Oikomishoito lapsilla: kaikki mitä tulee tietää

Purentaongelmat kannattaa hoitaa jo varhaisessa iässä, koska luusto kehittyy vielä. Tästä syystä oikomishoito on lapsilla tehokkaampaa. Lue aiheesta lisää alta!
Oikomishoito lapsilla: kaikki mitä tulee tietää

Viimeisin päivitys: 11 kesäkuuta, 2022

Lapsuudessa luiden kehityksessä ja hampaiden asennossa ilmenee usein poikkeavuuksia, jotka voivat johtaa purentaongelmiin. Oikomishoito lapsilla mahdollistaa näiden häiriöiden korjaamisen jo varhaisessa iässä.

Oikomishoidolla pyritään ohjaamaan luiden kasvua, korjaamaan leukojen ja hampaiden asentoa tai suoristamaan jälkimmäisiä hammaskaaressa. Oikea suhde ylä- ja alahampaiden välillä mahdollistaa suun normaalit toiminnot.

Kun toimeen ryhdytään jo varhaisessa iässä, ongelmat voidaan hoitaa jo niiden syntyessä, jolloin ne eivät etene ja pahene. Hoidot eivät ole tällöin ainoastaan tehokkaampia, vaan myös miellyttävämpiä, lyhytkestoisempia ja jopa edullisempia.

Lue alta lisää siitä, millaista on oikomishoito lapsilla.

Milloin lapset tarvitsevat oikomishoitoa?

Lapset saattavat tarvita oikomishoitoa monista syistä. Tässä iässä etuna on se, että luut kehittyvät vielä ja hampaat ovat vasta muokkautumassa.

Tämä mahdollistaa purentavikojen korjaamisen oikomiskojeilla, kuten seuraavissa tapauksissa:

  • Suippo tai kapea kitalaki: Kitalaki on kapeampi ja sen keskellä on kupumainen alue.
  • Luokka II eli retrognatia: Yläleuka on työntynyt eteen suhteessa alaleukaan.
  • Luokka III eli prognatismi: Alaleuka on eteen työntynyt.
  • Avopurenta: Ylä- ja alahampaat eivät kosketa toisiaan, kun suu suljetaan.
  • Ristipurenta: Alahampaat jäävät ylähampaiden ulkopuolelle purtaessa hampaat yhteen.
  • Hampaiden virheasennot: Hampaat ovat hammaskaaren ulkopuolella, ahtaalla tai vinot.

Hammaslääkäri diagnosoi virhepurennan suun tutkimuksen ja lisätutkimusten jälkeen. Eräät oireet voivat olla merkki vanhemmille siitä, että lapsi tarvitsee oikomishoitoa:

  • Maitohampaiden ennenaikainen lähteminen.
  • Haitalliset tavat: peukalon imeminen, kynsien pureskelu, tuttipullon tai tutin käyttö kahden ikävuoden jälkeen, suun kautta hengittäminen, epätyypillinen nieleminen.
  • Vaikeudet ääntää joitakin foneemeja.
  • Ahtaalla ja epäjärjestyksessä olevat hampaat, raot hampaiden välissä, vinot hampaat tai epätasapainoiset kasvot.
  • Kipu, äänet tai muut ongelmat purressa tai syödessä.

On tärkeää tarkkailla hampaiden puhkeamista sekä lapsen puremis-, nielemis- ja puhetapaa tällaisten poikkeavuuksien havaitsemiseksi. Näin voit ilmoittaa asiasta mahdollisimman pian hammaslääkärille, joka voi etsiä mahdolliset ongelmat.

Oikomishoito on lapsilla usein tehokkaampaa
Hammaslääkärin tehtävänä on määritellä tarvitaanko oikomishoitoa ja mikä on paras vaihtoehto.

Milloin lapsen tulisi käydä ensimmäistä kertaa hammaslääkärissä?

Lapsen ensimmäisen hammaslääkärikäynnin tulisi tapahtua ennen ensimmäistä syntymäpäivää. Varhaiset ja säännölliset käynnit, puolen vuoden välein, mahdollistavat häiriöiden havaitsemisen.

Sen lisäksi, että hammaslääkäri tarkastaa suun ja seuraa lapsen hampaiden ja luiden kasvuprosessia, hän antaa vanhemmille neuvoja lapsen suuhygienian hoitoa koskien. Jos hammaslääkäri havaitsee jonkin sairauden tai häiriön, hän aloittaa asianmukaisen hoidon. Jos kyseessä on purentaongelma, jota ei voi ratkaista, hammaslääkäri ohjaa lapsen oikomishoidon erikoishammaslääkärille.

Kun hampaat alkavat vaihtua, 6–7 ikävuoden välillä, on parasta kääntyä oikomishoidon erikoishammaslääkärin puoleen, joka voi tutkia lapsen hampaat, suun ja purennan läpikotaisin.

Lisäksi saatetaan tarvita röntgenkuvia, valokuvia tai suumuotteja. Oikomishoidon erikoishammaslääkäri saattaa kysellä lapsen syömis- ja puhetavoista, muista tottumuksista sekä mahdollisista purentaongelmista.

Lapsen vieminen varhain hammaslääkärille ei tarkoita sitä, että oikomishoitoa tarvittaisiin heti. Varhainen diagnoosi mahdollistaa sen, että ammattilainen voi valita parhaan vaihtoehdon ja ihanteellisen ajankohdan oikomishoidon aloittamiselle.

Oikomishoito lapsilla mahdollistaa hampaiden asettamisen uuteen asentoon ja kasvavien luiden muokkaamisen helpommin kuin aikuisiällä. Lisäksi se ehkäisee muutoksen etenemistä ja koko tilanteen vaikeutumista.

Oikomishoito lapsilla: vaihtoehdot

Oikomishoito korjaa purennan ja hampaiden virheasennon aiheuttamalla jatkuvaa painetta tietyille luiden tai hampaiden alueille. Tämä saa luukudoksen kasvamaan tiettyyn suuntaan tai hampaat liikkumaan oikeaan asentoon.

Lapsille on valittavana erilaisia oikomishoitovaihtoehtoja. Oikomiskojeen valinta riippuu kliinisestä tapauksesta ja potilaan iästä.

Toiminnalliset oikomiskojeet

Tällaista oikomishoitoa tarvitaan väliaikaiseen tai sekalaiseen hampaistoon, jolloin suussa on sekä maito- että rautahampaita. Nämä ovat irrotettavia oikomiskojeita, jotka on suunniteltu vaikuttamaan niiden lihasten asentoon, joiden tehtävänä on liikuttaa leukaluuta.

Lihasten voimaa ja suuntaa voidaan näin ohjata, mikä tarkoittaa ajan myötä myös rakenteellisia muutoksia suussa. Lihaksethan liikuttavat hampaita ja jopa muokkaavat hampaita tukevaa luuta.

Ennakoiva oikomishoito

Nämä ovat irrotettavilla oikomiskojeilla tehtäviä hoitoja, joita käytetään lapsuuden aikana kun luusto on vielä kehittymässä. Tällainen oikomishoito lapsilla pysäyttää luiden epänormaalin kasvun ja ohjaa leuka- ja kasvorakenteiden kehittymistä oikein.

Henkilö voi laittaa irrotettavat oikomiskojeet itse suuhunsa ja ottaa ne pois syömisen ja suun puhdistuksen ajaksi. Mitä enemmän kojetta käytetään, sitä paremmat ovat tulokset.

Tällaiset oikomiskojeet ovat yleensä muovia ja niissä on kiinnikkeet, kuten metallipinteet. Näin ne kohdistavat mekaanista voimaa muokkausta tarvitseville rakenteille, joko luiden kasvun ohjaamiseksi ja luun laajentamiseksi tai hampaiden liikuttamiseksi tietyllä tavalla.

Tähän kategoriaan kuuluvat myös suun ulkoiset oikomiskojeet (kuten niskaveto), joista on apua esimerkiksi luokan III virhepurennan hoidossa. Lapsi käyttää niitä yöllä nukkuessaan.

Kiinteät oikomiskojeet

Tässä hampaiden pintaan asetetaan metalliset kiinnikkeet eli braketit, jotka liittyvät yhteen kaarilangalla. Kuten nimikin viittaa, hammasraudat kiinnitetään hampaisiin eikä potilas saa niitä itse irti.

Tällainen oikomishoito lapsilla mahdollistaa jokaisen hampaan siirtämisen yksittäin mihin tahansa haluttuun suuntaan. Raudat laitetaan suuhun nuorena, kun hampaat ovat kokonaan vaihtuneet pysyviin, mutta luusto kasvaa yhä.

Joskus hoitoa joudutaan täydentämään hampaanpoistolla, erityisesti jos hampaiden uudelleenjärjestämiseksi ei ole riittävästi tilaa. Tämä lähestymistapa on tehokas ongelmissa kuten diasteema (rako hampaiden välissä), ahtaalla olevat hampaat, kiertyneet hampaat ja muut hampaiden virheasennot.

Vaikka tällainen oikomishoito lapsilla mielletäänkin usein klassisiin rautoihin ja metallilankoihin, todellisuudessa on olemassa monia muunnelmia, jotta raudat eivät haittaisi potilasta niin paljon. On olemassa esteettisempiäkin vaihtoehtoja, joissa käytetään keraamisia kiinnikkeitä, safiirikiinnikkeitä ja jopa hampaiden sisäpinnalle laitettavia rautoja, jotka eivät näy.

Kiinnikkeitä on erivärisiä, joten lapsi voi vaihtaa ja yhdistellä niitä mielensä mukaan.

Invisalign-tyyppinen huomaamaton oikomishoito lapsilla

Tässä oikomishoidossa käytetään läpinäkyviä muovikalvoja, jotka potilas voi laittaa ja ottaa pois suustaan itse. Näiden oikomiskojeiden toimintamekanismi on samankaltainen kuin raudoilla, mutta ne voivat olla miellyttävämmät ja helpommat käyttää.

Hammaslääkäri valmistaa erityiset läpinäkyvät muovikalvot suuhun. Nämä vaihdetaan uusiin aika ajoin, jotta purennan korjaantuminen jatkuisi.

Muovikalvot tulee ottaa pois suusta syömisen sekä kojeen ja suun puhdistamisen ajaksi. Niitä tulee kuitenkin pitää suurimman osan päivästä, vähintään 22 tuntia, jotta hoito olisi tehokas.

Oikomishoito lapsilla: hammasrautojen hoito ja suosituksia

Oikomishoito lapsilla edellyttää huomion kiinnittämistä eräisiin seikkoihin, jotta hoito onnistuisi ja suu pysyisi yleisesti ottaen terveenä. Ohessa on joitakin toimenpiteitä, jotka vanhempien tulisi huomioida silloin, kun lapsi käyttää oikomiskojeita.

Suuhygienia

On tärkeää kiinnittää erityistä huomiota suun puhtauteenOikomiskojeet edistävät bakteeriplakin kertymistä lisäten erinäisten ongelmien, kuten reikien ja ientulehduksen, riskiä.

Hampaat tulisi harjata päivittäin, jokaisen aterian jälkeen, puhdistaen huolellisesti kaikki hampaiden pinnat. Tämä tulisi tehdä pehmeäharjaksisella hammasharjalla ja fluorihammastahnalla. Lisäksi lapsen tulisi käyttää hammaslankaa kerran päivässä ja suuvesiä hammaslääkärin suosituksesta.

Irrotettavia oikomiskojeita käyttävien potilaiden tulisi poistaa ne puhdistuksen ajaksi ja harjata hampaat tavanomaiseen tapaan. Läpinäkyvät muovikalvot tulisi puhdistaa kerran viikossa desinfioivilla poretableteilla.

Puhdistus on hankalampaa hammasrautojen kohdalla, mutta se tulee tässäkin tapauksessa tehdä huolellisesti ja oikein. Erikoisvalmisteiset harjat, joko hammasväliharjat tai sähköhammasharjan erikoisvalmisteiset harjaosat, voivat olla suuri apu tässä tehtävässä kaikkien kohtien puhdistamiseksi hyvin. Myös suunhuuhtelulaitteet ovat erittäin hyödyllisiä.

Ruokavalion merkitys

Irrotettavat oikomiskojeet otetaan pois syömisen ajaksi ja lapsi syö normaaliin tapaan. Sen sijaan hammasrautoja käyttävien lasten tulee olla varovaisia tiettyjen ruokien kanssa.

Lapsen tulisi välttää erittäin kovia tai tahmeita ruokia, jotka voivat rikkoa tai irrottaa oikomiskojeen. Muutamia esimerkkejä näistä ovat karkit, pähkinät, suklaat, omenat ja hyvin sitkeät ruoat.

Oikomishoito lapsilla voidaan tehdä hammasraudoilla
Oikomiskojeet voivat olla kiinteitä tai irrotettavia, joskin jälkimmäiset edellyttävät vähintään 22 tunnin päivittäistä käyttöä.

Epämukavuuden hallinta

Oikomishoidon aloittaminen voi olla lapsesta hyvin epämiellyttävää. Suussa on paitsi vieras esine, johon lapsen täytyy tottua, mutta lisäksi sen synnyttämä voima voi aiheuttaa kipua.

Yleensä nämä tuntemukset ovat tilapäisiä ja lapsi tottuu niihin ajan kanssa. Hammaslääkäri voi joka tapauksessa määrätä lääkityksen näihin kriittisiin hetkiin.

Fluorihammastahnan käyttö on tärkeää hampaiden arkuuden ehkäisemiseksi. Oikomiskojeen aiheuttaman hankauksen tai tapaturman vuoksi syntyvät suun limakalvojen vauriot ovat myös yleisiä. Ne häviävät yleensä itsestään, mutta niitä voidaan ehkäistä laittamalla ortodonttista vahaa teräviin kohtiin.

Tarkastuksissa käyminen

On tärkeää noudattaa sovittuja hammaslääkärikäyntejä ja annettuja ohjeita. Hammaslääkäri valvoo ja säätää hoitoa oikomisen etenemiseksi. On tärkeää kääntyä ammattilaisen puoleen, jos jokin askarruttaa, ilmenee tapaturma tai oikomiskoje hajoaa.

Irrotettavia oikomiskojeita ja kuminauhoja tulisi pitää niin kauan kuin suositellaan, ja niistä tulisi pitää huolta jotta ne eivät häviä. Ylläpito- eli retentiovaihetta, jossa suuhun asetetaan erityiset kojeet hampaiden pitämiseksi paikallaan, tulee noudattaa. Tämä estää hampaita liikkumasta takaisin entiseen asentoon.

Sinua saattaa kiinnostaa myös: Hammassilta: tyypit, edut ja haitat

Kuinka kauan oikomishoitoa tarvitaan?

Oikomishoidon kesto lapsilla riippuu hoidettavasta ongelmasta ja käytetyistä oikomiskojeista. Yleensä kesto on 18–36 kuukautta, riippuen myös potilaan yhteistyöhalusta.

Hoidon aikana lapsen tulisi käydä oikomishoidon erikoishammaslääkärin luona säännöllisesti, kerran kuukaudessa. Näiden tarkastuskäyntien aikana tehdään säätöjä ja valvotaan hoidon etenemistä.

Oikomishoito lapsilla voi auttaa ehkäisemään ongelmia tulevaisuudessa

Oikomishoito lapsilla auttaa ratkaisemaan senhetkisiä ongelmia lapsen suussa. Hoidon jälkeen lapsi pystyy puremaan, syömään ja puhumaan normaaliin tapaan, ja hymykin näyttää kauniimmalta.

On tärkeää muistaa, että ryhtymällä toimeen jo varhain vältetään monet pulmat myöhemmin, koska lapsuudessa hoidot ovat yleensä nopeampia, miellyttävämpiä, tehokkaampia ja edullisempia. Purentahäiriöiden hoitaminen lapsuudessa auttaa lapsia saamaan terveen suun aikuisena.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Castillo Merchán, Fernando Marcelo. Succión digital y maloclusión dentaria. BS thesis. Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología, 2020.
  • Beatriz, Carmen, et al. “HÁBITOS DE INTERPOSICIÓN. FACTORES DE RIESGO ASOCIADOS A LA MORDIDA ABIERTA.” Estomatologia2020. 2020.
  • Carrasco-Sierra, Miguel, Alba M. Mendoza-Castro, and Freya M. Andrade-Vera. “Implementación de la ortodoncia interceptiva.” Dominio de las Ciencias 4.1 (2018): 332-340.
  • Astegiano, Carolina, et al. “Ortopedia funcional: Alternativa de tratamiento para la mordida abierta anterior.” IV Jornadas de Actualización en Prácticas Odontológicas Integradas PPS-SEPOI (La Plata, 7 de julio de 2020). 2020.
  • Botero Mariaca, Paola María, et al. “Manual de ortodoncia interceptiva: teoría y práctica.” (2020).
  • Mella, Dayanne, et al. “Ortodoncia Preventiva e Interceptiva: Manejo de Mordida Abierta Anterior y Pérdida Dental Prematura. Reporte de enfoque de tratamiento.” Applied Sciences in Dentistry 1 (2021).
  • PEOPLE, ORTHODONTICS IN YOUNG. “REVISIÓN SISTEMÁTICA SOBRE LOS TIPOS DE TRATAMIENTOS RELACIONADOS CON LA ORTODONCIA INTERCEPTIVA EN JÓVENES Y NIÑOS.”
  • Parra-Iraola, Sandra Susana, and Andrea Gissela Zambrano-Mendoza. “Hábitos deformantes orales en preescolares y escolares: Revisión sistemática.” International journal of odontostomatology 12.2 (2018): 188-193.
  • Arévalo Rojas, Margarita, and Francesc Steve Michael Huamán Panduro. “Lesiones frecuentes de tejidos blandos por uso de brackets en alumnos de la escuela de Estomatología de la UCP, Iquitos–2018.” (2018).
  • Yenchong, Jaime Javier Mendoza, et al. “Avances de la odontopediatria y su relación con la ortodoncia presente y futura.” Polo del Conocimiento: Revista científico-profesional 5.5 (2020): 79-94.
  • Cedeño Mejía, Arianna Tamara. Instructivo para mejorar el control de higiene oral en pacientes con ortodoncia de la Facultad de Odontología de la UDLA. BS thesis. Quito: Universidad de las Américas, 2018, 2018.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.