, T. G. (2017). Iron Deficiency Anemia. Medical Clinics of North America. https://doi.org/10.1016/j.mcna.2016.09.004