Lasten ennakoiva ortodontia eli oikomishoito

Ennakoiva ortodontia on oikomishoito, jossa erilaisten apuvälineiden avulla korjataan lapsuuden purentaongelmia, kun luukudos vielä kasvaa. Suun terveydenhoito varhaisesta iästä lähtien on välttämätöntä lasten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.
Lasten ennakoiva ortodontia eli oikomishoito

Viimeisin päivitys: 10 helmikuuta, 2022

Ennakoiva ortodontia tarkoittaa varhaista interventiota purentamuutosten aiheuttamien ongelmien ratkaisemiseksi. Siten se estää sellaisten tilanteiden etenemisen, jotka johtavat korostuneempiin poikkeavuuksiin ja vaativat monimutkaisempia, invasiivisempia sekä kalliimpia hoitoja.

Tästä syystä on suositeltavaa kääntyä hammaslääkärin puoleen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta mahdolliset poikkeamat voidaan havaita ja hoitaa tehokkaasti.

Lisäksi mahdollisten ongelmien hoitaminen ajoissa parantaa lasten toimintakykyä, estetiikkaa sekä hampaiden terveyttä.

Mistä ennakoiva ortodontia koostuu? Tässä artikkelissa kerromme sinulle kaiken mitä sinun tulee tietää aiheesta!

Mitä on lasten ennakoiva ortodontia eli oikomishoito?

Interseptiivinen eli ennakoiva oikomishoito on lasten purentavirheiden korjaamista erilaisten laitteiden avulla. Sen tavoitteena, kuten nimestä voi päätellä, on pysäyttää leukaluun rakenteen epänormaali kasvu sekä tukea luun oikeanlaista kehitystä.

Sitä käytetään parantamaan luuston, lihasten ja hampaiden kehitystä ennen pysyvien hampaiden puhkeamista. Hallitsemalla leukaluiden kokoa, asentoa ja kehittytästä, estetään tulevaisuudessa vakavammat purentavirheet.

Tällä tavoin monimutkaisia, pitkiä ja kalliita hoitoja, joita käytetään, kun luu on kasvanut loppuun, ei tarvita. Laitteita on erilaisia, kuten seuraavat:

  • Irrotettavat laajennuslevyt
  • Disjunktorit
  • Ulkopuoliset kaaret
  • Kasvonaamiot
  • Elastiset tai jäykät toiminnalliset laitteet

Ammattilainen voi yhdistää ja suunnitella nämä elementit kunkin potilaan tarpeiden ja erityispiirteiden mukaan.

Ennakoiva ortodontia eli oikomishoito
Ennakoivan oikomishoidon tavoitteena on korjata lapsuudessa syntyviä ongelmia.

Milloin lasten ennakoiva ortodontia on tarpeen?

Kun lastenhammaslääkäri on diagnosoinut poikkeaman, ennakoiva hoito on tarpeen. On tärkeää huomata, että säännölliset hammaslääkärikäynnit lapsuudessa mahdollistavat mahdollisen ongelmien havaitsemisen varhaisessa vaiheessa.

Ihannetapauksessa ensimmäinen hammaslääkärikäynti tapahtuu lapsen ensimmäisen syntymäpäivän paikkeilla. Tämän jälkeen hammaslääkärissä tulisi käydä puolen vuoden välein, jotta suun kuntoa ja kehitystä voidaan tarkkailla. Näin ammattilainen voi arvioida, onko luun kasvu riittävää tai onko oikomislääkärillä käynti tarpeen.

Purentatilanteen arviointi oikomislääkärin kanssa tulisi aloittaa 6. ikävuodesta alkaen. Tällöin lapsen maitohampaat alkavat vaihtua. Alle on listattu joitain ongelmia, joita ennakoiva oikomishoito voi korjata:

  • Luustoperäiset ongelmat: Nämä ovat niitä muutoksia, jotka ovat peräisin luusta. Luun kasvu on epänormaalia, mikä aiheuttaa ongelmia, kuten monimutkaiset purentavirheet, suulaen aukot, avopurenta tai ylipurenta.
  • Ongelmat, jotka ovat alkuperältään toiminnallisia: Nämä ovat toimintahäiriöistä johtuvia ongelmia, kuten suun kautta hengittäminen, peukalon imeminen, pullon tai tutin pitkittynyt käyttö sekä epätyypillinen nieleminen.
  • Perinnölliset ongelmat: Nämä ovat geneettisen komponentin muutoksia, jotka vaikuttavat leuan kasvuun. Tietty luiden muoto tai koko toistuu useilla saman perheen jäsenillä. Tässä tapauksessa hoidot ovat yleensä monimutkaisempia ja kestävämpiä.

Oikean laitemallin valinta

Laitemallin valinta riippuu tapauksesta. Oikeanlaisella hoidolla on mahdollista saavuttaa seuraavanlaisia tavoitteita:

  • Leukaluiden leventäminen, kun hammaskaari on hyvin kapea.
  • Stimuloida alaleuan kasvua, jos se on hyvin pieni, tai hidastaa sen kasvua, jos leukaluu on erittäin näkyvä.
  • Luo tilaa pysyvien hampaiden oikeaan puhkeamispaikkaan tai ahtautumisongelmien ratkaisemiseen.

Kuinka kauan hoito kestää?

Yleensä ennakoivan oikomishoidon kesto on 6-18 kuukautta. Tämä riippuu kuitenkin pitkälti potilaan tarpeista. Joskus hoidon loppuun saattamiseen ja haluttujen tulosten saavuttamiseen voi kulua enemmän aikaa.

Kesto riippuu muun muassa ajasta, jonka lapsi käyttää laitteita. Asiantuntijat suosittelevat niiden käyttöä suussa suurimman osan päivästä, intensiivisesti sekä jatkuvasti. Näin hoito on tehokasta ja kestää niin kauan kuin on arvioitu.

On tärkeää selventää, että ennakoiva oikomishoito koostuu kahdesta vaiheesta. Ensimmäinen vaihe alkaa välittömästi diagnoosin jälkeen, kun hoito aloitetaan potilaan tarpeisiin sopivalla laitteella.

Tässä vaiheessa lapsella on vielä suurin osa maitohampaista tallella. Tavoitteena on saavuttaa oikeanlainen purenta, korjata toimintahäiriöitä ja pysäyttää luurakenteiden epänormaali kehitys. Lisäksi se ohjaa luun kasvua niin, että lopulliset hampaat voivat puhjeta oikeaan paikkaan.

Toinen vaihe ei aina ole välttämätön. Se tapahtuu, kun lapsi on kasvanut ja mahdollisesti suorittanut hoidon ensimmäisen vaiheen. Tämä auttaa täydentämään hoitoa.

On tärkeää huomata, että toinen vaihe on yksinkertaisempi ja onnistuneempi, jos edellinen vaihe on suoritettu onnistuneesti. Hammasrautojen käyttö auttaa parantamaan suun toimivuutta, kasvojen ulkonäköä tai suoristaa joitain hampaita.

Ennakoiva ortodontia eli oikomishoito
Hoidon kesto riippuu suurelta osin potilaan ongelmakohtien vakavuudesta. Hoidon kestoon vaikuttaa myös valittu hoitomuoto.

Mitä hyötyä ennakoivasta oikomishoidosta on?

Ennakoivan oikomishoidon tärkein etu on, että sitä voidaan käyttää ohjaamaan leukaluun kasvua oikeaan asentoon, muotoon sekä kokoon. Tämä parantaa suuontelon toimintaa ja estetiikkaa, lapsen kasvojen ulkonäköä, itsetuntoa, elämänlaatua sekä yleistä terveyttä.

Se myös ehkäisee vakavampien poikkeavuuksien ja komplikaatioiden syntymistä tulevaisuudessa. Lasten ennakoivassa oikomishoidossa on seuraavat tavoitteet:

  • Oikean suhteen saavuttaminen ylä- ja alaleuan välillä hidastamalla tai stimuloimalla niiden kasvua. Tämän seurauksena interseptiivinen oikomishoito harmonisoi leukaluun kasvua ja asentoa.
  • Mahdollistaa pysyvien hampaiden oikea-asentoisen puhkeamisen.
  • Vakauttaa pureskelun aiheuttamia voimaa.
  • Estää hampaiden liiallista kulumista ja tukikudosten ongelmia.
  • Parantaa potilaan suun ja kasvojen ulkonäköä. Tällä on positiivinen vaikutus lapsen itseluottamukseen ja itsetuntoon.
  • Edistää temporomandibulaarisen nivelen toimintaa.
  • Haitallisten tottumusten poistaminen ja niiden aiheuttamien purentaongelmien korjaaminen, kuten pullojen ja tutien pitkittynyt käyttö, peukalon imeminen, suun kautta hengittäminen ja epätyypillinen nieleminen.

Varhainen diagnoosi ja hoito parantavat lapsen elämänlaatua

Hammaslääkärissä käynti varhaisesta iästä lähtien – ja säännöllisesti – on välttämätöntä, jotta leukaluiden kasvuongelmat havaitaan ajoissa. Interventio luukudoksen vielä kasvaessa estää tulevat komplikaatiot ja vähentää muiden invasiivisempien hoitojen tarvetta.

Vaikka jotkut vanhemmat saattavat olla huolissaan, jos heidän lapsensa tarvitsevat oikomishoitoa, siitä on itse asiassa monia etuja. Sinun on vain varmistettava, että lapsi noudattaa ammattilaisen suosittelemaa hoitoa.

Ennakoivan oikomishoidon avulla ei vain ehkäistä ongelmien kehittymistä, vaan myös parannetaan suun yleistä terveydentilaa. Tämä myös vaikuttaa positiivisesti lapsen elämänlaatuun.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Carrasco-Sierra, Miguel, Alba M. Mendoza-Castro, and Freya M. Andrade-Vera. “Implementación de la ortodoncia interceptiva.” Dominio de las Ciencias 4.1 (2018): 332-340.
  • Piñeda Zayas, Alejandro. “Ortodoncia interceptiva en paciente infantil con hábito de succión no nutritivo.” (2019).
  • Botero Mariaca, Paola María, et al. “Manual de ortodoncia interceptiva: teoría y práctica.” (2020).
  • Solís-Espinoza, María E. “Succión digital: repercusiones y tratamiento.” REVISTA ODONTOLOGÍA PEDIÁTRICA 17.1 (2018): 42-51.
  • Castillo Merchán, Fernando Marcelo. Succión digital y maloclusión dentaria. BS thesis. Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología, 2020.
  • Arango, Andrea, et al. “Hábitos orales y odontología: una visión interdisciplinar.”: 127.
  • Peña-Santana, Yinet, Nora María Reyes-Castellanos, and Trinidad Margarita Telléz-Peña. “Tratamiento temprano de la mordida cruzada posterior con placas Hawley de expansión y elásticos cruzados.” Revista Electrónica Dr. Zoilo E. Marinello Vidaurreta 44.6 (2019).
  • Bioti Torres, Analina Mercedes, et al. “Maloclusión clase III tratada con máscara facial.” Revista de Ciencias Médicas de Pinar del Río 22.2 (2018): 167-172.
  • Díaz, Iván Menéndez. Tratamiento precoz de la maloclusión de clase iii con disyunción maxilar y máscara facial. Diss. Universidad de Oviedo, 2018.
  • Torres, Analina Mercedes Bioti, et al. “Maloclusión clase III tratada con máscara facial.” Revista de Ciencias Médicas de Pinar del Río 22.2 (2018): 373-378.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.